Ku oli semmonen poika jolla oli sammakko - Kielellisesti tyypillisesti kehittyneiden 5-vuotiaiden lasten kerrontataidot

Kerrontataidot kuvastavat monipuolisesti lapsen kielellistä ja kognitiivista kehitystä, sillä kertominen edellyttää lapselta monien taitojen yhtäaikaista hallintaa. Kerrontataidot alkavat kehittyä jo hyvin varhain, kun lapsi on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, mutta kehitys on erityisen nopeaa 4-5 vuoden iässä. Tässä iässä lapset ovat siirtymässä kuvailusta kerrontaan, ja siksi lasten taidoissa on vielä paljon vaihtelua. Parhaimmillaan viisivuotiaiden lasten tarinat ovat rakenteeltaan melko hyvin jäsenneltyjä ja johdonmukaisia. Iän myötä lasten tarinat muuttuvat yhä loogisemmiksi ja sisältö monipuolistuu. Lapset myös ymmärtävät paremmin tarinan tapahtumien välisiä yhteyksiä ja osaavat ottaa kuulijan tarpeet huomioon tarinaa kertoessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa kielellisesti tyypillisesti kehittyneiden noin 5-vuotiaiden lasten kerrontataitoja sekä tarinan luomisen että sen ymmärtämisen avulla. Tyypillisen kielen kehityksen ymmärtäminen on tärkeää, jotta poikkeava kehitys voidaan tunnistaa luotettavasti. Tutkimuksemme on osa hanketta, jonka tavoitteena on hahmotella pohjaa suomalaiselle ikänormistolle ja kehittää tulevaisuudessa normitettu kerrontataitojen arviointimenetelmä puheterapeuttien käyttöön. Suomen kieleen sopivaa kerrontataitojen arviointimenetelmää ei vielä ole, joten tarve normiaineiston keräämiseen ja menetelmän kehittämiseen on ilmeinen. Tutkimukseen osallistui 51 noin 5-vuotiasta lasta. Lapsille näytettiin tekstitöntä Sammakko-tarinaa (Frog, where are you?), josta lapsi kertoi tarinan ilman mallia. Tarinan kertomisen jälkeen lapselle esitettiin siihen liittyviä kysymyksiä, joilla selvitettiin tarinan ymmärtämistä. Nauhoitetut tarinat litteroitiin ja analysoitiin. Kertomusten sisältö ja lasten vastaukset sisältökysymyksiin pisteytettiin, jonka jälkeen muuttujien yhteyksiä analysoitiin tilastollisin testein. Tutkimuksemme tulokset antavat suuntaa siitä, kuinka noin 5-vuotiaat tyypillisesti kehittyneet suomenkieliset lapset muodostavat ja ymmärtävät tarinaa Sammakko-tarinan pohjalta. Tutkimustulostemme mukaan vanhemmat lapset kertoivat tarinan sisällön paremmin kuin nuoremmat lapset. Iän ja tarinan ymmärtämisen välillä vastaavaa yhteyttä ei löytynyt. Tytöt suoriutuivat sekä tarinan tuottamisesta että ymmärtämisestä keskimäärin poikia paremmin, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Tulokset osoittivat myös tuottamisen ja ymmärtämisen yhteyden: mitä paremmin lapsi kertoi tarinan, sitä paremmin hän vastasi tarinasta esitettyihin kysymyksiin. Lisäksi tulokset toivat esille tarpeen tarkentaa tulkintakriteerejä. Jotta Sammakko-tarina olisi käyttökelpoinen kerrontataitojen arviointiin, täytyisi sisällön tulkintakriteerejä kehittää johdonmukaisemmiksi. Samoin sisältökysymysanalyysia tulisi muuttaa siten, että se mittaisi luotettavammin lasten ymmärtämistaitoja

Havaintoja koristehavupuupistokkaiden juurruttamismahdollisuuksista kasvuainekäsittelyn avulla

vokKirjasto Aj-

Kivi-Vigala noortestuudio korraldamine ja juhendamine aastatel 2018-2021 : loov-praktiline lõputöö

https://www.ester.ee/record=b5448651*es

Työn imua vai uupumusta : miten esimies jaksaa muutoksessa

Pirkkalan kunnan ruokapalvelut ja tilapalvelun siivous yhdistettiin yhdeksi vastuualueeksi tekniselle osastolle 1.1.2012 alkaen. Muutos toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäiseksi muutos toteutui hallinnollisella tasolla, jolloin ruokapalvelun esimiesten nimikkeet muutettiin palveluesimiehiksi. Palveluesimiehet toimivat sekä ruoka- että puhtauspalveluhenkilöstön esimiehinä omilla kustannuspaikoillaan. Heidän työnkuvissaan tapahtui huomattava muutos. Heillä oli valmiudet toimia esimiehinä, mutta siivouksen ammatillisen osaamisen puuttuminen loi haasteita. Samanaikaisesti, kun esimiehet työstävät omaa muutostaan, heidän tulee tukea henkilöstöään muutoksessa ja toteuttaa henkilöstön muutoksen läpivientiä. Opinnäytetyössä selvitettiin organisaatiomuutoksen ytimessä työskentelevien esimiesten työhyvinvointia kolmesta eri näkökulmasta. Työn imua mitattiin sekä maalis- että lokakuussa Työn imu-17 -kyselyllä. Lokakuussa QPSNordic-kyselyllä mitattiin työn psyykkisiä ja sosiaalisia tekijöitä, jotka ryhmiteltiin työn vaatimus- ja voimavaratekijöiksi. DUWAS-kyselyllä kartoitettiin työriippuvuutta. Lisäksi esimiesten ajatuksia ja kokemuksia kerättiin muutoksen valmisteluvaiheessa sekä uuden toiminnan alettua. Eri menetelmillä saadut tulokset ovat keskenään yhdensuuntaiset ja tukevat toisiaan. Tulosten mukaan esimiehet ovat muutoksen silmässä elämisestä huolimatta työn imussa, eivät uupumuksessa. Työn imun tulokset ovat molemmissa mittauksissa vertailuryhmää huomattavasti paremmat, voimavarat ovat vaatimustekijöitä suuremmat eikä työriippuvuutta esiinny. Molemmissa, sekä työn imun että ryhmäkeskustelujen, tuloksissa voidaan havaita muutoksessa työskentelyn aikana työhyvinvoinnin heikkenemisen merkkejä. Opinnäytetyöllä on merkitystä erityisesti kohdeorganisaation johtamisen apuna, mutta myös vastaavissa tilan-teissa oleville organisaatioille vertailuaineistoksi ja esimerkiksi muutoksen haasteellisuudesta.The food and cleaning services in Pirkkala Municipality were combined into one area of responsibility as part of the technical department on 01.01.2012. This change will be implemented in two stages. The first part of the change took place at the administrative level. The food service supervisors became supervisors for both the food and cleaning personnel. They had the capability to work as managers, but the lack of professional know-how of cleaning brought on challenges. At the same time as the managers themselves were adapting to organizational change, they had to support their staff in the implementation of the change. The thesis studied managers’ wellbeing from three different perspectives during the organizational change. Work engagement was measured in March and October 2012 by the UWES -17 inquiry. In October 2012, the psychological and social factors related to work were measured by a QPSNordic-based survey. These factors were grouped according to occupational competence and resource. By a DUWAS-survey, workaholism was measured. In addition, the supervisors' thoughts and experi-ences were gathered by a group interview during the preparation of the change and after the change had been implemented. The different methods used gave parallel results which support each other. The results show that managers are engaged, not exhausted spite of working in the core of an organizational change. Work engagement results of both the measurements were substantially better than those of the control group. Job resources matched occupational competence, and workaholism did not occur. The thesis is particularly relevant to the management of the food and cleaning services in Pirkkala Municipality but it also works as comparison material for organizations in similar situations and as an example of how challenging a change can be

Kutsekooli maine ja kvaliteet Vana-Vigala Tehnika- ja Teeninduskooli näitel

http://tartu.ester.ee/record=b2658256~S1*es

Ku oli semmonen poika jolla oli sammakko - Kielellisesti tyypillisesti kehittyneiden 5-vuotiaiden lasten kerrontataidot

Kerrontataidot kuvastavat monipuolisesti lapsen kielellistä ja kognitiivista kehitystä, sillä kertominen edellyttää lapselta monien taitojen yhtäaikaista hallintaa. Kerrontataidot alkavat kehittyä jo hyvin varhain, kun lapsi on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, mutta kehitys on erityisen nopeaa 4-5 vuoden iässä. Tässä iässä lapset ovat siirtymässä kuvailusta kerrontaan, ja siksi lasten taidoissa on vielä paljon vaihtelua. Parhaimmillaan viisivuotiaiden lasten tarinat ovat rakenteeltaan melko hyvin jäsenneltyjä ja johdonmukaisia. Iän myötä lasten tarinat muuttuvat yhä loogisemmiksi ja sisältö monipuolistuu. Lapset myös ymmärtävät paremmin tarinan tapahtumien välisiä yhteyksiä ja osaavat ottaa kuulijan tarpeet huomioon tarinaa kertoessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa kielellisesti tyypillisesti kehittyneiden noin 5-vuotiaiden lasten kerrontataitoja sekä tarinan luomisen että sen ymmärtämisen avulla. Tyypillisen kielen kehityksen ymmärtäminen on tärkeää, jotta poikkeava kehitys voidaan tunnistaa luotettavasti. Tutkimuksemme on osa hanketta, jonka tavoitteena on hahmotella pohjaa suomalaiselle ikänormistolle ja kehittää tulevaisuudessa normitettu kerrontataitojen arviointimenetelmä puheterapeuttien käyttöön. Suomen kieleen sopivaa kerrontataitojen arviointimenetelmää ei vielä ole, joten tarve normiaineiston keräämiseen ja menetelmän kehittämiseen on ilmeinen. Tutkimukseen osallistui 51 noin 5-vuotiasta lasta. Lapsille näytettiin tekstitöntä Sammakko-tarinaa (Frog, where are you?), josta lapsi kertoi tarinan ilman mallia. Tarinan kertomisen jälkeen lapselle esitettiin siihen liittyviä kysymyksiä, joilla selvitettiin tarinan ymmärtämistä. Nauhoitetut tarinat litteroitiin ja analysoitiin. Kertomusten sisältö ja lasten vastaukset sisältökysymyksiin pisteytettiin, jonka jälkeen muuttujien yhteyksiä analysoitiin tilastollisin testein. Tutkimuksemme tulokset antavat suuntaa siitä, kuinka noin 5-vuotiaat tyypillisesti kehittyneet suomenkieliset lapset muodostavat ja ymmärtävät tarinaa Sammakko-tarinan pohjalta. Tutkimustulostemme mukaan vanhemmat lapset kertoivat tarinan sisällön paremmin kuin nuoremmat lapset. Iän ja tarinan ymmärtämisen välillä vastaavaa yhteyttä ei löytynyt. Tytöt suoriutuivat sekä tarinan tuottamisesta että ymmärtämisestä keskimäärin poikia paremmin, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Tulokset osoittivat myös tuottamisen ja ymmärtämisen yhteyden: mitä paremmin lapsi kertoi tarinan, sitä paremmin hän vastasi tarinasta esitettyihin kysymyksiin. Lisäksi tulokset toivat esille tarpeen tarkentaa tulkintakriteerejä. Jotta Sammakko-tarina olisi käyttökelpoinen kerrontataitojen arviointiin, täytyisi sisällön tulkintakriteerejä kehittää johdonmukaisemmiksi. Samoin sisältökysymysanalyysia tulisi muuttaa siten, että se mittaisi luotettavammin lasten ymmärtämistaitoja

U-Pb zircon determinations from the Keikyä Breccia and other sites in the Svecofennides: indications of a Svecokarelian protocrust

Heterogeneous zircon populations from four different localities within the Svecofennian area in Finland demonstrate that the ca. 1890 Ma old syntectonic granitoids contain older material, probably belonging to the ca. 1950 Ma Svecofennian protocrust, the influence of which is also evident in metaturbidites deformed by the Svecokarelian orogeny