Vanhempien verenpaineen yhteys lasten verenpaineeseen

On tutkimusnäyttöä siitä, että jo lapsena havaittava korkea verenpaine ennustaa henkilön myöhempää sydän- ja verisuoniterveyttä. Verenpaineen seuranta on yksinkertainen menetelmä tunnistaa niitä yksilöitä, joilla riski näihin sairauksiin on suurempi. Kohonneeseen verenpaineeseen puuttuminen varhaisessa vaiheessa vähentää sen komplikaatioiden riskiä. Tämän takia olisi tärkeää löytää sen riskitekijät jo lapsuudessa. Tutkimuksen analyyseissä käytettiin Sepelvaltimotaudin Riskitekijöiden Interventioprojektin eli STRIP-tutkimuksen aineistoa. Tutkimuksessa on kerätty tietoa kahdenkymmenen vuoden ajan noin tuhannen lapsen terveydestä, mukaan lukien lasten ja heidän vanhempiensa verenpaine. Näin saadaan tietoa siitä, miten suuri osa lapsen korkeasta verenpaineesta selittyy elintavoilla. Osa kohonneesta verenpaineesta selittyy periytyvillä tekijöillä, ja näiden tekijöiden yhteyden vahvuutta testattiin tässä tutkimuksessa. Yhteyden vahvuutta testattiin myös selvittämällä se, onko yhteys vahvempi, jos lapsella on kaksi vanhempaa, jolla on kohonnut verenpaine. Tämä tutkimus osoittaa selkän yhteyden lasten ja vanhempien verenpaineiden välillä. Niillä lapsilla, joiden molemmilla vanhemmilla on korkea verenpaine, systolinen verenpaine on jopa 6 mmHg korkeampi, kuin sillä ryhmällä, jossa molemmilla vanhemmilla oli normaali verenpaine. Tähän väliin asettui se ryhmä, jossa yhdellä vanhemmalla on korkea verenpaine. Voidaan siis todeta, että vanhempien korkea verenpaine on suoraan yhteydessä lasten kohonneeseen verenpaineeseen. Tulos on merkittävä, sillä sukuriski korkeaan verenpaineeseen voitaisiin tunnistaa jo varhaisessa lapsuudessa. Vanhempien korkeaa verenpainetta riskitekijänä voitaisiin kartoittaa esimerkiksi neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa. Tämä auttaisi kohdentamaan terveysinterventiot vieläkin paremmin niille perheille ja lapsille, joilla riski tuleviin sydän- ja verisuonisairauksiin on suurentunut

The Durga Puja pop-up exhibition at the National Museum of Finland: Studying, Designing and Hosting an Exhibition as University Education-Museum Collaboration

Peer reviewe

Multiple roles for UV RESISTANCE LOCUS8 in regulating gene expression and metabolite accumulation in arabidopsis under solar ultraviolet radiation

Photomorphogenic responses triggered by low fluence rates of ultraviolet B radiation (UV-B; 280–315 nm) are mediated by the UV-B photoreceptor UV RESISTANCE LOCUS8 (UVR8). Beyond our understanding of the molecular mechanisms of UV-B perception by UVR8, there is still limited information on how the UVR8 pathway functions under natural sunlight. Here, wild-type Arabidopsis (Arabidopsis thaliana) and the uvr8-2 mutant were used in an experiment outdoors where UV-A (315–400 nm) and UV-B irradiances were attenuated using plastic films. Gene expression, PYRIDOXINE BIOSYNTHESIS1 (PDX1) accumulation, and leaf metabolite signatures were analyzed. The results show that UVR8 is required for transcript accumulation of genes involved in UV protection, oxidative stress, hormone signal transduction, and defense against herbivores under solar UV. Under natural UV-A irradiance, UVR8 is likely to interact with UV-A/blue light signaling pathways to moderate UV-B-driven transcript and PDX1 accumulation. UVR8 both positively and negatively affects UV-A-regulated gene expression and metabolite accumulation but is required for the UV-B induction of phenolics. Moreover, UVR8-dependent UV-B acclimation during the early stages of plant development may enhance normal growth under long-term exposure to solar UV

Reactive Oxygen in Abiotic Stress Perception-From Genes to Proteins

Peer reviewe

Forest Teaching in Junior High School

Metsä on kautta aikojen ollut tärkeä suomalaisille, joten jokaisella suomalaisella on jonkinlainen suhde metsään. Metsäsuhde voi perustua erilaisiin asenteisiin tai kokemuksiin ja se voi muuttua ajan kuluessa. Ympärillä olevien aikuisten sekä lapsille tarjottavien kokemusten on todettu vaikuttavan vahvasti lasten metsäsuhteeseen. Kouluilla on siis suuri rooli lasten metsäsuhteen rakentumisessa. Nykylasten moniarvoinen metsäsuhde on tärkeä tulevaisuuden kannalta, sillä metsään kohdistuu nykyaikana suuri käyttöpaine, joka herättää kysymyksiä metsän käytöstä. Lapset päättävät tulevaisuudessa, miten metsää käytetään ja miksi, joten heillä tulisi olla perustietoa metsästä ja yleisesti luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Näiden seikkojen takia tämä tutkimus keskittyy kuvaamaan metsäopetuksen toteutusta peruskoulun luokilla 7-9 biologian opettajien näkökulmasta. Tutkimuksessa haastateltiin neljää yläkoulun biologian opettajaa, joiden vastausten pohjalta laadittiin kyselylomake. Kyselylomake jaettiin opettajien suosimissa ryhmissä sosiaalisessa mediassa sekä sähköpostitse muutamille opettajille. Haastatteluiden tuloksia analysoitiin tekstianalyysillä ja kyselyn tuloksia jakaumien sekä taulukoiden avulla. Kyselyn tuloksia ei analysoitu tilastollisin menetelmin, koska vastauksia tuli niin pieni määrä. Tutkimuksen haastatteluiden ja kyselyn tulokset mukailivat toisiaan. Metsäopetus tapahtuu lähinnä kahdeksannen luokan biologian oppiaineessa. Metsäaiheita opetetaan metsässä joskus, mutta opetusta haluttaisiin järjestää enemmän metsässä. Ulkona opettamiseen vaikuttaa ainakin koulun etäisyys metsästä, aikarajoitteet, lukujärjestyksen joustamattomuus sekä rahoituksen puute. Samat rajoittavat tekijät nousivat esille myös metsätapahtumiin osallistumisessa sekä oman metsäpäivän järjestämisessä. Mikäli metsätapahtumiin pystyy osallistumaan, niiltä toivottiin elämyksellisyyttä ja toiminnallisuutta. Tulokset osoittavat, että metsäopetuksen keskeisiä teemoja ovat lajintunnistus, metsän ekosysteemi, metsätyypit sekä kasvupaikkatekijät. Metsäteollisuuden ja metsätalouden aiheet jätetään vähemmälle huomiolle, mikäli kohdataan aikarajoitteita. Koulun ulkopuolisia asiantuntijoita sekä metsäalan asiantuntijoita hyödynnetään harvoin, mutta monipuolista asiantuntijuutta kuitenkin kaivattiin, erityisesti metsätalouden ja metsien kestävän käytön, metsäteollisuuden ja sen tuotteiden, riistanhoidon, biotalouden ja kiertotalouden osa-alueisiin. Asiantuntijoita ei käytetä, koska aikaa ei ole tarpeeksi, koska ammattilaisia ei löydetä tai koska hyöty on koettu liian pieneksi. Yhteistyö metsäalan toimijoiden kanssa on lähinnä yhdistys- ja järjestöpainotteista, mutta myös metsäalan yrityksiä käytetään jonkin verran. Yhteistyö keskittyi lähinnä Metsävisaan, vierailijaluentoihin sekä erilaisiin metsäpäiviin tai tapahtumiin. Koulun ulkopuoliselta yhteistyöltä toivottiin pääasiassa vierailuja yrityksiin sekä metsään. Opettajat pitivät yleisesti metsäopetusta tärkeänä, mutta nykyisen metsäopetuksen ei koettu tukevan moniarvoisen metsäsuhteen rakentamista kovinkaan hyvin. Uuden opetussuunnitelman mukaisia monialaisia oppimiskokonaisuuksia koettiin kuitenkin voivan hyödyntää metsäopetuksessa hyvin. Ainerajoja ylittävää opetusta ei kuitenkaan ole hyödynnetty kovinkaan paljon, vaikka suurin osa haluaisi hyödyntää sitä enemmän. Tutkimustuloksia ei voida pitää tilastollisesti merkitsevinä johtuen pienestä otoskoosta. Tutkimustulosten perusteella voidaan kuitenkin olettaa, että nykyisessä metsäopetuksessa on puutteita, joita korjaamalla monipuolisemman metsäsuhteen rakentaminen yläkoulussa voisi olla mahdollista

Digipädevuse dimensioonid ja nende hindamine põhikoolis

Uuring keskendus digipädevuse empiiriliselt eristatavate dimensioonide kirjeldamisele ja nende hindamiseks sobivate küsimuste leidmisele, tuginedes EU Kids Online’i küsitluse ja Eesti katselise digipädevuse tasemetöö andmetele. Kahe andmestiku põhjal eristati üheksa digipädevuse dimensiooni: digivahenditega operatsioonide tegemine, digimaailmas suhtlemine, digimaterjalide loomine, digisisu programmeerimine, hinnang digikeskkondades toimetulekule, võrdlev hinnang digipädevusele, digimaailmas seaduslik toimetamine, digimaailmas enese ja teiste kaitsmine ning digihoiakud. Dimensioonide eristamiseks loodud faktormudeleid iseloomustavad head sobitusastme näitajad ja mõõdukad korrelatsioonid faktorite vahel. Iga dimensiooni kirjeldamiseks leiti vähemalt kolm küsimust, mis sobivad ka uute küsimuste koostamise aluseks. Edasistes uuringutes on vaja hinnata 1) dimensioone tasakaalustatud arvu küsimustega ning 2) iga küsimuse keerukust ja õpilaste eristamise võimet.  Summar

The RST and PARP-like domain containing SRO protein family : Analysis of protein structure, function and conservation in land plants

Peer reviewe