Suomen ekologinen jalanjälki – metsäosion laskenta

Tämä työ kertoo ekologisen jalanjäljen periaatteista ja laskentatavasta sekä analysoi kaavat, joiden avulla metsäjalanjälki muodostetaan. Tutkimuksessa tarkastellaan myös kokonaisuutta, jossa ekologista jalanjälkeä käytetään. Tutkimus perustuu pääasiassa ekologisen jalanjäljen laskentataulukon 2001 menetelmiin, ja analyysi keskittyy metsäosioon. Myös hiilidioksidin sitoutumisen aiheuttamaa jalanjälkeä on selvitetty. Tutkimuksen tulokset paljastavat useita ongelmia laskentataulukon 2001 menetelmissä ja Suomen metsäjalanjäljen muodostamisessa. Raportissa esitetään ratkaisuja ilmenneisiin ongelmiin. Lopuksi pohditaan tutkimuksen tuloksia ja miten ne vaikuttavat ekologisen jalanjäljen hyödyntämiseen kestävän kehityksen indikaattorina

Lapsen seksuaaliterveyden edistäminen lastenneuvolassa : Rovaniemeläisten terveydenhoitajien kokemuksia lapsen seksuaaliterveyden edistämisestä

Seksuaalisuus on tärkeä osa ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja persoonallisuutta. Lapsen seksuaalisuus on oman kehon ihmettelyä ja tunteiden hallinnan opettelua. Se, miten pienen lapsen kehoon ja läheisyyteen suhtaudutaan, vaikuttaa siihen, millainen käsitys ihmisellä on itsestään ja kehostaan aikuisena. Lapsen seksuaalista kehitystä tukemalla aikuinen vahvistaa lapsen positiivista minäkuvaa. Tässä laadullisessa tutkimuksessa selvitettiin lastenneuvolan terveydenhoitajien kokemuksia lapsen seksuaaliterveyden edistämisestä. Samalla selvitettiin, millaisia haasteita ja kehittämisehdotuksia terveydenhoitajilla oli. Tutkimuksen tavoitteena oli saada uutta tietoa lapsen seksuaaliterveyden edistämisen toteutumisesta lastenneuvolassa terveydenhoitajien näkökulmasta. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla viittä terveydenhoitajaa fokusryhmähaastattelumenetelmän avulla. Haastattelun aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Tutkimukseen osallistuneiden terveydenhoitajien mielestä lapsen seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä ja luonnollinen osa heidän työtään. Tutkimustulosten mukaan olennainen osa terveydenhoitajan työtä on tukea vanhempia turvallisessa ja lapsilähtöisessä kasvatuksessa ja huolenpidossa muun muassa ohjaamalla turvataitoja ja siisteyskasvatusta. Lapsen ja vanhemman välisen varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen nousi tutkimuksessa vahvasti esiin. Lisäksi terveydenhoitajat painottivat, että asiakkaalle on tärkeää viestiä, että seksuaalisuudesta puhuminen on normaalia. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että lastenneuvolan terveydenhoitajan rooli lapsen seksuaaliterveyden edistämisessä painottuu pitkälti vanhempien tukemiseen. Terveydenhoitajien mielestä haasteita työhön toivat kulttuurierot, erilaiset lapset ja muuttunut perhekäsitys. Terveydenhoitajat toivoivat koulutusta ja pienryhmäkeskustelutilaisuuksia etenkin haasteellisista asioista sekä työajalle aikaa itseopiskeluun.The purpose of this study was to collect information about the promotion of the child's sexual health as experienced by public health nurses working in the child health centers in the City of Rovaniemi. At the same time it was clarified what kind of challenges and development proposals the public health nurses had in connection with the promotion of the child’s sexual health. The goal of the study was to get new information about the realization of the promotion of the child's sexual health from the public health nurses' point of view. The reseach data was collected by conducting focus group interview among five public health nurses. The data were analyzed using qualitative content analysis. In the opinion of public health nurses who have participated in the study, the promotion of the child's sexual health is an important and natural part of their work. According to the research results, an essential part of the public health nurse's work is to support parents in safe and child’s needs -based parenting and care for example by giving guidance about protection skills and toilet train-ing. The public health nurse especially supports the early interaction between a child and a parent. Furthermore, it is important that public health nurse ex-presses that talking about sexuality is normal and acceptable. As a conclusion, the public health nurse's main role in the promotion of the child's sexual health is to support the parents. Public health nurses’ thought that the challenges were brought to the work by the culture differences. In their opinion the different children and the changed family idea also made the work more challenging. The public health nurses hoped time to the working hours for self-studying and time for groupmeetings with coworkers so they could discuss about important things. Also education was hoped especially about the challenging matters

Terveydenhoitajien kokemuksia voimavaralomakkeiden käytöstä neuvolassa

TIIVISTELMÄ Oulun ammattikorkeakoulu Hoitotyön tutkinto-ohjelma, Terveydenhoitaja Tekijät: Friman Helena, Tuokkola Jenni, Väinämö Venla Opinnäytetyön nimi: Terveydenhoitajien kokemuksia voimavaralomakkeiden käytöstä neuvolassa Työn ohjaaja: Yliopettaja, TtT Hilkka Honkanen Työn valmistumislukukausi- ja vuosi: Kevät 2018 Sivumäärä: 35 +4 Voimavaralomakkeita käytetään äitiys- ja lastenneuvolassa apuvälineenä tunnistamaan varhaisessa vaiheessa perheen voimavaroja lisäävät ja kuormittavat tekijät. Voimavaralomakkeiden käyttöä on tutkittu vähän ja sen vuoksi kiinnostuimme aiheesta. Tutkimusaihe tuli tilauksena Oulun kaupungilta. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata terveydenhoitajien kokemuksia voimavaralomakkeiden käytöstä neuvolassa. Tavoitteena on saada tietoa lomakkeiden käyttöön liittyvistä tekijöistä ja lomakkeiden käytön tuomista hyödyistä sekä kehittämistarpeista. Tilaaja voi hyödyntää tietoa yhtenäistämään terveydenhoitajien lomakkeiden käyttöä. Lomakkeita käytettäessä perheillä on mahdollisuus saada tasa-arvoisia palveluita. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää myös kehitettäessä lasta odottavan perheen voimavaralomaketta sekä lapsiperheen voimavaralomaketta perheiden kannalta ymmärrettävämmäksi ja tarkoituksenmukaisemmaksi. Tutkimustehtävänä on vastata kysymyksiin: Millaisia kokemuksia terveydenhoitajilla on voimavaralomakkeiden käytöstä neuvolassa sekä millaisia kokemuksia terveydenhoitajilla on lomakkeiden hyödyistä? Tutkimus on laadullinen. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Haastattelimme viittä voimavaralomakkeita käyttänyttä terveydenhoitajaa. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Tutkimustulosten mukaan voimavaralomakkeet koettiin terveydenhoitajien keskuudessa hyviksi apuvälineiksi. Niiden avulla haastattelu eteni loogisesti ja kaikki osa-alueet tuli huomioitua. Voimavaralomakkeista oli hyötyä erityisesti asioiden puheeksiotossa molemmin puolin. Terveydenhoitajat toivoivat lomakkeiden käyttöön koulutusta uusille työntekijöille ja lomakkeiden kehittämistä useammille kielille. Lomakkeita käytettiin neuvoloissa raskauden aikana ja 4-vuotiaiden laajassa terveystarkastuksessa. Voimavaralomakkeiden yhtenä tarkoituksena on herättää keskustelua vanhempien välillä. Terveydenhoitajien mukaan lomakkeet auttoivat vanhempia miettimään asioita, jotka olisivat muuten voineet jäädä käsittelemättä. Lomakkeiden koettiin rakentavan luottamusta terveydenhoitajan ja perheen välille, sillä perheen asioista keskustellaan avoimesti. Valtaosa perheistä suhtautui lomakkeisiin avoimesti ja vain yksittäistapaukset kyseenalaistivat lomakkeet. Opinnäytetyömme pohjalta jatkotutkimusaiheeksi nousi voimavaralomakkeiden käyttökokemuksien selvittäminen perheen näkökulmasta. Lisäksi jatkokehittämisideaksi nousi voimavaralomakkeiden ja Lapset puheeksi -keskusteluiden yhtenäistäminen. Lomakkeissa on päällekkäisyyksiä, eikä terveystarkastusten aika riitä usean menetelmän läpikäymiseen. Asiasanat: Voimavara, voimavaralomake, neuvola, laaja terveystarkastus, voimavaralähtöinen työskentely ja ohjausABSTRACT Oulu University of Applied Sciences Degree Programme in Health Care and Nursing, Option of Public Health Nursing Authors: Friman Helena, Tuokkola Jenni, Väinämö Venla Title of thesis: Public health nurses’ experiences of using the resource barometer in maternity and child welfare clinics Supervisors: Principal lecturer, PhD Hilkka Honkanen Term and year when the thesis was submitted: Spring 2018 Number of pages: 35+4 The resource barometer is used in maternity and child welfare clinics to recognize at an early stage the factors that increase and load family’s resources. The use of the resource barometer has been studied only a little and therefore we became interested in this topic. The research topic was ordered by the city of Oulu. The purpose of our thesis is to describe the experiences of public health nurses about using the resource barometer in maternity and child welfare clinics. The aim is to get information about the factors related to the use of the barometer as well as the benefits and development requirements of using the barometer. The subscriber can make use of this information by unifying the use of the barometers by public health nurses. The research results can also be made use of while developing the barometers of a family expecting a child and of a family with children, making the barometers more comprehensible and appropriate for the families. The research assignment is to answer the following questions: What kind of experiences do public health nurses have of using the resource barometer in maternity and child welfare clinics and of its benefits? The research is qualitative. The material was collected using themed interview. We interviewed five public health nurses that had used the resource barometer. The results were studied using content analysis. According to the results, the resource barometer was considered a good help among public health nurses. By using the barometer, the interview proceeded logically and all aspects were taken into account. The barometer especially benefited with bringing up issues on both sides. The public health nurses wished that new workers would receive training to using the barometer and that it would be translated to more languages. One of the purposes of the resource barometer is to start a conversation between parents. According to the public health nurses, the barometer helped the parents to think about issues that would otherwise have been left untouched. The barometer was experienced to build trust between the public health nurse and the family, because the family’s matters could be discussed openly. The majority of the families reacted well to the barometers and only individual cases questioned them. Based on our thesis, we came up with a further development topic of researching the experiences of using the resource barometer from the families’ point of view. In addition, there was a further development idea of unifying the resource barometer and Let’s talk about children -discussion. Keywords: Resources, resource barometer, maternity and child welfare clinic, extensive health check, resource-based work and guidanc

TERVETULOA MEILLE! Haukiputaan hyvinvointikeskuksen vastaanotto - Perehdyttäjän käsikirja

Henkilöstön jaksaminen ja pysyvyys sekä hiljaisen tiedon siirtyminen ovat tämän päivän hoitotyön haaste, jota lähitulevaisuudessa vain lisää suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle. Opinnäytetyössä on etsitty syvempää ymmärrystä perehdytyksen nykytilaan ja sen haasteisiin. Tarkastelun lähtökohtana on Yle vuonna 2015 julkaisema artikkeli, jossa uutisoitiin huonon perehdytyksen pelottavan nuoret sairaanhoitajat pois alalta. Opinnäytetyössä on osallistavin menetelmin kehitetty hyvinvointikeskuksen vastaanottotyön perehdytysprosessia laatimalla yksikkökohtainen perehdyttäjän käsikirjan perehdyttämisen tueksi. Yhteisöllisin ideointimenetelmin kerätystä aineistosta, deduktiivista sisällönanalyysia käyttäen, nousi vastaanottotyön perehdytyksen osa-alueet; ammattitaidon vahvistaminen, työn hallinta ja kliininen osaaminen. Analyysin pohjalta on laadittu sähköinen perehdyttäjän käsikirja, jossa organisaation yleiset perehdytyksen osa-alueet sekä vastaanottotyön perehdytyksen osa-alueet on kerätty hyperlinkein. Perehdyttäjän käsikirja tulisi nähdä työkaluna, jonka sisällön avulla perehdytys voidaan toteuttaa lineaarisesti, ensivaiheessa tarkastelemalla vastaanottotyön perusosaamisen työkaluja ja kokemuksen karttuessa sisällön avulla, ammattitaitoa voidaan syventää aina asiantuntijuuteen saakka Tulosten perusteella hyvällä perehdytyksellä voidaan vastata ammattitaidon vahvistamiseen, työn hallintaan ja kliiniseen osaamiseen liittyviin kysymyksiin. Käyttämällä perehdyttäjän käsikirjaa organisaation yleisten perehdytysohjeiden, hyvinvointipalveluiden perehdytysohjelman ja hyvinvointipalveluiden sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan perehdytyslomakkeen lisänä, voidaan varmistaa, että perehdytykseen käytettävä tieto on yhdenmukaista, ajantasaista ja se on helposti löydettävissä. Käsikirja ei yksiselitteisesti poista henkilökuntarakennemuutoksesta syntynyttä perehdyttämisen ongelmaa, vaan hyöty tulee näyttää kokemuksen ja testaamisen kautta, niin lisääntyneenä työhyvinvointina kuin ammattitaidon ja kliinisen osaamisen vahvistumisena

Standardoidun pienjännitteisen tahtigeneraattorituoteperheen sähköisten ominaisuuksien optimointi

Tämä diplomityö käsittelee standardoitujen avonapaisten pienjännitetahtigeneraattorien sähkösuunnittelua. Työ on alustava osa pienjännitteisen tahtigeneraattorituoteperheen tuotekehitysprojektia. Sähkösuunnittelun kannalta keskeisimmät sähköiset ominaisuudet määritellään teoreettisesti ja niiden pohjalta suunnitellaan ja optimoidaan jo olemassa olevien jännitteisten tahtigeneraattorien sähköiset ominaisuudet. Teoriat todennetaan tapaustutkimuksilla. Erityisesti jännitteiden ominaisuuksiin ja niiden kehittämiseen työssä keskitytään tarkemmin. Sähköisten ominaisuuksien laskennassa käytetään analyyttisiä ja numeerisia analyysejä. Tässä työssä käytetty, elementtimenetelmään (FEM) pohjautuva ohjelma on FCSMEK. Lisäksi esitellään tooth flux method (TFM) - ohjelma. Testausdataa on saatu työn aikana käynnissä olevista prototyyppien testauksista. Niillä voidaan esimerkiksi todentaa TFM:n tarkkuus. Käytettävissä oleva FCSMEK-versio sisältää tällä hetkellä vain 2-D mallinnuksen, joten generaattorien sähköisten ominaisuuksien optimoinneissa ei ole huomioitu uravinoutta. Uravinouden vaikutus määritellään TFM:n avulla. Tosin työn aikana kehitettiin myös FCSMEK-ohjelmaa uravinouslaskennan osalta, mistä on tässä työssä esitetty muutama testiversion laskentatulos. Yhtenä työn osana on luotu sähköisiltä ominaisuuksiltaan uudelleen suunniteltu sekä optimoitu pienjännitteinen tahtigeneraattorituoteperhe, joka on ABB Sähkökoneiden ja erään Kiinassa toimivan generaattorivalmistajan käytettävissä