Työvoimakoulutuksena toteutetun kotoutumiskoulutuksen opetushenkilöstölle tehdyn kyselyn tuloksia

Kotoutumiskoulutuksen valtakunnallinen kehittämistehtävä on työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama kaksivuotinen (2021–2022) kehittämistehtävä, jota hoidetaan Uudenmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskuksissa. Valtakunnallisessa kehittämistehtävässä laadittiin kysely työvoimakoulutuksena toteutetun kotoutumiskoulutuksen opetushenkilöstölle, koska kehittämistyön avuksi haluttiin kuulla opetustyötä tekevien mielipiteitä. Kysely tehtiin kesällä 2021, ja siihen saatiin lähes 150 vastausta eri puolilta Suomea. Kysely oli laaja, ja sillä saatiin esiin opetushenkilöstön näkemyksiä seuraavista teemoista: opettajat, opetustyö ja opetusta tukevat toimet, kotoutumiskoulutuksen työelämälähtöisyys ja ammatillinen suuntautuminen, koulutuksen rakenteet ja toteutustavat, koulutuksen keskeyttämiset ja ohjauksen kysymykset. Lisäksi kyselyssä nousi esiin opetushenkilöstön näkemyksiä muistakin teemoista. Kyselyn tuloksia on hyödynnetty valtakunnallisessa kehittämistyössä, kuten erilaisissa teemakeskusteluissa ja tilaisuuksissa, joita on järjestetty mm. ELY-keskusten, TE-toimistojen ja kuntakokeilujen henkilöstölle 2021-2022. Tuloksia on myös hyödynnetty Suosituksia kotoutumiskoulutuksen hankintoihin -dokumentin [https://www.doria.fi/handle/10024/185555] taustatöissä (julkaistu 07/2022). Tuloksia hyödynnetään loppuvuodesta 2022 laadittavan Kotoutumiskoulutuksen laadukkaan toteutuksen elementit -dokumentin teossa

Construction of Fusion Protein for Enhanced Small RNA Loading to Extracellular Vesicles

Extracellular vesicles (EVs) naturally carry cargo from producer cells, such as RNA and protein, and can transfer these messengers to other cells and tissue. This ability provides an interesting opportunity for using EVs as delivery vehicles for therapeutic agents, such as for gene therapy. However, endogenous loading of cargo, such as microRNAs (miRNAs), is not very efficient as the copy number of miRNAs per EV is quite low. Therefore, new methods and tools to enhance the loading of small RNAs is required. In the current study, we developed fusion protein of EV membrane protein CD9 and RNA-binding protein AGO2 (hCD9.hAGO2). We show that the EVs engineered with hCD9.hAGO2 contain significantly higher levels of miRNA or shRNA (miR-466c or shRNA-451, respectively) compared to EVs that are isolated from cells that only overexpress the desired miRNA or shRNA. These hCD9.hAGO2 engineered EVs also transfer their RNA cargo to recipient cells more efficiently. We were not able to detect changes in gene expression levels in recipient cells after the EV treatments, but we show that the cell viability of HUVECs was increased after hCD9.hAGO2 EV treatments. This technical study characterizes the hCD9.hAGO2 fusion protein for the future development of enhanced RNA loading to EVs

YKL-40 as a novel factor associated with inflammation and catabolic mechanisms in osteoarthritic joints,”

YKL-40 is associated with tissue injury and inflammation, and consequently to diseases in which these mechanisms lead to tissue degradation, for example, asthma and rheumatoid arthritis. The purpose of the present study was to investigate if YKL-40 is also a significant factor in osteoarthritis (OA) by assessing associations of YKL-40 with mediators related to the pathogenesis of OA: cartilage destructing matrix metalloproteinases (MMPs) and proinflammatory cytokines interleukin-6 (IL-6) and interleukin-17 (IL-17). Cartilage, synovial fluid (SF), and plasma samples were obtained from 100 OA patients undergoing total knee replacement surgery. SF levels of YKL-40 (1027.9 ± 78.3 ng/mL) were considerably higher than plasma levels (67.2 ± 4.5 ng/mL) and correlated with YKL-40 released from cartilage samples obtained from the same patients ( = 0.37, = 0.010), indicating that YKL-40 is produced by OA cartilage. Interestingly, YKL-40 concentrations in OA SF correlated positively with MMP-1 ( = 0.36, = 0.014), MMP-3 ( = 0.46, = 0.001), IL-6 ( = 0.57, < 0.001), and IL-17 ( = 0.52, = 0.010) levels. Moreover, IL-6 and IL-17 enhanced YKL-40 production in human primary chondrocyte cultures. The present study introduces YKL-40 as a cartilage-derived factor associated with mediators of inflammation and cartilage destruction involved in the pathogenesis of OA

YKL-40 as a novel factor associated with inflammation and catabolic mechanisms in osteoarthritic joints

YKL-40 is associated with tissue injury and inflammation, and consequently to diseases in which these mechanisms lead to tissue degradation, for example, asthma and rheumatoid arthritis. The purpose of the present study was to investigate if YKL-40 is also a significant factor in osteoarthritis (OA) by assessing associations of YKL-40 with mediators related to the pathogenesis of OA: cartilage destructing matrix metalloproteinases (MMPs) and proinflammatory cytokines interleukin-6 (IL-6) and interleukin-17 (IL-17). Cartilage, synovial fluid (SF), and plasma samples were obtained from 100 OA patients undergoing total knee replacement surgery. SF levels of YKL-40 (1027.9 ± 78.3 ng/mL) were considerably higher than plasma levels (67.2 ± 4.5 ng/mL) and correlated with YKL-40 released from cartilage samples obtained from the same patients ( = 0.37, = 0.010), indicating that YKL-40 is produced by OA cartilage. Interestingly, YKL-40 concentrations in OA SF correlated positively with MMP-1 ( = 0.36, = 0.014), MMP-3 ( = 0.46, = 0.001), IL-6 ( = 0.57, < 0.001), and IL-17 ( = 0.52, = 0.010) levels.Moreover, IL-6 and IL-17 enhanced YKL-40 production in human primary chondrocyte cultures. The present study introduces YKL-40 as a cartilage-derived factor associated with mediators of inflammation and cartilage destruction involved in the pathogenesis of OA.Copyright © 2014 Tuija Väänänen et al. This is an open access article distributed under the Creative Commons Attribution License (CC BY 3.0), which permits unrestricted use, distribution, and reproduction in any medium, provided the original work is properly cited

Luottamuksensuojaperiaate verotusmenettelyssä

Työni lähtökohtana on ollut Verotusmenettelylain (VML) uudistus vuonna 1998 ja siinä erityisesti luottamuksensuojaperiaatteen osuus. Käytän oikeusdogmaattista lähestymistapaa, jossa keskityn voimassaolevan oikeuden tarkasteluun. Keskeisenä tarkastelun-kohteena työssäni ovat luottamuksensuojan tosiasiallinen vaikutus verooikeuden elementtinä yleisesti sekä sen osuus verotusmenettelyssä verovelvollisen näkökulmasta. Rakenne työlle on syntynyt perinteisen oikeusnormihierarkian kautta, jolloin aloitan työni oikeusperiaatteen aseman systematisoinnilla oikeusjärjestyksessä ja sen arvosidonnaisuuden vaikutteiden tarkastelulla. Seuraavana esitän VML 26.2 §:n lainsäädännön vaiheita ja niissä syntyneitä tuloksia lainsisältöön peilaten. Tutkimuksen keskeisimmän sisällön esitän luvuissa neljä ja viisi, jotka käsittelevät luottamuksensuojan antamista oikeuskäytännössä ja verotusmenettelyssä. Lopussa tuon esiin verosuunnittelun ja ennakoitavuuden merkityksen osana luottamuksensuojaperiaatteen soveltamisen tärkeyttä. Oikeuskirjallisuuden lisäksi aineistona olen käyttänyt oikeusoppineiden artikkeleita. Tampereen yliopiston Verotutkimus 2000 on saanut työssäni keskeisen aseman tarkastellessani verovelvollisen kokemuksia verotuksen oikeudenmukaisuudesta ja luotettavuudesta. Tutkielmassani selvinneet seikat ovat pitkälti aiempien tulosten kaltaisia siitä, ettei luottamuksen suojaaminen oikeusperiaatteena ole vielä saanut täsmällistä sisältöä ja käytännön soveltamisessa esiintyy erilaisia tulkintoja.fi=Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.|en=Fulltext not available.|sv=Fulltext ej tillgänglig

The elements of high quality integration training

Kotoutumiskoulutuksen valtakunnallisessa kehittämistehtävässä (2021–2022) on kartoitettu kotoutumiskoulutuksen laatuun vaikuttavia seikkoja. Niistä keskeisimpiä on käsitelty tässä raportissa. Keskeisiksi laadun tekijöiksi on tunnistettu asiakaslähtöisyys ja joustavuus, työelämälähtöisyys ja yhteistyö eri tahojen kanssa, asiakkaiden ohjaus, kotoutumiskoulutuksen henkilöstö ja resurssit, koulutuksen hinta, laatu ja tulosperusteiset hankinnat, koulutuksessa käytettävät tilat, koneet ja laitteet sekä verkko-opetuksen kysymykset ja lisäksi koulutuksen seuranta, vaikuttavuus ja laadunvalvonta. Raportissa kuvataan, miten yllä mainittuja tekijöitä on käytännössä toteutettu ja edistetty, eli kuvataan kotoutumiskoulutuksen hyviä toimintatapoja. Lisäksi kerrotaan, millaista kehittämistä edelleen tarvitaan laadukkaan toteutuksen takaamiseksi. Tämän raportin pääpaino on kotoutumiskoulutuksen rakenteessa, kotoutumisen alkuvaiheen koulutustarjonnassa sekä kotoutumiskoulutuksen hallinnollisissa ja rahoituksellisissa seikoissa. Raportissa ei siis keskitytä esimerkiksi pedagogisiin ratkaisuihin tai opetus- ja ohjaustyön käytäntöihin. Havainnot perustuvat työvoimakoulutuksena toteutettuun kotoutumiskoulutukseen. Yhteenvetona voidaan todeta, että työvoimakoulutuksena järjestetyssä kotoutumiskoulutuksessa keskeisiä vahvuuksia ovat työelämälähtöisyys, rahoituksen joustava käyttö alueellisiin ja paikallisiin tarpeisiin, erilaisten opiskelijoiden ja tarpeiden huomioiminen, kokeneet koulutuksenjärjestäjät, opetushenkilöstön korkea koulutus- ja osaamistaso, koulutuksen toteutuksen ja laadun seuranta sekä palauteen kerääminen opiskelijoilta. Keskeisimpiä kehittämiskohteita ovat asiakasohjauksen ja kotoutumisen alkuvaiheen koulutus- ja palvelutarjonnan kehittäminen kokonaisuutena, opetushenkilöstön työskentelyolosuhteista ja resursseista huolehtiminen, koulutuksen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden seurannan kehittäminen ja monipuolistaminen sekä opiskelijoiden näkemysten monipuolisempi kerääminen ja hyödyntäminenI det nationella utvecklingsprojektet om integrationsutbildningen (2021–2022) har kartlagts faktorer som påverkar integrationsutbildningen. De viktigaste faktorerna har samlats i denna rapport. De viktigaste kvalitetsfaktorerna som identifierats är kundorientering och flexibilitet, arbetslivsorientering och samarbete med olika parter, kundhandledning, integrationsutbildningens personal och resurser, pris och kvalitet samt resultatbaserad upphandling, lokaler, maskiner och utrustning som används vid utbildning, frågor som gäller integrationsutbildning på nätet, samt integrationsutbildningens tillsyn, effektivitet och kvalitetskontroll. Rapporten beskriver hur ovan nämnda faktorer har implementerats och främjats i praktiken, dvs. integrationsutbildningens bästa praxis. Dessutom förklaras vilken typ av utveckling som fortfarande behövs för att garantera implementeringens höga kvalitet. Huvudfokus i denna rapport ligger på integrationsutbildningens struktur, utbildningsutbudet i den inledande fasen av integrationen samt de administrativa aspekterna och finansiering av integrationsutbildningen. Rapporten fokuserar alltså inte till exempel på pedagogiska lösningar eller praktiker i undervisnings- och handledningsarbetet. Observationerna baseras på integrationsutbildningen ordnad som arbetskraftsutbildning. Sammanfattningsvis kan man konstatera att de centrala styrkorna i integrationsutbildningen organiserad som arbetskraftsutbildning är arbetslivsorientering, flexibel användning av finansiering för regionala och lokala behov, hänsyn till olika studerande och behov, erfarna utbildningsanordnare, undervisningspersonalens höga utbildningsnivå och kompetens av undervisningspersonal, uppföljningen av genomförandet, och kvaliteten på utbildningen samt att samla in feedback från studerande. De viktigaste utvecklingsområdena är helhetsutvecklingen av kundhandledningen och utbildnings- och tjänsteutbudet i den inledande fasen av integrationen, att se efter undervisningspersonalens arbetsvillkor och resurser, att utveckla och diversifiera uppföljningen av utbildningens effektivitet och verkningsfullhet, och att samla in och utnyttja studerandes åsikter på ett mer mångsidigt sätt.Factors affecting the quality of integration training have been identified in a national level development project (2021–2022). The most important of them have been discussed in this report. The key quality factors identified are customer-oriented approach and flexibility, working life orientation and cooperation with different organizations, customer guidance, personnel and resources of integration training, price and quality of the training, outcome-based procurement, facilities and equipment used in the training, as well as practices concerning online training and in addition, monitoring the effectiveness and quality of the training. This report describes how the factors mentioned above have been implemented and promoted, i.e. it describes the best practices of integration training. In addition, it explains what kind of development is still needed to guarantee high quality implementation of integration training. The main focus of this report is on the structure of integration training, study options available in the early stages of integration, and the administrative and financial aspects of integration training. The report therefore does not focus, for example, on pedagogical solutions or the practices of teaching and guidance of immigrants. The observations in the report are based on integration training organized as labour market training. In summary, it can be stated that the key strengths of integration training organized as labour market training are working life orientation, flexible use of funding to regional and local needs, consideration of different students and their needs, experienced education providers, high level of education and competence of the teaching staff, monitoring the implementation and quality of the training and collecting feedback from the students. The most important areas of development are the holistic development of the customer guidance and the study and service options in the early stages of integration, ensuring good working conditions and sufficient resources for the teaching staff, developing and diversifying the methods used in monitoring the effectiveness and impact of the training, as well as diversifying the collection and utilization of the feedback from the students

Suosituksia kotoutumiskoulutuksen hankintoihin

Työvoimakoulutuksena järjestettävää kotoutumiskoulutusta hankkii 15 ELY-keskusta eri puolilla Suomea. Työvoimakoulutuksena järjestettävä kotoutumiskoulutus on merkittävä kotoutumista edistävä palvelu: koulutuksen aloitti vuonna 2020 noin 13 500 opiskelijaa. Kotoutumiskoulutuksen hankinnoissa noudatetaan julkisia hankintoja sekä työvoima- ja kotoutumispalveluita ohjaavia lakeja, asetuksia ja ohjeita. Lisäksi kotoutumiskoulutuksen hankinnoissa edellytetään kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden noudattamista. Yhtenäisistä säädöksistä ja ohjeista huolimatta kotoutumiskoulutuksen hankinnassa ja toteutuksessa on eroja eri puolilla Suomea, koska toimintaympäristö, maahanmuuttajien määrä, muu koulutustarjonta sekä työmarkkinatilanne vaihtelevat suuresti eri puolilla Suomea. On siis luonnollista ja tarkoituksenmukaista, että kotoutumiskoulutus ei ole samanlaista kaikkialla. Kotoutumiskoulutuksesta käytävässä keskustelussa on kuitenkin toivottu nykyistä yhtenäisempiä vaatimuksia muun muassa opetushenkilöstön suhteen, koska sen on ajateltu nostavan koulutuksen laatua ja tasalaatuisuutta, takaavan opiskelijoiden saaman koulutuksen tasoa, tuovan yhdenmukaisuutta koulutuksen toteutukseen eri puolilla Suomea ja myös vähentävän työmäärää eri tahoilla. Vuoden 2021 alussa käynnistyneessä kotoutumiskoulutuksen valtakunnallisessa kehittämistyössä on kartoitettu, onko kotoutumiskoulutuksen hankinnassa ja toteutuksessa sellaisia käytänteitä, joita voitaisiin alueiden erilaisuudesta huolimatta valtakunnallisesti yhdenmukaistaa. Tällaisiksi on tunnistettu opetushenkilöstöä, opetustiloja, koneita ja laitteita sekä koulutukseen kuuluvia niin kutsuttuja lisäpalveluita koskevat vaatimukset ja toimintatavat. Tämä dokumentti käsittelee näitä teemoja

Construction of Fusion Protein for Enhanced Small RNA Loading to Extracellular Vesicles

Extracellular vesicles (EVs) naturally carry cargo from producer cells, such as RNA and protein, and can transfer these messengers to other cells and tissue. This ability provides an interesting opportunity for using EVs as delivery vehicles for therapeutic agents, such as for gene therapy. However, endogenous loading of cargo, such as microRNAs (miRNAs), is not very efficient as the copy number of miRNAs per EV is quite low. Therefore, new methods and tools to enhance the loading of small RNAs is required. In the current study, we developed fusion protein of EV membrane protein CD9 and RNA-binding protein AGO2 (hCD9.hAGO2). We show that the EVs engineered with hCD9.hAGO2 contain significantly higher levels of miRNA or shRNA (miR-466c or shRNA-451, respectively) compared to EVs that are isolated from cells that only overexpress the desired miRNA or shRNA. These hCD9.hAGO2 engineered EVs also transfer their RNA cargo to recipient cells more efficiently. We were not able to detect changes in gene expression levels in recipient cells after the EV treatments, but we show that the cell viability of HUVECs was increased after hCD9.hAGO2 EV treatments. This technical study characterizes the hCD9.hAGO2 fusion protein for the future development of enhanced RNA loading to EVs

Vastuullisuudesta kilpailuetua:opas pienyritykselle vastuullisuussuunnitelman laatimiseen

Alkusanat Vastuullisuus on usein sisäänrakennettuna suomalaisen pienyrityksen yrityskulttuuriin, vaikka sitä ei olisi tietoisesti pohdittukaan. Suomalaiset yritykset toimivat tyypillisesti rehellisesti, vilpittömästi, kunniallisesti ja avoimesti, jolloin vastuullisuus on jo hyvällä pohjalla. Vastuullinen yritys on myös haluttu työnantajana ja yhteistyökumppanina. Asiakkaan arvostaminen on keskeistä vastuullisen yrityksen toiminnalle. Vastuullisuus ei välttämättä tarkoita isoja vastuullisuusohjelmia vaan käytännön toiminta arjessa riittää. Taloudellisella tasolla vastuullisuutta on mm. kannattava yritystoiminta, sosiaalista vastuullisuutta on mm. henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen. Sosiaalinen vastuullisuus tarkoittaa myös toimintaa paikallisyhteisön edistämiseksi, työyhteisön ja työolojen kehittämistä sekä ihmisarvon kunnioittamista yrityksen kaikissa toiminnoissa. Tämä opas on suunnattu pien- ja mikroyrityksille. Oppaaseen on koottu mikroyrittäjän vastuullisuusvalmennuksessa käytettyä materiaalia ja valmennuksissa hyödynnettyjä työkaluja. Tarkoituksena on, että saat laadittua yrityksellesi vastuullisuuden kehittämissuunnitelman, ViVa Road Mapin. Opas on tuotettu osana ViVa – Vihreä vastuullisuus mikroyrityksissä -hanketta, jonka vastuullisuusvalmennus on auttanut pieniä ja mikroyrityksiä suunnitelmalliseen vastuullisuuteen ja sitä kautta kilpailuedun lisäämiseen Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2021–2023