Bittivirrassa luovintaa - verkko-oppiminen valtion henkilöstökoulutuksessa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielman tarkoituksena on kuvata ja arvioida verkko-oppimisen nykytilaa ja tulevaisuudennäkymiä valtionhallinnon henkilöstökoulutuksessa. Verkko-oppiminen ymmärretään kokonaan tai osittain tietoverkoissa toteutetuksi suunnitelmalliseksi ja ohjaukselliseksi oppimiseksi: oppimiselle on määritetty tavoitteet ja oppimista seurataan, ohjataan ja arvioidaan. Tutkielmassa painotetaan sosiokulttuurista konstruktivismia: oppiminen nähdään aktiivisena tiedon tuottamisena, jossa keskeinen sija on myös oppimiskulttuurilla. Verkko-oppimista valtionhallinnossa tarkastellaan teoreettisesta kirjallisuudesta suodatettujen arviointikriteerien avulla, jotka kiteytyvät seuraaviksi pääteemoiksi: 1. verkko-oppimisen toteuttamisen konteksti, 2. verkko-oppimisen joustavuus ajan, paikan ja rakenteen raja-aitojen ylittämisenä sekä yksilöllisesti erilaisen oppimisen piirteiden huomioimisena, 3. oppimisprosessien luonne konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen suhteutettuna, 4. oppimiskulttuurin piirteet työn ja oppimisen yhteen nivoutumisen, jatkuvan työssä oppimisen ja vuorovaikutteisen yhdessä oppimisen avulla sekä 5. verkko-oppimisen tulevaisuus suhteessa valtion henkilöstökoulutuksen erityishaasteisiin, perehdytyskoulutuksen, osaamisen siirron sekä ikääntyvän henkilöstön osaamisen vahvistamisen järjestämiseen. Tutkielmassa analysoidaan kvalitatiivisesti seitsemää henkilöstökoulutuksen vastuuhenkilön teemahaastattelua verkko-oppimista valtionhallinnossa hyödyntävissä organisaatioissa. Tausta-aineistona käytetään Hallinnon kehittämiskeskuksen keräämää kyselyaineistoa verkko-oppimisesta valtionhallinnossa, jonka perusteella haastatellut organisaatiot on valittu. Tutkielmassa havaittiin verkko-oppimisen hyödyntämisen valtionhallinnossa olevan alussa. Joissain organisaatioissa verkko-oppimista hyödynnetään laajemmin ja sisällöllisesti monipuolisemmin kuin toisissa, mutta kaikissa organisaatioissa tietoverkkojen hyödyntämisen koulutuksessa nähdään vääjäämättä lisääntyvän, yhtenä elementtinä oppimisen monimuotoisessa kokonaisuudessa. Verkko-oppiminen tuo uusia mahdollisuuksia, mutta sen soveltuvuutta arvioidaan kriittisesti ja tarvelähtöisesti opittavan sisällön ja kohderyhmän erityispiirteiden kannalta. Verkko-oppimisen nykytilaa valtionhallinnossa voikin luonnehtia bittivirrassa luovinnaksi, suunnan etsimiseksi, mahdollisuuksien ja haasteiden pohdinnaksi. Verkko-oppiminen tuo valtionhallinnossa tällä hetkellä suurinta lisäarvoa suurille ja keskisuurille organisaatioille, joita luonnehtii laajalle maantieteelliselle alueelle hajautunut henkilöstö. Se tarjoaa välineen joustavaan maantieteellisten etäisyyksien hallintaan sekä kustannussäästöihin. Verkko-oppiminen tuo merkittävää lisäarvoa mahdollistaen valtionhallinnon henkilöstökoulutuksen aikuisen ja ikääntyvän kohderyhmän erityispiirteiden huomioimisen sekä oppimisen sovittamisen yksilöllisiin oppimistarpeisiin oikea-aikaisesti. Verkko-oppimisen koettiin tuovan rahoille vastinetta myös oppimisen laadun parantajana ja opetuksen tehostajana. Se haastaa miettimän oppimista ja opetusta tarkemmin, mikä säteilee kokonaisvaltaisesti myös muuhun toimintaan. Konstruktiivisen, tehokkaan oppimisen sisällöt heijastuvat verkko-oppimisen oppimisprosesseissa: lähestytään oppijoiden yhteisen, luovan ja aktiivisen ongelmanratkaisun ajatuksia, mikä heijastuu myös oppimiskulttuurin tasolle. Verkko-oppiminen ylittää rakenteita ja haastaa yhteistyöhön, sekä organisaatioiden sisällä että organisaatioiden välillä. Se avaa silmiä verkostoitumiselle ja yhdessä toimimiselle, nivoo työtä ja oppimista yhteen sekä vahvistaa jatkuvan työssä oppimisen ajatuksia. Tutkielma vahvistaa myös aiemmasta tutkimuksesta esiin nousseet päätelmät verkko-oppimisen ohjauksen tärkeydestä. Toimiva verkko-opetus on koettu tuloksellisena koulutuksen järjestämisen ja oppimisen tapana

Private landowners and protected species : What sort of noncompliance should we be worried about?

Species protection legislation has been used as one of the main approaches in conservation - yet in many cases we know only little about the effectiveness and side-effects of such regulation. Noncompliance can limit effectiveness of legislative protection, and deliberate harmful actions by landowners have sometimes been reported as a response to restrictions. We studied attitudes of 186 Finnish forest owners toward the protection of Siberian flying squirrel Pteromys volans - a species which is protected according to the European Union Habitats Directive and is a well-known example for species protection in Finland. We explored the attitudes and claims of harming protected species by comparing the responses of persons with and without direct experience of legal protection by structural equation modelling. We found that experience did not explain forest owners' attitudes toward having the species in their forest. Claims of harming protected species were connected to policy attitudes and should be interpreted as a political phenomenon: they reflect political discourse on conservation policy and are a part of debate between stakeholders. Accidental and reckless noncompliance seem more important phenomena than intentional harming, especially as the chance in Finnish Nature conservation likely Act likely affects information of nest sites on logging areas. Other instruments than legislative protection of known nest sites might be more effective in protecting the flying squirrel population. (C) 2018 The Authors. Published by Elsevier B.V.Peer reviewe

Setting Up and Operating Electric City Buses in Harsh Winter Conditions

The city of Tampere in Finland aims to be carbon-neutral in 2030 and wanted to find out how the electrification of public transport would help achieve the climate goal. Research has covered topics related to electric buses, ranging from battery technologies to lifecycle assessment and cost analysis. However, less is known about electric city buses’ performance in cold climatic zones. This study collected and analysed weather and electric city bus data to understand the effects of temperature and weather conditions on the electric buses’ efficiency. Data were collected from four battery-electric buses and one hybrid bus as a reference. The buses were fast-charged at the market and slow-charged at the depot. The test route ran downtown. The study finds that the average energy consumption of the buses during winter was 40–45% higher than in summer (kWh/km). The effect of cabin cooling is minor compared to the cabin heating energy needs. The study also finds that infrastructure needs to have enough safety margins in case of faults and additional energy consumption in harsh weather conditions. In addition, appropriate training for operators, maintenance and other personnel is needed to avoid disturbances caused by charging and excessive energy consumption by driving style

Identification of Tree Species by Their Defense Compounds: A Study with Leaf Buds of White and Silver Birches

Plants encounter several different threats that affect their well-being during the spring. With chemistry, plants may defend themselves from, for example, excess UV-radiation and herbivores. The defense compounds between plant species vary, which makes it possible to utilize chemistry in identifying the plant species. In this laboratory experiment, students extracted the defense compounds from the surface of leaf buds, estimated the total phenolic content of the extract, and determined its antioxidant activity. In addition, the chemical fingerprints of the leaf buds were analyzed by liquid chromatography combined to mass spectrometry to identify the species as white birch, silver birch, or some other tree species. The laboratory experiment was performed with secondary school and university students in one approximately 3 h laboratory session. Pre- and post-tests done by the university students showed that the experiment provided students a basic understanding of how the instruments function and what they are used for. Their mind maps of the chemistry of plants were concentrated on the primary metabolites, but the experiment widened their views of specialized metabolites and their functions in plants, thus encouraging the students to combine chemical and biological information

Ravitsemus ja liikunta iltapäivätoiminnassa lasten ja vanhempien kuvaamana

Opinnäytetyön aiheena oli ravitsemus ja liikunta Pajuluoman iltapäivätoiminnassa lasten ja vanhempien kuvaamana. Opinnäytetyö kuuluu INFORM -hankkeeseen, jonka päätavoitteena on luoda käsikirja lasten ja nuorten ylipainon ennaltaehkäisemiseksi ja lihavuuden hoitamiseksi keräämällä tutkittua tietoa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata lasten ja vanhempien käsityksiä iltapäivätoiminnan ravitsemuksesta ja liikunnasta. Tavoitteena oli saada tietoa 1–2-luokkalaisilta lapsilta ja heidän vanhemmiltaan iltapäivätoiminnan terveyttä edistävästä ravitsemuksesta ja liikunnasta. Opinnäytetyön tutkimustehtävinä olivat: 1. Millaista on iltapäivätoiminnan ravitsemus ja liikunta lasten kuvaamana? 2. Millaista on iltapäivätoiminnan ravitsemus ja liikunta vanhempien kuvaamana? Opinnäytetyö tehtiin laadullisin menetelmin ja haastatteluissa käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluihin osallistui kuusi perhettä. Kaikkiin haastatteluihin osallistui lapsi ja äiti. Kahdessa haastattelussa oli mukana myös isä. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla. Lasten mukaan iltapäivätoiminnan ravitsemus ja liikunta koostui vaihtelevasta välipalasta, yhteisestä liikunnasta ja hienomotorisesta toiminnasta. Vanhempien mukaan iltapäivätoiminnan ravitsemus koostui monipuolisesta ja vaihtelevasta välipalasta sekä välipalan syömisestä, rajoittamisesta ja iltapäivätoiminnan välipalasta keskustelusta kotona. Vanhempien mukaan iltapäivätoiminnan liikunta koostui sisäliikunnasta ja ulkona olemisesta, ohjatusta ja vapaasta toiminnasta, hienomotorisesta toiminnasta sekä lepäämisestä. Saatujen tulosten pohjalta Pajuluoman iltapäivätoiminnassa voidaan ennaltaehkäistä lasten ylipainoa kiinnittämällä huomiota terveelliseen ravitsemukseen ja liikuntaan. INFORM -hanke voi käyttää opinnäytetyöstä saatua tietoa käsikirjaa luodessaan.This thesis deals with the nutrition and exercise as described by the children and parents who participate in Pajuluoma afternoon activity. This thesis is a part of Infom -project .The aim of Inform -project is to prevent child obesity by collecting researched information. The purpose of this study is to describe parents` and 1-2- grade children`s perceptions of nutrition and exercise at Pajuluoma afternoon activity. The aim is to find out how both the children and the parents describe the nutrition and exercise at Pajuluoma afternoon activity. A qualitative research method was used. Data were collected by interviewing six families. Six children, six mothers and two fathers participated in the interviews. The results were analyzed with inductive content analysis. According to the children, the nutrition and exercise at the afternoon activity consisted of varied snacks, group exercise and fine motor function. According to the parents, the afternoon activity nutrition consisted of diverse and varied snacks, snack restriction, and discussion an afternoon activity snack at home. Exercise consisted of indoor sports and being outdoors, guided and free activities, fine motor function. The results could be used to prevent child obesity by paying attention healthy nutrition and exercise in afternoon activity. The results could be used to the Inform -campaign

Building physical moisture properties of calcium silicate sheets and hollow-core slabs

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli määrittää Suomessa markkinoilla olevien kalsiumsilikaattieristelevyjen ja ontelolaattabetonien kosteusominaisuudet. Materiaalien kosteusominaisuuksien määrittämistä varten tehtiin kaikille materiaaleille neljä eri koetta: veden imeytymiskoe, tasapainokosteuskoe, painelevykoe sekä märkäkuppikoe. Tutkittavien materiaalien kosteusominaisuuksien vertailuarvoja saatiin materiaalivalmistajilta, mallinnusohjelmista, standardeista sekä kirjallisuudesta. Kokeista määritettyjä tuloksia verrattiin vertailuarvoihin ja selvitettiin poikkeamista johtuvat virhelähteet. Tulokset on koottu tämän tutkimuksen loppuun tuotemerkeittäin. Tutkimuksen tulosten perusteella kalsiumsilikaattilevyjen kosteusominaisuudet vastasivat hyvin vertailuarvoja. Eri tuotemerkkien keskinäisessä vertailussa kalsiumsilikaattilevyjen tuloksista neljä tuotetta olivat lähes samanlaisia ja yksi poikkesi muista muutamien ominaisuuksien osalta. Poikkeavin levyistä oli Kasil Pura. Poikkeavuus johtui levyn erilaisesta raaka-aineesta, valmistusmenetelmästä sekä erilaisesta huokosrakenteesta. Verrattaessa ontelolaattojen tuloksia keskenään poikkeamaa oli kalsiumsilikaattilevyihin nähden enemmän. Vain toisen valmistajan ontelolaattabetoni vastasi vertailuarvoja. Kirjallisuuden tarjoama vertailuarvojoukko oli hyvin suppea. Tutkimuksen tulosten perusteella ontelolaattabetonien kosteusominaisuuksien arvoja pitäisi esittää kirjallisuudessa laajemmin. Kapillaarista tasapainokosteuskäyrää ei ole aiemmin määritetty TTY:n laboratoriossa. Käyrän määrittämiseksi hankittu painelevylaitteisto otettiin käyttöön osana tutkimusta ja laitteiston käytöstä tehtiin alustava toteutusohje, joka on esitetty myös diplomityön liitteenä. Painelevylaitteistolla tehtyjen kokeiden, standardien ja kirjallisuuden perusteella selvitettiin painelevymenetelmään liittyvät työvaiheet ja virhelähteet. Painelevykokeen suorittamisessa haastavinta oli materiaalien riittävän tasapainotusajan arvioiminen ja kapillaarisen yhteyden luominen koekappaleen ja painelevyn välille. Painelevylaitteiston käyttäminen vaatii lisätutkimuksia ja toteutusohjeen päivittämistä