Novel insights on association and reactivity of Bispectral Index, frontal electromyogram, and autonomic responses in nociception-sedation monitoring of critical care patients

Peer reviewe

Kohti savutonta Suomea - Tupakoinnin ja tupakkapolitiikan muutokset

Suomi on toteuttanut terveystavoitteista tupakkapolitiikkaa ensimmäisten maiden joukossa. Kuitenkin edelleen noin 20 prosenttia työikäisestä väestöstä tupakoi päivittäin ja tupakoinnin väestöryhmittäiset erot ovat jatkuvasti kasvaneet. Kohti savutonta Suomea on tiivis yleisesitys tupakkapolitiikan kehityksestä ja vaikutuksista Suomessa. Kirjassa myös perustellaan, miksi tupakoimattomuuden edistämiseen tähtäävää työtä on jatkettava ja pohditaan, mitä tupakkalain tavoitteena olevan savuttoman Suomen saavuttaminen edellyttää. Kirja koostuu yhdeksästä asiantuntija-artikkelista ja näkökulmasta tupakkaan. Tupakkapolitiikan kehityksen ohella aiheina ovat muun muassa nikotiiniriippuvuuden kuvaus kroonisena sairautena, tupakkalain valvonnan ja kuntien savuttomuuteen siirtymisen haasteet. Kirja antaa myös uutta tutkimustietoa tupakointikieltojen toteutumisesta oppilaitoksissa, kansalaisten suhtautumisesta tupakointirajoituksiin sekä tupakan kysyntään vaikuttavista taloudellisista tekijöistä. Kohti savutonta Suomea on tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, opiskelijoille, päättäjille, tutkijoille ja kaikille tupakkaan liittyvistä teemoista kiinnostuneille

Dramatic increase in serum trypsinogens, SPINK1 and hCG beta in aortic surgery patients after hypothermic circulatory arrest

The concentrations of several diagnostic markers have been found to increase dramatically in critically ill patients with a severe disturbance of normal physiological homeostasis, without indication of the diseases they are normally associated with. To prevent false diagnoses and inappropriate treatments of critically ill patients, it is important that the markers aiding the selection of second-line treatments are evaluated in such patients and not only in the healthy population and patients with diseases the markers are associated with. The levels of trypsinogen isoenzymes, the trypsin inhibitor serine peptidase inhibitor Kazal type 1 (SPINK1), hCG and hCG beta, which are used as pancreatitis and cancer markers, were analyzed by immunoassays from serum samples of 17 adult patients who have undergone surgery of the ascending aorta during hypothermic circulatory arrest (HCA) with optional selective cerebral perfusion. Highly elevated levels of trypsinogen-1, -2 and -3, SPINK1 and hCG beta were observed in patients after HCA. This was accompanied by increased concentrations of S100 beta and NSE. In conclusion, this study highlights the importance of critically evaluating the markers used for aiding selection of second line of treatments in critically ill patients.Peer reviewe

How is the New Public Management applied in the occupational health care system? - decision-makers' and OH personnel's views in Finland

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>In many countries occupational health care system is in change. Occupational health studies are mainly focused on occupational health substance and content. This study offers new perspectives on municipal OHS and its operations from management perspective.</p> <p>Aim</p> <p>The aim of this study is to analyse how New Public Management (NPM) doctrines are applied in the Finnish occupational health care system (OHS). The main focus is to describe and compare the views of decision-makers' and OH workers within the framework of NPM.</p> <p>Methods</p> <p>The data were collected by semi-structured interviews from 17 municipal decision-makers' and 26 municipal OH workers. Data was analyzed by examining coded data in a theory-driven way according to Hood's doctrine of NPM.</p> <p>Results</p> <p>The doctrines were not as compatible with the OH personnel view as with the decision-makers' view. Decision-makers and OH personnel highlighted the strict criteria required for operation evaluation. Moreover, decision-makers strongly accentuated professional management in the public sector and the reorganization of public sector units. These were not equally relevant in OH personnel views. In OH personnel views, other doctrines (more attention to performance and accomplishments, emphasizing and augmentation of the competition and better control of public expense and means test) were not similarly in evidence, only weak evidence was observed when their importance viewed as medium by decision-makers. Neither of the respondents group kept the doctrine of management models of the private sector relevant.</p> <p>Conclusions</p> <p>The NPM and Hoods doctrine fitted well with OH research. The doctrine brought out view differences and similarities between decision-makers and OH personnel. For example, policymakers highlighted more strongly the structural change by emphasizing professional management compared to OH personnel. The need for reorganization of municipal OH, regardless of different operational preconditions, was obvious for both decision-makers and OH personnel. The adaptation of more clarify management to a municipal context is not trouble-free. The municipality systemic structure, complex operational environment, and reconciliation of political and officer authority set challenges to management of municipalities.</p

Yhdyskuntaseuraamustoimistojen työntekijöiden kokemuksia Ohjenuoran käytöstä

Rikosseuraamuslaitos on vuonna 2010 muodostunut organisaatio entisestä Rikosseuraamusvirastosta, Vankeinhoitolaitoksesta ja Kriminaalihuoltolaitoksesta. Rikosseuraamuslaitoksen alaisuudessa toimii yhdyskuntaseuraamustoimistoja, jotka olivat aikaisemmin Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimistoja. Yhdyskuntaseuraamustoimistot toimeenpanevat yhdyskuntaseuraamuksia kuten yhdyskuntapalvelua ja nuorisorangaistusta. Nuorisorangaistus on vuodesta 2004 lähtien koko maassa käytössä ollut rangaistus ja toimeenpano, joka koostuu ohjelmista, tehtävistä ja valvontatapaamisista. Vuonna 2005 ilmestyi nuorisorangaistuksen puolistrukturoitu sisältökäsikirja Ohjenuora. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää Ohjenuoran käyttöä asiakastyössä yhdyskuntaseuraamustoimistoissa. Koemme, että opinnäytetyötämme voidaan hyödyntää kehitettäessä Ohjenuoraa tai muita vastaavia käsikirjoja. Työmme viitekehys koostuu yhdyskuntaseuraamustoimistoissa tehtävästä asiakastyöstä, sosiaalityöstä ja ammatillisista työkäytänteistä sekä ohjelmatyöskentelystä, uusintarikollisuuden ehkäisystä ja kuntouttavasta toiminnasta. Työssä käsittelemme myös nuorisorangaistusta rangaistuksen täytäntöönpanon näkökulmasta ja sitä kautta myös Ohjenuoran taustaa, tarkoitusta ja sisältöä. Opinnäytetyömme on tehty laadullisena tutkimuksena ja aineiston keruussa on käytetty teemahaastattelumenetelmää. Aineistomateriaali on kerätty ajalla marraskuu 2008- tammikuu 2009. Haastattelimme yhdeksää rikosseuraamuslaitoksen työntekijää viidestä eri yhdyskuntaseuraamustoimistosta. Työmme johtopäätöksenä voimme sanoa, että nuorisorangaistusten vähäisestä määrästä johtuen Ohjenuoraa ei ole käytetty niin paljon kuin alun perin oli tarkoitettu. Positiivista on kuitenkin se, että Ohjenuoraa käytetään myös muissa yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanoissa ja siten se on koettu toimivaksi.Experiences of the juvenile punishment handbook Ohjenuora by Community Sanctions Office employees In 2010, a new authority, named The Criminal Sanctions Agency, was formed in Finland when the former Criminal Sanctions Agency, the Prison Service and the Probation Service united. Community Sanctions Offices that used to be regional offices of the Probation Agency operate now under the Criminal Sanctions Agency. These Community Sanctions Offices enforce community sanctions such as community service and juvenile punishment. Juvenile punishment is a sanction introduced in Finland in 2004. The enforcement consists of activities and programmes and supervision appointments. Ohjenuora, a semi- structured programme handbook, was released in 2005 and it includes programmes on problem solving, social skills, anger management, civics, and traffic behaviour. The purpose of this thesis was to find out how the Ohjenuora is being used at the Community Sanctions Offices and thus to provide useful information when developing the Ohjenuora or other similar handbooks. The theoretical frame of reference of the thesis consisted of the work done with offenders at the Community Sanctions Offices, social work, handbook- based work, professional work procedures as well as recidivism and rehabilitation. The thesis also focused on juvenile punishment from the angle of sanctions enforcement and, in this way, its focus was also on the background, meaning and content of the Ohjenuora. The research material of this qualitative thesis was gathered with theme interviews between November 2008 and January 2009. Nine employees of the Criminal Sanctions Agency were interviewed in five different Community Sanctions Offices throughout the country. As a conclusion of the study, it can be stated that because of the minimal use of juvenile sanctions, the Ohjenuora was not being used as much as initially intended. However, it was positive to notice that the Ohjenuora is being used and considered very useful in other enforced community sanctions

Tutkimusdatan avaamisen ja uudelleenkäytön edistäminen

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä ymmärrystä avoimen datan lainsäädännöstä sekä tuottaa kehittämisehdotuksia tutkimusdatan avaamisen ja uudelleenkäytön edistämiseksi. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää tutkimusdatan avaamiseen ja uudelleenkäyttöön liittyviä keskeisiä esteitä ja edistäviä tekijöitä data-agenttien näkökulmasta. Työelämän yhteistyökumppanina tässä tutkimuksessa toimi Aalto-yliopisto. Avoimen datan lainsäädännön keskeisiä tavoitteita ja sisältöä avataan tietoperustassa. Tietoperustassa käsitellään myös avoimen datan merkittävyyttä, keskeisiä käsitteitä sekä avointa tutkimusdataa koskevia kansallisia ja kansainvälisiä linjauksia, periaatteita ja suosituksia. Tutkimusdatan avaamisen ja uudelleenkäytön esteitä ja edistäviä tekijöitä on tutkittu kansainvälisesti ja kansallisesti aiemminkin, ja myös osaa näistä tutkimuksista käydään läpi tietoperustassa. Lainsäädännön sekä linjausten ja periaatteiden ohjaavaa vaikutusta kiteytetään tietoperustan synteesissä. Tämä opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, sillä tarkoituksena oli saada syvällisempää ja kokonaisvaltaisempaa tietoa tutkimusaiheesta. Haastattelumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, ja haastatteluun osallistui kymmenen Aalto-yliopiston data-agenttiverkoston jäsentä. Data-agentit ovat tutkijataustan omaavia henkilöitä, jotka työskentelevät datanhallinnan parissa, ja joiden tehtävä on tukea, ohjeistaa ja kouluttaa muita tutkijoita datanhallintaan liittyvissä asioissa. Tutkimuksen tuloksena saatiin kuvaus tutkimusdatan avaamisen ja uudelleenkäytön keskeisistä esteistä ja edistävistä tekijöistä, jotka luokiteltiin hyödyntäen Zuiderwijkin, Helbigin, Gil-Garcian ja Janssenin (2014) esittelemiä näkökulmia. Tutkimusdatan avaamisen keskeiset esteet olivat toiminnalliset esteet kuten avaamiseen liittyvä liiallinen työmäärä ja ajan puute, sosiaaliset esteet kuten pelko siitä, että joku muu ehtii julkaisemaan ensin sekä motivaatio- ja hyötynäkökulmaan liittyvät esteet. Uudelleenkäytön keskeiset esteet olivat pääosin toiminnallisia eli ne liittyivät puutteelliseen metadataan ja standardien puutteeseen. Keskeisimmät avaamista edistävät tekijät olivat poliittisia eli tutkimuksessa ilmeni tarve tutkijan työuraa edistävien kannustimien kehittämiselle, toiminnalliset tekijät kuten avaamisen suunnitelmallisuus ja ajan antaminen uusien käytäntöjen omaksumiselle sekä sosiaaliset tekijät kuten tutkimusdatan arvon nostaminen tutkimusyhteisössä. Uudelleenkäyttöä edistävät tekijät olivat pääosin toiminnallisia eli liittyivät datan avaamisen ja metadatan laadukkuuteen panostamiseen, saavutettavuuden parantamiseen ja käyttäjän näkökulmasta tutkimusdatan arvon ja hyödyllisyyden näkemiseen. Osaamisen kehittämisestä käytiin erillistä temaattista keskustelua, ja sen tarpeen nähtiin kohdistuvan etenkin opiskelijoihin ja nuoriin tutkijoihin. Tulosten pohjalta esitettiin kehittämisehdotuksia, jotka jaettiin kolmeen osaan. Ensimmäinen osa koskee tutkijoiden motivoimista tutkimusdatan avaamiseen ja uudelleenkäyttöön, toinen osa datanhallinnan käytäntöjen tukemista ja kolmas osa osaamisen kehittämistä.Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa

Pilkahduksia Pilkkeestä : tutkimus ikääntyvien päihteidenkäyttäjien päivätoimintaryhmistä

Tutkimuskohteenani ovat Helsingin Diakonissalaitoksen Pilke-projektin päivätoimintaryhmät ikääntyville päihteidenkäyttäjille. Helsingin Diakonissalaitoksen Pilke-projekti on osa Sininauhaliiton Liika on aina liikaa – ikääntyminen ja alkoholi -hanketta ja sitä rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Idea tutkimuksen tekoon nousi Liika on aina liikaa – ikääntyminen ja alkoholi -hankkeen tutkimustarpeiden myötä, tarpeesta saada kuuluviin yhden osahankkeen asiakkaiden ääni ja nostaa esiin heidän näkemyksensä ja kokemuksensa ryhmätoiminnasta, johon he osallistuvat, ja jota ei ole tutkittu vielä. Yhtenä perusteluna tutkimuksen tekemiselle on myös se, että aihe on uusi ja sitä ei ole juurikaan tutkittu. Tutkimusotteeni on etnografinen. Olen havainnoinut kolmea, Helsingin Diakonissalaitoksen eri tiloissa kokoontuvaa Pilke-ryhmää reilun puolen vuoden ajan. Tämän lisäksi olen haastatellut ryhmien jäseniä ryhmähaastattelun keinoin. Tutkimusnäkökulmaani olen laajentanut koskemaan myös ohjaajien työtä, koska pidän heidän työnsä näkyväksi tekemistä tärkeänä. Analyysissä yhdistän etnografisen aineiston temaattista luentaa ja diskurssianalyyttisempää otetta kiinnittäen huomiota puheella tuotettuihin ja puheen tuottamiin merkityksiin, vuorovaikutukseen keskustelijoiden välillä sekä identiteetin rakentumiseen puheessa. Tutkimuksessa pyrin kuvaamaan ja ymmärtämään ikääntyvien päihteidenkäyttäjien ryhmätoimintaa ja sen merkitystä ikääntyville sekä sitä, miten ryhmään löydytään. Ryhmähaastatteluissa kiinnostukseni kohdistuu etenkin siihen, miten ikääntyvät kokevat Pilke-ryhmätoiminnan ja millaisia määrittelyjä he itsestään ja suhteestaan ryhmätoimintaan tai alkoholiin antavat. Tuon esiin myös sitä, millaisiin haasteisiin tutkija voi törmätä tutkiessa ikääntyneitä päihteidenkäyttäjiä. Pohdin esimerkiksi afaattisesti puhuvien ihmisten haastattelemista ryhmähaastattelun keinoin sekä miksi havainnointi on mielestäni hyvä tapa tutkia ikääntyneitä päihteidenkäyttäjiä. Tulo Pilkkeeseen alkaa etsivästä työstä. Verkostojen yhteistyöllä ryhmiin päätyvät sellaiset ikääntyvät, joista suurin osa ei olisi kotonaan aktiivisten eläkeläisten harrastuspiireissä, koska niissä ei ole totuttu käymään ja sosiaalinen elämä on rajoittunut esimerkiksi lähiöravintolaan. Puhutaan haastavanakin pidetystä vähemmistöstä ikääntyneiden joukossa. Alkoholia on käytetty jo pitkään, tai sitä on ryhdytty käyttämään runsaasti vasta iäkkäänä. Pilkkeeseen löytyvistä ikääntyvistä varsin suuri osa kuitenkin kiinnittyy ryhmään. Tähän syynä ovat uusien ihmiskontaktien saamisen tärkeys, ohjaajien persoona, keskustelumahdollisuus ja mahdollisuus tehdä käsillä jotain, mitä kenties ei koskaan tulisi kotona tehtyä. Kynnys osallistumiseen on matala ja vaatimuksia elämäntapoja muuttamiselle ei ole. Pilkkeen merkitys siihen osallistuville on tulosteni mukaan suuri. Pilke katkaisee usein yksinäiseksikin koettua arkea ja muut ryhmässä käyvät koetaan tärkeiksi. Pilke tarjoaa mahdollisuuden jakaa ajatuksiaan ja omaa elämäntarinaansa. Huumori kantaa Pilke-tapaamisia. Myös käsillä tekeminen koetaan tärkeäksi ja sen huomaaminen, että tekemisen taito on tallella, voimaannuttaa. Pilke luo uudenlaista järjestystä elämään ja sen myötä myös alkoholinkäyttö osalla vähenee. Etenkin pitkäaikaisille jäsenille Pilkkeen voi sanoa muodostuvan kiinnipitäväksi ympäristöksi, joka on tutkimukseni keskeinen, alun perin D.W. Winnicottin käyttämä käsite