Jokaisessa meissä asuu erilaisuus : Lähiesimies asenteiden muokkaajana vajaakuntoisen nuoren työllistymiseksi

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää vajaakuntoisten nuorten työllistymistä ja mahdollisia negatiivisia asenteita sitä kohtaan sekä lähiesimiehen keinoja työllistää vajaakuntoinen nuori työyhteisöönsä. Tarkoituksena oli löytää lähiesimiehen keinoja vajaakuntoisen nuoren työllistymisen edistämiseksi ja se oli myös opinnäytetyön tutkimusongelma. Opinnäytetyön tutkimus suoritettiin kvalitatiivisena, ja tutkimusaineisto kerättiin joulukuun 2017 ja helmikuun 2018 välisenä aikana. Tutkimusta varten haastateltiin kymmentä eri-ikäistä henkilöä, joilla on paljon kokemusta esimiestyöskentelystä vajaakuntoisia nuoria työllistävissä yrityksissä. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, ja ne analysoitiin teemoittelemalla. Analyysin tulokset peilattiin opinnäytetyön teoreettiseen viitekehykseen. Tutkimus tehtiin tutkijatriangulaatiota hyödyntäen ja yhteistyönä kahden opinnäytetyön tekijän kanssa. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että vajaakuntoisten nuorten työllistyminen on erittäin vaikeaa ja sitä todistaa myös Suomen korkea nuorisotyöttömyys. Työllistymisen merkityksellisimmiksi esteiksi nähtiin työllistämisen kalleus sekä vallalla oleva negatiivinen asenneilmasto vajaakuntoisuutta ja työn räätälöintiä kohtaan. Lähiesimies voi vaikuttaa työyhteisön asenteisiin omalla ennakkoluulottomalla asenteella, avoimuudella, riittävällä perehdytyksellä sekä selkeällä työnjaolla. Johtopäätösten perusteella jatkotutkimuksen aiheeksi ehdotettiin syvällisempää nuorisotyöttömyyden tutkimusta Pohjoismaissa, jotta löydettäisiin keinot, millä esimerkiksi Islanti on onnistunut pudottamaan nuorisotyöttömyyden kaikkein alhaisimmaksi.Abstract The aim of the thesis was to find out employment possibilities and potential negative attitudes towards disabled young people, as well as the means of a close supervisor to employ a disabled young person in their work community. The objective was to find out ways for the close supervisor to promote the employment of the disabled young person and it was also a research problem in the thesis. The thesis research was conducted qualitatively, and the research material was collected between December 2017 and February 2018. For the research, ten people of different ages were interviewed, who had a lot of experience in supervisory work in companies employing disabled young peoples. The interviews were conducted as theme polls and analyzed by themes. The results of the analysis were mirrored to the theoretical reference framework of the thesis. The research was carried out using a researcher triangulation and it was written in co-operation with two authors of the thesis. Based on the results of the research, it can be concluded that the employment of disabled young people is very difficult and is also evidenced by high youth unemployment in Finland. The most significant barriers to employment were the cost of employment and the prevalent negative climate of attitudes towards disability and job tailoring. A close supervisor can influence the attitudes of the work community with their own open-minded attitude, openness, adequate orientation, and a clear division of labor. Based on the conclusions, the topic of further research was to propose deeper research into youth unemployment in the Nordic countries to find out ways in which, for example, Iceland has succeeded in reducing youth unemployment to the lowest level

Radiologisten tutkimusten luokittelulle on monta käyttötarkoitusta

On tärkeää, että koko maassa on käytössä yhteneväiset radiologiset nimikkeet ja koodisto. Kanta-arkiston käyttöönotto korostaa luokituksen merkitystä.Peer reviewe

Pelastustyöntekijän astma

Teema : aikuisten astma. English summaryPeer reviewe

Puettavan teknologian hyödyntäminen työterveyshuolloissa ja työpaikoilla

Puettavaan teknologian käytöstä työterveyshuolloissa ei ole yhtenäistä käsitystä, suosituksia eikä näyttöjä hyödyistä. Tässä selvityksessä kuvataan puettavan teknologian käytön nykytilanne työterveyshuollossa, työpaikoilla ja vakuutusyhtiöissä sekä tarpeita ajatellen teknologian käytön tulevaa kehitystä. Puettavaa teknologiaa käytetään eniten terveyden ja elintapojen mittaamiseen sekä työ- ja toimintakyvyn arviointiin. Valtaosa tehdyistä mittauksista on kertaluontoisia, ja ne kohdistuvat organisaatioissa tyypillisesti vain pieneen työntekijäjoukkoon. Mittauksia toteutetaan sekä yksilö että ryhmäarviointeina. Selkeälle toimintaohjeelle tai prosessikuvaukselle olisi tarvetta. Mittaustietoa käytetään toimenpidetarpeen ja työssä kuormittumisen arviointiin sekä yksilö- että ryhmätasolla. Sitä käytetään myös keskustelun sekä työkykyjohtamisen välineenä. Teknologian käytön yleistymistä rajoittavat teknologiaan ja käytettävyyteen liittyvät ongelmat sekä laitteiden hinta. Puettavan teknologian käytöstä annetaan joitakin suosituksia, jotka edistäisivät ratkaisujen käyttöönottoa ja sillä saavutettavia hyötyjä

Physical activity from adolescence to young adulthood : patterns of change, and their associations with activity domains and sedentary time

BackgroundLongitudinal studies demonstrate an average decline in physical activity (PA) from adolescence to young adulthood. However, while some subgroups of adolescents decrease activity, others increase or maintain high or low activity. Activity domains may differ between subgroups (exhibiting different PA patterns), and they offer valuable information for targeted health promotion. Hence, the aim of this study was to identify PA patterns from adolescence to young adulthood; also to explore the associations of (i) changes in PA domains and in sedentary time, (ii) sociodemographic factors, and (iii) self-rated health with diverging PA patterns.MethodsThe observational cohort study data encompassed 254 adolescents at age 15 and age 19. K-means cluster analysis for longitudinal data was performed to identify participant clusters (patterns) based on their accelerometry-measured moderate-to-vigorous PA (MVPA). Logistic regressions were applied in further analysis.ResultsFive PA patterns were identified: inactivity maintainers (n=71), activity maintainers (n=70), decreasers from moderate (to low) PA (n=61), decreasers from high (to moderate) PA (n=32), and increasers (n=20).At age 15, participation in sports clubs (SC, 41-97%) and active commuting (AC, 47-75%) was common in all the patterns. By age 19, clear dropout from these activities was prevalent (SC participation mean 32%, AC 31-63%). Inactivity maintainers reported the lowest amount of weekly school physical education.Dropout from SC - in contrast to non-participation in SC - was associated with higher odds of being a decreaser from high PA, and with lower odds of being an inactivity maintainer. Maintained SC participation was associated with higher odds of belonging to the decreasers from high PA, and to the combined group of activity maintainers and increasers; also with lower odds of being an inactivity maintainer. Maintenance/adoption of AC was associated with decreased odds of being an inactivity maintainer. Self-reported health at age 19 was associated with the patterns of maintained activity and inactivity.ConclusionsPA patterns diverge over the transition to adulthood. Changes in SC participation and AC show different associations with diverging PA patterns. Hence, tailored PA promotion is recommended.Peer reviewe

Effects of Easy-to-Use Protein-Rich Energy Bar on Energy Balance, Physical Activity and Performance during 8 Days of Sustained Physical Exertion

WOS:000312384500021Peer reviewe

Palveluverkostojen muuttuvat toimintakonseptit : Asiakasymmärrys, välineet ja työhyvinvointi verkostoyhteistyössä

Verkostoituminen yli organisaatioiden tai funktioiden rajojen on entistä yleisempää ja tärkeämpää jokapäiväisessä palvelutyössä. Samalla verkostotyö tuo uusia haasteita kaikille niissä mukana oleville. Asiakaslähtöisyys voi muuttaa palvelutaho-jen välisiä suhteita. Yhteisistä toimintatavoista eli käsikirjoituksista tulee sopia. Työntekijöille verkostot ovat vaivalloisuuden ohella myös voimaannuttavia ja merkityksellisiä. Kohaus-hankkeessa oli mukana viisi erilaista tuotannollista ja yhteistoiminnallista palveluverkostoa, joiden arkea tutkimalla raportti tuo lisäymmärrystä ja työkaluja palveluverkostojen toimintakonseptien, asiakasymmärryksen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Raportissa kuvataan välineitä, joilla Kohaus-verkostoissa on rakennettu yhteistä kohdetta ja käsikirjoitusta. Tulokset kertovat verkostotyöhön liittyvistä oppimishaasteista ja mahdollisuuksista, joita voidaan käyttää palveluverkostojen kehittämis-, johtamis- ja työhyvinvointityössä

Cardiovascular autonomic nervous system function and aerobic capacity in type 1 diabetes

Peer reviewe