Nimi rakentaa maailmoja : Nimien funktiot fantasiamaailman rakentamisessa kotimaisessa fantasiakirjallisuudessa

Tutkielman aiheena on kirjallisuuden nimien funktiot kotimaisessa fantasiakirjallisuudessa ja se, miten nimet rakentavat fiktiivistä maailmaa. Tutkielman aineisto koostuu kolmen fantasia-sarjan nimistä. Nämä sarjat ovat Anu Holopaisen Syysmaa, Ilkka Auerin Lumen ja jään maa sekä Helena Wariksen Pohjankontu. Tutkielmassa yhdistetään nimistön- ja kirjallisuudentutkimusta. Aineiston nimistä tarkastellaan, millaisia funktioita ne saavat kohdeteoksissa. Funktiot, joita tutkielmassa käsitellään, ovat identifioiva funktio, deskriptiivinen funktio, fiktionaalistava funktio, lokalisoiva funktio ja sosiaalinen funktio. Tutkielmassa analysoidaan, millaiset nimet saavat teoksissa mitäkin funktioita ja miten nimet funktioineen liittyvät fiktiivisen maailman rakentamiseen. Tutkimusaineisto koostuu yhteensä 1098 nimestä. Holopaisen Syysmaassa on 254 nimeä, Auerin Lumen ja jään maassa 577 ja Wariksen Pohjankonnussa 267. Syysmaan nimistä 151 on henkilönnimiä, 63 paikannimiä ja 40 muita nimiä. Lumen ja jään maan nimistä 312 on henkilönnimiä, 216 paikannimiä ja 49 muita nimiä. Pohjankonnun nimistä 169 on henkilönnimiä, 68 paikannimiä ja 30 muita nimiä. Nimet ovat keino rakentaa ja kuvailla fiktiivistä maailmaa ja sen ominaisuuksia. Nimillä kirjailija voi antaa lukijalle lisätietoa nimenkantajasta antamalla tälle kuvailevan nimen, esimerkiksi lisänimen. Esimerkiksi aatelisten ja tavallisten ihmisten nimissä on jonkin verran eroja. Sukunimet ja samanimisyys taas kertovat siitä, että maailma on teoksen ulkopuolella laajempi. Nimi myös liittää nimenkantajan ympäröivään fiktiiviseen maailmaan: nimi voi esimerkiksi kertoa nimenkantajan ammatin tai sen, millainen paikka on kyseessä. Nimien avulla luodaan myös suhde fiktiivisen maailman ja todellisen maailman välille. Fiktiivinen maailma voi esimerkiksi lainata todellisesta maailmasta nimistön ja kulttuurin ja tuoda ne osaksi fiktiivistä maailmaa. Fantasiamaailman nimet sijoittavat nimenkantajat tietylle alueelle fantasiamaailman sisällä, ja esimerkiksi eri kansojen nimet ovat keskenään erilaisia. Nimenkantajien sosiaalisista suhteista tai sosiaalisesta prestiisistä aineiston nimet eivät tyypillisesti kerro

Ympäristökasvatus päiväkodeissa – aatteesta toiminnaksi

TIIVISTELMÄ Salenius, Salla Uusitalo, Emilia Ympäristökasvatus päiväkodissa - aatteesta toiminnaksi Kevät 2016, 63 sivua, 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + lasten-tarhanopettajan kelpoisuus. Opinnäytetyön tavoitteena oli edistää kestävän kehityksen kasvatusta ja ympäristökasvatusta päiväkodeissa. Tarkoituksena oli selvittää, miten ympäristökasvatus toteutuu ja miten sitä tulisi edistää pienen eteläsuomalaisen kunnan päiväkodeissa. Haastatteluissa varhaiskasvattajilta kysyttiin, miten he toteuttavat työssään kestävää kehitystä ja ympäristökasvatusta ja mitä kehitettävää siinä olisi heidän mielestään. Aineisto on kerätty teemahaastatteluilla, haastattelemalla yhtätoista (11) varhaiskasvattajaa kolmesta eri päiväkodista. Haastattelut suoritimme syksyllä 2015. Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen ja analyysimenetelmänä on laadullinen sisällön analyysi, joka tutkii kielellisen aineiston sisällön merkitystä. Analysoimme kerätyn aineiston kolmen tutkimusongelman pohjalta hyödyntäen aineistolähtöistä sisällön analyysiä. Selvityksemme tueksi haastattelimme asiantuntijoita Suomen ympäristöopistosta, Suomen Ladusta ja Helsingin ympäristökeskuksesta, kysyäksemme heidän ajatuksiaan kestävän kehityksen- ja ympäristökasvatuksen toteutumisesta ja tämän hetkisestä tilasta päiväkodeissa Suomessa. Lähes kaikilla varhaiskasvattajilla on ollut lapsuudessaan positiivisia luontokokemuksia, jotka ovat vaikuttaneet heidän luontosuhteeseensa. Tällä hetkellä ympäristökasvatustoiminta riippuu pitkälti työyhteisön ja varhaiskasvattajien henkilökohtaisista motivaatioista ja tavoitteista. Kaikki haastateltavat olivat sitä mieltä että kestävän kehityksen kasvatus on tärkeää ja he pyrkivät toteuttamaan sitä työssään. Vaikka toiminta on suunnitelmallista, ympäristökasvatus pääsääntöisesti tulee luonnostaan. Tärkeimpinä ympäristökasvatuksen toimintoina oli ulkoilu lähiympäristössä, kierrätys, uusiokäyttö sekä luonnonmateriaalien käyttö askarteluissa. Kestävän kehityksen periaatteiden huomioiminen kaikissa päiväkodin toiminnoissa toteutuu mallioppimisen, kokemisen ja osallisuuden kautta. Ympäristökasvatuksen toteutuminen todettiin teemahaastatteluissa erittäin tärkeäksi asiaksi osana päiväkodin toimintaa nimenomaan siten, että se myös osattaisiin tiedostaa ja että se sisällytettäisiin varhaiskasvatuksen suunnitelmaan. Toivottiin lisää ympäristötietoutta koulutusten kautta, jotta varhaiskasvattajat voisivat kehittää ammatillista osaamista ympäristökasvatuksessa. Asiasanat: Ympäristökasvatus, kestävä kehitys, luontosuhde, varhaiskasvatus, osallisuus.ABSTRACT Salenius, Salla and Uusitalo, Emilia. Environmental education in daycare - ideas into action. 63 p., 2 appendices. Language: Finnish, Spring 2016. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in Social Services and Education. Degree: Bachelor of Social Services The aim of this study was to contribute to sustainable development, education and environmental education in day care centers. The aim was to find out how environmental education is implemented and how it should be promoted in a small southern Finnish municipal day care centers. The interviews of early childhood educators were asked how they carry out their work for sustainable development and environmental education and what should be improved in their opinion. The data was collected interviewing by themes. Eleven early childhood educators from three different day care centers took part in interviews. The interviews were conducted in the autumn of 2015. The project was carried out with qualitative methods and the analysis method was a qualitative content analysis which examines the importance of the linguistic content of the data. This thesis was implemented in cooperation with the Environmental School of Finland, The outdoor Association in Finland and the Helsinki Metropolitan Area Reuse Centre Ltd. As results, early childhood educators stated that environmental education is realized daycares groups on a weekly basis. Almost everyone has positive childhood nature experiences that have had an effect on their relationship with nature. Environmental education activities depend on the community and early childhood educator's personal motivation and objectives. All the interviewees’ opinion was that the Education for Sustainable Development is important and they seek to implement it in their work. Although the operation is planned, the environmental education comes by nature. The most important environmental education activities are: outdoor activities in the surrounding area, recycling, re-use and the use of natural materials in crafting. Principles of sustainable development are taken into account in day care center operations from learning, participation and experiencing points of views. Based on theme interviews the environmental education was very important topic in daily activities and awareness that it could be part of the early childhood education plan came up. The interviewees hoped more environmental awareness based on education so they could develop their own environmental education activities in daycares. Keywords: Environmental education, sustainable development, relationship with nature, early childhood, participatio

Yhdeksäsluokkalaiset nuoret oman onnellisuutensa määrittelijöinä

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten yhdeksäsluokkalaisten nuorten antamia merkityksiä omalle onnellisuudelleen positiivisen psykologian PERMA-teorian näkökulmasta. Tarkoituksena on selvittää, miten nuoret kuvailevat omaa onnellisuuttaan PERMA-teorian viitekehyksessä, miten he painottavat PERMA-teorian onnellisuutta edistäviä elementtejä ja kuvailevatko he mahdollisesti muita onnellisuutta edistäviä elementtejä PERMA-teorian ulkopuolelta. Tutkimuksessa käytetään laadullista lähestymistapaa. Tutkimuksen aihe on merkityksellinen, sillä tuoreiden kansainvälisten tutkimusten mukaan suomalaislasten ja -nuorten onnellisuus on heikommalla tasolla verrattuna moniin muihin maihin, vaikka Yhdistyneiden kansakuntien onnellisuusraportti antaakin ymmärtää suomalaisten olevan yksi maailman onnellisimmista kansoista vuodesta toiseen. Erityisesti suomalaisnuorten onnellisuus herättää huolta, koska tutkimukset osoittavat onnellisuuden heikkenevän Suomessa yläkouluiässä. Lisäksi tutkimuksen näkökulma eli positiivinen psykologia on ajankohtainen. Positiivinen psykologia on tuottanut viime vuosina kiistatta arvokkaita tuloksia erityisesti lasten ja nuorten onnellisuuteen liittyen, vaikka se onkin tieteenalana vielä melko uusi ja vähän tutkittu. Tutkimus toteutettiin analysoimalla Tietoarkistoon talletettua valmista laadullista aineistoa. Aineisto sisälsi 28 suomalaisen yhdeksäsluokkalaisen nuoren kirjoitelman omasta onnellisuudestaan. Aineisto oli kerätty vuonna 2019 ilman nuorten henkilötietoja Länsi-, Pohjois- ja Itä-Suomessa sijaitsevista kouluista. Analyysi suoritettiin käyttäen teorialähtöistä sisällönanalyysia, jossa PERMA-teorian viisi onnellisuutta edistävää elementtiä toimivat analyysirungon yläluokkina. Tutkimustulosten perusteella suomalaiset yhdeksäsluokkalaiset nuoret antoivat moninaisia merkityksiä omalle onnellisuudelleen PERMA-teorian näkökulmasta. Tulokset osoittivat, että nuoret kokivat teorian tietyt elementit vahvemmin osaksi omaa onnellisuuttaan kuin toiset. Eniten nuoret painottivat omassa onnellisuudessaan ihmissuhteiden elementtiä, jota PERMA-teoriakin korostaa. Sen sijaan sitoutuneisuuden elementtiä ja teorian ulkopuolisia elementtejä nuoret painottivat vähiten. Kaiken kaikkiaan tutkimustulokset ja niistä tehdyt johtopäätökset noudattelivat aiempia tutkimuksia sekä vahvistivat PERMA-teorian soveltuvuutta nuorten onnellisuuden tutkimiseen. Tulosten avulla nuorten parissa työskentelevillä on mahdollisuus tukea, ymmärtää ja ylläpitää nuorten kokemaa onnellisuutta siten, että se perustuu nuorten itse antamille merkityksille omasta onnellisuudestaan

Kansallisen tekijänoikeuden rajat : Kansallisen tekijänoikeuslain soveltumisesta ulkomailta tapahtuvaan loukkaukseen

Tutkielma käsittelee kansallisen tekijänoikeuslain soveltumista ulkomailta lähtöisin oleviin tekijänoikeusloukkauksiin. Tutkielman tarkoituksena on selvittää kansainvälisen oikeuskirjallisuuden ja oikeuskäytännön, sekä EUT:n ratkaisujen pohjalta, millä edellytyksin Suomen tekijänoikeuslaki voi tulla sovellettavaksi ulkomailla tapahtuneeseen oikeudenloukkaukseen. Käsiteltävinä on kaksi erilaista tyyppitilannetta, ensimmäisessä tilanteessa tutkitaan tekijän taloudellisiin oikeuksiin kuuluvan levitysoikeuden loukkausta, kun ulkomaisesta verkkokaupasta myydään Suomeen kansallista tekijänoikeutta loukkaavia tuotteita. Toisessa tyyppitilanteessa taas verkkosivuilla joko välitetään suoraan tekijänoikeutta loukkaavia teoksia tai markkinoidaan tekijänoikeutta loukkaavia fyysisiä tavaroita. Tässä yhteydessä selvitetään millaisin edellytyksin verkkosivu voi tulla Suomen tekijänoikeuslain piiriin, ja sillä olevan materiaalin voidaan katsoa loukkaavan suomalaista tekijänoikeutta. Tekijänoikeudet ovat luonteeltaan kansallisia oikeuksia. Jokaisen valtion oma tekijänoikeuslaki soveltuu vain valtion alueella tapahtuvaan toimintaan alueellisuus- eli territorialiteettiperiaatteen mukaisesti. Vaikka tekijänoikeus syntyy tekijälleen jo teoksen luomisen perusteella useassa eri valtiossa, nämä oikeudet syntyvät valtioiden kansallisten lakien nojalla ja ovat siksi erillisiä toisistaan. Tästä johtuen, jos tekijän oikeuksia loukataan useassa eri valtiossa, tekijä joutuu hakemaan suojaa oikeuksilleen erikseen jokaisen eri valtion lain nojalla. Eri maiden tekijänoikeuslait vaihtelevat muun muassa teoskynnyksen, suojan laajuuden ja suoja-aikojen osalta, joten myöskään tekijän näkökulmasta ei ole yhdentekevää, onko loukkaukseen mahdollista puuttua esimerkiksi juuri Suomen lain nojalla. Jotta Suomen laki voisi tulla sovellettavaksi tekijänoikeusloukkaukseen, jonkin osan tekijänoikeusloukkauksesta täytyy tapahtua Suomen alueella. Loukkaavan fyysisen tuotteen levityksen osalta on keskeistä, mitkä teot voidaan ensinnäkin katsoa teoksen levitysoikeutta loukkaaviksi, ja onko jokin näistä teosta tapahtunut Suomen alueella. Verkkokaupan välityksellä tapahtuva fyysisen tuotteen levittäminen voi suuntautua maahan EU:n ratkaisukäytännön mukaan ensinnäkin silloin, kun osa levitysoikeutta loukkaavista toimista on tapahtunut valtion alueella. Tästä johtuen sama teko voi eri vaiheissaan loukata usean eri valtion suojaamaa levitysoikeutta. Lisäksi on arvioitava myyjän tarkoitusta, onko hän nimenomaisesti ottanut valtion alueella olevan yleisön kohteekseen loukkaavia tuotteita levittäessään. Levitysoikeutta voi loukata myymällä loukkaavat tavarat yleisölle kohdevaltiossa. Edellytyksenä kohdevaltion lain soveltumiselle ei tällöin välttämättä ole, että varsinainen kauppa olisi tehty valtion alueella, vaan myös esimerkiksi myyjän tavarasta tekemät myyntitarjoukset, myyjän järjestämä tuotteen maahan kuljetus ja jopa tuotteen valtioon suunnattu mainonta, ainakin yhdessä muiden elementtien kanssa, voi loukata kohdevaltion tekijänoikeutta. Erityisen haastavaa loukkauksen tapahtumispaikan määrittäminen on, kun loukkaus tapahtuu Internetissä. Verkkosivun tulemista kansallisen lain piiriin tutkitaan tutkielmassa ulkomaisen sekä EUT:n oikeuskäytännön pohjalta hyödyntäen myös kansainvälistä oikeuskirjallisuutta. Oikeustapausten perusteella on todettavissa, että ainakin kun verkkosivu on jollain tavoin suunnattu valtioon, loukkauksen voidaan katsoa tapahtuneen sen alueella. Pelkkä pääsy Internetsivustolle valtion alueelta ei kuitenkaan riitä lain soveltumiseksi. Sekä WIPO:n suositus Joint Recommendation Concerning Provisions on the Protection of Marks, and Other Industrial Property Rights in Signs, on the Internet, että European Max Planck Group:in laatima ehdotus Conflict of Laws in Intellectual Property (CLIP) määrittävät erilaisia seikkoja, joiden avulla voidaan arvioida verkkosivun suuntaamista tiettyyn valtioon. Tällaisia ovat muun muassa verkkosivun valtion markkinoilla synnyttämät “kaupalliset vaikutukset”

Fysisk aktivitet på recept : En kartläggning av sjuksköterskors förskrivning

Bakgrund: Otillräcklig fysisk aktivitet orsakar förtida dödsfall, sjukdomsbörda och sänkt livskvalitet. Uppskattningsvis uppfyller inte hälften av Sveriges befolkning riktlinjerna för fysisk aktivitet och detta kommer få konsekvenser för folkhälsan. Fysisk aktivitet på recept (FaR) är ett evidensbaserat och effektivt verktyg. Det är samtidigt en kostnadseffektiv behandlingsmetod som enkelt kan anpassas efter de individuella behov som föreligger. Dock tenderar användningen av FaR att vara låg bland vårdpersonal. Syfte: Syftet med denna studie är att kartlägga sjuksköterskors förskrivning samt uppföljning av fysisk aktivitet på recept på vårdcentraler. Metod: Studien genomfördes som en icke-experimentell, deskriptiv tvärsnittsstudie med kvantitativ ansats. En webbenkät skickades ut till 69 sjuksköterskor som arbetar på vårdcentraler, varav 34 inkluderades i studien. För att jämföra skillnader mellan grupper användes Mann Whitney U-test. Statistiken analyserades i programmet SPSS statistics. Resultat: Användningen av FaR var generellt låg bland sjuksköterskorna, 32,4 % uppgav att de aldrig hade förskrivit FaR och endast 5,9 % svarade att de förskrev FaR några gånger i veckan. De sjuksköterskor som saknade en utbildning i FaR utgjorde majoriteten, 90,9 %, av alla svarsdeltagare som angett att de aldrig förskrivit ett recept på fysisk aktivitet. En signifikant skillnad (p < 0,001) mellan de som hade FaR-utbildning och de som saknade utbildning, kunde ses i förskrivning men inte när det kom till uppföljning av FaR. Slutsats: Studien belyser hur FaR tenderar att användas av sjuksköterskor på vårdcentraler och till vilken utsträckning det utförs en särskild uppföljning av receptet. Resultatet indikerar att förskrivningen av FaR tenderar att vara låg och att utbildning i FaR tycks spela en signifikant roll för sjuksköterskors förskrivning. Mer forskning på en större population behövs för att kunna dra några mer generella slutsatser angående detta.Background: Inadequate physical activity is causing early death, disease burden and lowering quality of life. Half of Sweden's population is estimated not to meet the recommendations for physical activity and this will have an impact on public health. Physical activity on prescription (PAP) is an efficient tool with scientific evidence. The method is cost effective and can easily be customized and prescribed according to the individual needs that exists. Though the use of PAP among health professionals tend to be low. Aim: The aim of this study is to map nurse's prescription and follow up of physical activity on prescriptions at health centers. Method: The study was conducted as a non-experimental, quantitative descriptive cross-sectional study. A websurvey was sent to 69 nurses working at health centers, 36 of whom were included in the study. Mann Whitney U-test was conducted to compare differences between groups. The statistics were analyzed using the SPSS statistics program. Results: The use of PAP was generally low among nurses, 32.4% reported that they had never prescribed PAP and only 5.9% responded that they prescribed PAP a few times a week. Nurses who lacked education in PAP represented the majority, 90.9%, of all respondents who stated that they never prescribed a prescription for physical activity. A significant difference (p < 0.001) between those who had an education in PaP and those who lacked education could be seen in prescription but not when it came to follow-up of PAP. Conclusion: The study shows how PAP tend to be used among nurses at health centers and to what extent a follow-up of the prescription is done. The results indicate that the prescription of PAP tend to be low and that education in PAP seems to play a significant role in nurse’s prescription. More research on a greater population is needed to draw any general conclusions about this

Ostoprosessien kehittäminen Routa Imports Oy:n asiakkaille

Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä toimeksiantajan myyntiä helpottamalla olemassa olevien asiakkaiden ostoprosessia. Tuloksia hyödynnetään käytännön toiminnan kehittämiseen sekä seuraavan markkinoinnin ja myynnin vuosisuunnitelman luomiseen. Tehdyn laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli palvelumuotoilun ja user experiencen eli käyttäjäkokemuksen teorian mukaisesti löytää ja tarkentaa primää-reistä tiedonlähteistä kannattavimmat asiakaskohderyhmät ja luoda ymmärrystä ostamiseen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimusten tulosten perusteella luotiin asiakaspersoonat, joille suunniteltiin ihanteelliset ostoprosessit. Tutkimuksen mukaan kaikki asiakkaat eivät tule ostamaan verkosta, vaikka se olisikin toimeksiantajalle edullisinta. Puhelin- ja sähköpostiostot ovat yrityskaupassa vakiintunut toimintatapa ja asiakkuudet arvostavat asiantuntijuutta sekä henkilökohtaista palvelua. Kannattavimpia asiakkaita toimeksiantajalle ovat 35-45-vuotiaat toimisto- ja toimitilasuunnittelijat, sekä arkkitehdit, jotka ovat tottuneet työskentelemään tietokoneen ääressä ja verkko-ostot voisivat olla heille luonnollinen osa työpäivää. Opinnäytetyössä luotiin ostoprosessien suunnitelma, joka olisivat ihanteelliset kummallekin osapuolelle. Toimeksiantaja vie suunnitelmat käytäntöön vielä vuoden 2019 aikana. Opinnäytetyön suunnitelmien ja tulosten käytäntöön vieminen luo edellytykset toimeksiantajan liikevaihdon kasvulle lisäämällä passiivista myyntiä sekä tuloksen parantamiseen vähentämällä käytettyjä resursseja.The goal of this thesis was to increase a company’s sales by easing the buying processes of the existing customers of Routa Imports Oy. The results will be used to improve operative actions and to create the marketing and sales plans for 2020. The aim of qualitative research was to use UX and service design theories to find the profitable customer target groups and bring deeper knowledge about buying factors from the primary information. Based on the research results, customer personas were created for whom ideal buying processes was designed. According to research, not all customers will buy online. Buying online would still be the most resource effective way to sell. A phone call or contact by email is the usual way of buying in B2B. Customers of Routa Imports Oy also value expertise and personal service for they help in making the buying decision. The most profitable customers for company are 35-45-year-old office or business premises designers and architects. These personas are used to work with computers and therefore buying online could be a natural part of working day. In this thesis a plan of ideal buying processes for both parties was created. The company will take these plans to action during 2019. Taking action on plans and the knowledge presented in this thesis will create the prerequisite for improving the company’s turnover by increasing passive sales and profitability by decreasing the used resources

Fysisk aktivitet på recept : En kartläggning av sjuksköterskors förskrivning

Bakgrund: Otillräcklig fysisk aktivitet orsakar förtida dödsfall, sjukdomsbörda och sänkt livskvalitet. Uppskattningsvis uppfyller inte hälften av Sveriges befolkning riktlinjerna för fysisk aktivitet och detta kommer få konsekvenser för folkhälsan. Fysisk aktivitet på recept (FaR) är ett evidensbaserat och effektivt verktyg. Det är samtidigt en kostnadseffektiv behandlingsmetod som enkelt kan anpassas efter de individuella behov som föreligger. Dock tenderar användningen av FaR att vara låg bland vårdpersonal. Syfte: Syftet med denna studie är att kartlägga sjuksköterskors förskrivning samt uppföljning av fysisk aktivitet på recept på vårdcentraler. Metod: Studien genomfördes som en icke-experimentell, deskriptiv tvärsnittsstudie med kvantitativ ansats. En webbenkät skickades ut till 69 sjuksköterskor som arbetar på vårdcentraler, varav 34 inkluderades i studien. För att jämföra skillnader mellan grupper användes Mann Whitney U-test. Statistiken analyserades i programmet SPSS statistics. Resultat: Användningen av FaR var generellt låg bland sjuksköterskorna, 32,4 % uppgav att de aldrig hade förskrivit FaR och endast 5,9 % svarade att de förskrev FaR några gånger i veckan. De sjuksköterskor som saknade en utbildning i FaR utgjorde majoriteten, 90,9 %, av alla svarsdeltagare som angett att de aldrig förskrivit ett recept på fysisk aktivitet. En signifikant skillnad (p < 0,001) mellan de som hade FaR-utbildning och de som saknade utbildning, kunde ses i förskrivning men inte när det kom till uppföljning av FaR. Slutsats: Studien belyser hur FaR tenderar att användas av sjuksköterskor på vårdcentraler och till vilken utsträckning det utförs en särskild uppföljning av receptet. Resultatet indikerar att förskrivningen av FaR tenderar att vara låg och att utbildning i FaR tycks spela en signifikant roll för sjuksköterskors förskrivning. Mer forskning på en större population behövs för att kunna dra några mer generella slutsatser angående detta.Background: Inadequate physical activity is causing early death, disease burden and lowering quality of life. Half of Sweden's population is estimated not to meet the recommendations for physical activity and this will have an impact on public health. Physical activity on prescription (PAP) is an efficient tool with scientific evidence. The method is cost effective and can easily be customized and prescribed according to the individual needs that exists. Though the use of PAP among health professionals tend to be low. Aim: The aim of this study is to map nurse's prescription and follow up of physical activity on prescriptions at health centers. Method: The study was conducted as a non-experimental, quantitative descriptive cross-sectional study. A websurvey was sent to 69 nurses working at health centers, 36 of whom were included in the study. Mann Whitney U-test was conducted to compare differences between groups. The statistics were analyzed using the SPSS statistics program. Results: The use of PAP was generally low among nurses, 32.4% reported that they had never prescribed PAP and only 5.9% responded that they prescribed PAP a few times a week. Nurses who lacked education in PAP represented the majority, 90.9%, of all respondents who stated that they never prescribed a prescription for physical activity. A significant difference (p < 0.001) between those who had an education in PaP and those who lacked education could be seen in prescription but not when it came to follow-up of PAP. Conclusion: The study shows how PAP tend to be used among nurses at health centers and to what extent a follow-up of the prescription is done. The results indicate that the prescription of PAP tend to be low and that education in PAP seems to play a significant role in nurse’s prescription. More research on a greater population is needed to draw any general conclusions about this