Competition and access price regulation in the broadband market

We construct a model for differentiated Cournot competition between service-based and infrastructure-based firms, out of which one infrastructure-based firm (the incumbent) supplies to the service-based firms. We seek for and compare the socially optimal and the incumbent’s profit maximizing access price in two scenarios: (i) service-based firms and incumbent supply homogeneous services (partial differentiation), and (ii) all services are horizontally differentiated (uniform differentiation). We show that in both cases the incumbent never forecloses service-based firms if infrastructure-based competition is present or if services are somewhat differentiated. Under uniform differentiation the welfare optimizing access price is below marginal cost, hence the incumbent subsidizes the production of service-based firms and makes zero profit. In the case of partial differentiation, the same result obtains when both markets are concentrated. However, if markets are not concentrated, the socially optimal access fee exceeds the marginal cost.

Essays on Estimating Production Functions

In the first essay I estimate production functions of multiproduct firms when technologies are product-specific but inputs are observable only at the firm-level. I provide an estimation strategy that solves for the unobservable inputs while correcting for the well-known simultaneity, collinearity and omitted price problems in production function estimation. The key insights of the estimation strategy are, first, using output demand estimates in identifying the product-level input allocations and production functions, and second, using an inverse of the production function to control for endogeneity. The second essay describes the biases that arise when production functions are estimated under the standard assumption of a firm-level technology, while the true technologies are product-specific. The assumption of a firm-level technology implies that the technology parameters are identical across the various goods produced in the industry, and that a multiproduct firm produces all of its output with a single technology. To examine the implications of these simplifying assumptions, I estimate a firm-level production function on a dataset generated of an industry where two types of goods are produced with product-specific Cobb-Douglas production functions. I find that the biases in the estimated firm-level parameters are substantial even when the true product-specific technologies are very similar. The directions and the magnitudes of the biases are determined by intricate functions of the true product-specific technologies and the product scopes of the firms in the industry. The estimated productivity levels have a relatively low correlation with the true firm-level productivity levels when the firms' product scopes are heterogeneous, as they usually are. The third essay estimates the range of productivity gains achieved by information technology investments in the Finnish manufacturing sector. The contribution is to provide estimates of IT's productivity effects while accounting for some of the key characteristics of IT, i.e., that returns to IT depend on previous IT or complementary investments, come with lags, and, due to the aforementioned factors, are heterogeneous across firms and over time. I find that the productivity effects of IT range from negative to positive. For example, most firms obtain a negative productivity effect in the first year after the investment, which may be due to disruption in the production process caused by the implementation of the IT investment. Two years after the IT investment was made, most firms attain a positive productivity effect. In the third year after the investment, almost all firms gain a positive productivity effect. The estimation results suggest that the common practice of estimating a single output elasticity for an IT stock that is constructed as a linear function of the IT investments is unlikely to provide a truthful description of the productivity effects of IT

Innovaatiot kriisien keskellä: kasvuhaasteita ja vastauksia

Business Finlandin vuosina 2020–2022 rahoittama Reigniting growth through innovation -hanke kokosi tietoa innovatiivisuudesta ja keinoja innovoinnin tehostamiseksi pandemian jälkeisessä maailmanlaajuisessa myllerryksessä. Tässä kirjoituksessa kokoamme yhteen hankkeen keskeisiä havaintoja. Hankkeessa keskityttiin kolmeen teemaan, joissa innovatiivisuuden keskeisinä pidettyjä haasteita ja niihin liittyvää politiikkaa arvioitiin eri näkökulmista. Ensimmäinen innovatiivisuuden haaste on hyödyllisten uusien innovaatioiden löytämisen ja käyttöönoton hidastuminen. Toisena haasteena on innovatiivisuuden ja tuotannon joustavuuden säilyttäminen samalla, kun yritykset ulkoistavat yhä suuremman osan ydintoiminnoistaan perinteisten yritysrajojen ulkopuolelle. Kolmas haaste on innovaatioiden ja osaamisen yhteys luovaan tuhoon ja rakennemuutoksiin. Osaamisen virratessa vanhojen ja uusien yritysten välillä voidaan havaita huomattavaa kitkaa.</p

Mikä lääkkeissä maksaa? : Selvitys lääkkeiden hintaan vaikuttamisesta ja ohjauksesta

Selvityksessä arvioidaan avohoidon reseptilääkemarkkinoiden toimintaa ja sääntelyä sekä apteekkien tehtäviä ja toimintaa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Työpaketissa A tarkastellaan, mikä avohoidon reseptilääkkeissä maksaa, miten tukkuhintoihin voidaan vaikuttaa ja miten niitä tulisi ohjata. Reseptilääkkeiden tukkumyyntiaineistoon perustuvien analyysien perusteella Suomen avoterveydenhoidon reseptilääkkeiden reaalinen myynnin kasvu on ollut viimeisen 20 vuoden aikana voimakasta. Valtaosa, noin 80 %, avoterveydenhoidon lääkekustannuksista tuli alkuperäisvalmisteista. Patenttisuojan päätyttyä alkuperäisvalmisteet eivät näyttäisi lähtevän hintakilpailuun mukaan yhtä voimakkaasti kuin rinnakkaisvalmisteet. Rinnakkaistuontia esiintyy Suomessa vähän verrattuna muihin Pohjoismaihin. Tulosten ja kirjallisuuden pohjalta tuomme esille sääntelytoimenpiteitä lääkekustannusten hillitsemiseksi ja rationaalisen lääkehoidon edistämiseksi. Työpaketissa B todetaan, että apteekkijärjestelmän tarkka sääntely voi heikentää apteekkien kannustimia kehittää palvelutoimintaansa. Apteekkien aukioloaikojen sekä farmaseuttisten ja terveyspalvelujen tarjonnan osoitetaan vaihtelevan apteekkien välillä. Eniten tarjotaan lääkehoidon eritasoisia arviointeja ja tarkistuksia sekä annosjakelupalvelua. Palvelujen kehittämistä hidastaa apteekkien heterogeenisyys ja kansallisen ohjauksen puuttuminen. Palveluja voidaan ohjata lakisääteisiä tehtäviä tarkentamalla tai luomalla apteekkareille riittävät taloudelliset kannustimet. Apteekkitoiminnan arviointiin tarvitaan selkeät tavoitteet ja niihin soveltuvat mittarit.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Mikä lääkkeissä maksaa? : Selvitys lääkkeiden hintaan vaikuttamisesta ja ohjauksesta

Selvityksessä arvioidaan avohoidon reseptilääkemarkkinoiden toimintaa ja sääntelyä sekä apteekkien tehtäviä ja toimintaa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Työpaketissa A tarkastellaan, mikä avohoidon reseptilääkkeissä maksaa, miten tukkuhintoihin voidaan vaikuttaa ja miten niitä tulisi ohjata. Reseptilääkkeiden tukkumyyntiaineistoon perustuvien analyysien perusteella Suomen avoterveydenhoidon reseptilääkkeiden reaalinen myynnin kasvu on ollut viimeisen 20 vuoden aikana voimakasta. Valtaosa, noin 80 %, avoterveydenhoidon lääkekustannuksista tuli alkuperäisvalmisteista. Patenttisuojan päätyttyä alkuperäisvalmisteet eivät näyttäisi lähtevän hintakilpailuun mukaan yhtä voimakkaasti kuin rinnakkaisvalmisteet. Rinnakkaistuontia esiintyy Suomessa vähän verrattuna muihin Pohjoismaihin. Tulosten ja kirjallisuuden pohjalta tuomme esille sääntelytoimenpiteitä lääkekustannusten hillitsemiseksi ja rationaalisen lääkehoidon edistämiseksi. Työpaketissa B todetaan, että apteekkijärjestelmän tarkka sääntely voi heikentää apteekkien kannustimia kehittää palvelutoimintaansa. Apteekkien aukioloaikojen sekä farmaseuttisten ja terveyspalvelujen tarjonnan osoitetaan vaihtelevan apteekkien välillä. Eniten tarjotaan lääkehoidon eritasoisia arviointeja ja tarkistuksia sekä annosjakelupalvelua. Palvelujen kehittämistä hidastaa apteekkien heterogeenisyys ja kansallisen ohjauksen puuttuminen. Palveluja voidaan ohjata lakisääteisiä tehtäviä tarkentamalla tai luomalla apteekkareille riittävät taloudelliset kannustimet. Apteekkitoiminnan arviointiin tarvitaan selkeät tavoitteet ja niihin soveltuvat mittarit.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Internal and External Hiring

Using large-scale, linked, employer–employee, Finnish panel data, the authors examine firms’ internal versus external hiring decisions more comprehensively than has prior literature. The results show that vacancies in job hierarchies are filled more often by horizontal moves than by promotions. Most horizontal moves are external and within the same job functions, so that internally promoted workers face external competitors occupying higher job levels. Compared to internally promoted workers, external and internal horizontal hires have stronger observable ability indicators (e.g., education, experience, prior work history) but weaker job performance in the year preceding the transfer. Internal and external horizontal hires have similar job histories.peerReviewe

Mikä lääkkeissä maksaa? Selvitys lääkkeiden hintaan vaikuttamisesta ja ohjauksesta

Selvityksessä arvioidaan avohoidon reseptilääkemarkkinoiden toimintaa ja sääntelyä sekä apteekkien tehtäviä ja toimintaa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Työpaketissa A tarkastellaan, mikä avohoidon reseptilääkkeissä maksaa, miten tukkuhintoihin voidaan vaikuttaa ja miten niitä tulisi ohjata. Reseptilääkkeiden tukkumyyntiaineistoon perustuvien analyysien perusteella Suomen avoterveydenhoidon reseptilääkkeiden reaalinen myynnin kasvu on ollut viimeisen 20 vuoden aikana voimakasta. Valtaosa, noin 80 %, avoterveydenhoidon lääkekustannuksista tuli alkuperäisvalmisteista. Patenttisuojan päätyttyä alkuperäisvalmisteet eivät näyttäisi lähtevän hintakilpailuun mukaan yhtä voimakkaasti kuin rinnakkaisvalmisteet. Rinnakkaistuontia esiintyy Suomessa vähän verrattuna muihin Pohjoismaihin. Tulosten ja kirjallisuuden pohjalta tuomme esille sääntelytoimenpiteitä lääkekustannusten hillitsemiseksi ja rationaalisen lääkehoidon edistämiseksi. Työpaketissa B todetaan, että apteekkijärjestelmän tarkka sääntely voi heikentää apteekkien kannustimia kehittää palvelutoimintaansa. Apteekkien aukioloaikojen sekä farmaseuttisten ja terveyspalvelujen tarjonnan osoitetaan vaihtelevan apteekkien välillä. Eniten tarjotaan lääkehoidon eritasoisia arviointeja ja tarkistuksia sekä annosjakelupalvelua. Palvelujen kehittämistä hidastaa apteekkien heterogeenisyys ja kansallisen ohjauksen puuttuminen. Palveluja voidaan ohjata lakisääteisiä tehtäviä tarkentamalla tai luomalla apteekkareille riittävät taloudelliset kannustimet. Apteekkitoiminnan arviointiin tarvitaan selkeät tavoitteet ja niihin soveltuvat mittarit.nonPeerReviewe