Population ageing and fiscal sustainability in Finland: a stochastic analysis

This study analyses the fiscal sustainability of the Finnish public sector using stochastic projections to describe uncertain future demographic trends and asset yields. While current tax rates are unlikely to yield sufficient tax revenue to finance public expenditure with an ageing population, if developments are as expected, the problem will not be very large. However, there is a small, but not negligible, probability that taxes will need to be raised dramatically, perhaps by over 5 percentage points. Such outcomes, if realised, could destabilise the entire welfare state. The study also analyses three policy options aimed at improving sustainability. Longevity adjustment of pension benefits and introduction of an NDC pension system would reduce the expected problem and narrow the sustainability gap distribution. Under the third option, pension funds would invest more in equities and expect to get higher returns. This policy also limits the sustainability problem, but only under precondition that policymakers in the future can live with substantially larger variation in the value of the funds without adjusting tax rules or benefits.public finance; fiscal sustainability; uncertainty; stochastic simulations

Työeläkejärjestelmän rahoitus ja muuttuva taloudellinen ympäristö

Tarmo Valkonen pohtii kirjoituksessaan Suomen yksityisen sektorin työeläkejärjestelmän tulevaisuutta. Katsauksen tarkoituksena on esitellä eläkejärjestelmän rahoitukseen kohdistuvia muutospaineita, kuvata käynnissä olevaa suomalaista ja kansainvälistä tutkimusta ja pohtia sitä, millaisia tutkimuskysymyksiä tältä pohjalta nousee esille. Suurimmat paineet eläkejärjestelmään syntyvät väestön vanhenemisesta ja globaalista kilpailusta. Näihin paineisiin on vastattu eläkeuudistuksilla. Uudistuspaineet ovat moninkertaistaneet rahoitusta koskevan tutkimuksen. Katsauksen mukaan eläkkeiden rahoituksen tutkimus Suomessa on kuitenkin vähäistä ja selvityspainotteista. Tarmo Valkosen mukaan tutkimusta tulisi lisätä riskeistä ja niihin varautumisesta sekä järjestelmän eri osien kannustinvaikutuksista. Julkaisu kuuluu vuonna 2004 päättyneeseen Monisteita-julkaisusarjaan, joka korvattiin Keskustelualoitteita-sarjalla

The influence of old-age retirement on health : Causal evidence from the Finnish register data

We quantify the impact of old-age retirement on health using longitudinal Finnish register data for the period 2000–2012. The data allows for a strict isolation of the effects of transition from work to retirement for both mental and physical health indicators. We use the lowest statutory eligibility age for full old-age pensions, 63 years, as an instrument in FE-IV estimation to ensure causal inference. We find that (1) retirement at age 63 moderately decreases the use of antidepressants, especially for women. The effect is sharp, while it is somewhat reversed in the later years; (2) the beneficial effects of retirement on the cardiovascular and musculoskeletal conditions are smaller and more diffused; (3) for occupational classes, our results show a reduction in antidepressant use for women in almost all occupations, whereas for men it is significant for manual workers and farmers; (4) we find stronger declines in the anti-depressant use among men and women who retire from low- and mid-income work, as well as more robust decrease in the risk of cardiovascular diseases for high-income and non-single; and (5) our test of external validity shows that the beneficial effects in antidepressant use can be extended to apply to most Finns retiring at ages 62–64.Peer reviewe

Mind the Gap – Assessing the Size and Determinants of the Life Insurance Gap

Preparing for the monetary loss associated with premature death of the breadwinner has become more relevant during the COVID-19 pandemic. However, very little is known about how much of the financial vulnerabilities are covered by the life insurance holdings in different population groups. We employ unique individual-level life insurance data of the Finnish population to study the voluntary life insurances, the components of financial loss following from a death of a breadwinner, and the gap in death cover (life insurance gap) calculated as the difference of the two. We find that only about 10% of Finns have a voluntary life insurance, and that they are concentrated on married people, people of working age and with higher income. The largest insurance gaps are among young individuals, men, high income and highly educated people. We also find that the insurance behavior is poorly explained by the net losses following from a death

Varallisuus ja eläkkeelle siirtyminen

Miten varallisuus vaikuttaa eläkkeellesiirtymispäätöksiin ja sitä kautta työurien pidentämiseen tähtäävien eläkeuudistusten tehokkuuteen? Tutkimuksessa on selvitetty asiaa kansainvälisen kirjallisuuden, suomalaisen kyselyaineiston ja numeerisen elinkaarimallin avulla

Väestön ikääntymisen taloudelliset vaikutukset

Suomen väestö ikääntyy matalan syntyvyyden vuoksi odotettua nopeammin. Pieni lasten lukumäärä näyttäytyy ensimmäisen parinkymmenen vuoden aikana kansantalouden ja julkisen talouden kannalta positiivisena, mutta se kumuloi samanaikaisesti tulevaa vajetta työvoimaan ja verotuloihin. Työvoima ja väestön määrä kääntyvät laskuun vuosisadan puolivälissä ilman merkittävää työperäisen maahanmuuton lisääntymistä. Hyvinvointivaltio ei ole varautunut väestörakenteen muutokseen ja sen aiheuttamaan talouskasvun hidastumiseen, jotka heikentävät mahdollisuuksia pitää yllä luvattuja julkisia palveluja ja haluttua tulonjakoa jatkossa. Tulevien sukupolvien asema heikkenee, jos veroasteen nousu ja velkaantuminen jatkuvat. Olemme tarkastelleet työurien pidentämistä alku- ja loppupäästä opintoaikaa lyhentämällä ja eläkeikää myöhentämällä ja eläkevarojen sijoituspolitiikan tehostamista. Näillä kaikilla toimilla voitaisiin vahvistaa julkistaa taloutta. Lisäksi tutkimme sukupolvien välisen tulonjaon tasaamista sitomalla eläkerahastointia syntyvyyteen.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Linking retirement age to life expectancy: what happens to working lives and income distribution?

This report examines how the raising of the retirement age and linking it to the expected life expectancy would affect the working life decisions of wage earners who are approaching retirement age, the income distribution and the sustainability of the earnings-related pension system. The method used divides the wage earners per age, gender and educational level