Motivationaaliset ulottuvuudet tutkivassa nettilukemisessa

acceptedVersionPeer reviewe

Opettajankoulutuksen vetovoima

Selvityksessä kartoitettiin opettajankoulutuksen vetovoimaan vaikuttavia tekijöitä. Korkeakouluopintojaan suunnittelevien nuorten käsityksiä opettajankoulutuksesta ja opettajan työstä tutkittiin haastattelujen ja verkkokyselyn avulla. Lukiolaisia (n = 6310) pyydettiin arvioimaan opettajankoulutuksen houkuttelevuutta ja opettajan työtä mahdollisena tulevaisuuden ammattina. Vertailuaineistona olivat opettajaksi opiskelevien (n = 981), opinto-ohjaajien (n = 64) ja opettajankouluttajien (n = 461) käsitykset opettajankoulutuksen vetovoimaisuudesta. Mielikuvat opettajankoulutuksesta ovat myönteisiä: koulutusta pidettiin laadukkaana ja hyviä valmiuksia antavana. Vetovoimaa vahvistavat käsitykset opettajan työn luonteesta ja merkityksestä yhteiskunnalle. Vetovoimaa vähentävät mielikuvat opettajien työoloista. Tehokkaimpia tapoja lisätä sitä on vahvistaa mielikuvaa työoloista. Työn edellytykset on tärkeää turvata sekä huolehtia ammatillisesta autonomiasta ja korkeasta koulutustasosta. Uusien opettajien tuen järjestämiselle on tarvetta. Valtakunnalliset opiskelijavalinnat ovat oikeansuuntaista kehitystä. Opinto-ohjausta tulee kehittää ja yhteistyötä korkeakoulujen ja lukioiden välillä tiivistää. Vetovoiman kehittymisen seurantaa tulee jatkaa ja yhdistää siihen opettajatarpeen ennakointi. Päätöksenteon ja hallinnon parantamiseksi opettajankoulutuksen tilastointia on hyvä yhdenmukaistaa

Multiple mini-interviews as a selection tool for initial teacher education admissions

This study investigates the reliability of multiple mini interviews (MMIs) to select students for classroom and special education teacher programs (n = 418) using intraclass correlations and cross-classified multilevel modeling. The results indicated mostly small effects of clustering of applicants to different interviewers and five-station circuits. The largest variance components in the MMI total score were for applicants (63.3%) and measurement error (20.6%), while the variance component for the interviewer was relatively small (11.6–14.4%). The applicants' and interviewers' perceptions were positive. This study provides evidence for the use of MMIs as a reliable tool for initial teacher education selection.</p

Hydroxychloroquine reduces interleukin-6 levels after myocardial infarction : The randomized, double-blind, placebo-controlled OXI pilot trial

Objectives: To determine the anti-inflammatory effect and safety of hydroxychloroquine after acute myocardial infarction. Method: In this multicenter, double-blind, placebo-controlled OXI trial, 125 myocardial infarction patients were randomized at a median of 43 h after hospitalization to receive hydroxychloroquine 300 mg (n = 64) or placebo (n = 61) once daily for 6 months and, followed for an average of 32 months. Laboratory values were measured at baseline, 1, 6, and 12 months. Results: The levels of interleukin-6 (IL-6) were comparable at baseline between study groups (p = 0.18). At six months, the IL-6 levels were lower in the hydroxychloroquine group (p = 0.042, between groups), and in the on-treatment analysis, the difference at this time point was even more pronounced (p = 0.019, respectively). The high-sensitivity C-reactive protein levels did not differ significantly between study groups at any time points. Eleven patients in the hydroxychloroquine group and four in the placebo group had adverse events leading to in-terruption or withdrawal of study medication, none of which was serious (p = 0.10, between groups). Conclusions: In patients with myocardial infarction, hydroxychloroquine reduced IL-6 levels significantly more than did placebo without causing any clinically significant adverse events. A larger randomized clinical trial is warranted to prove the potential ability of hydroxychloroquine to reduce cardiovascular endpoints after myocar-dial infarction. (c) 2021 The Authors. Published by Elsevier B.V. This is an open access article under the CC BY license (http:// creativecommons.org/licenses/by/4.0/).Peer reviewe

Manifestations and Outcome of Cardiac Sarcoidosis and Idiopathic Giant Cell Myocarditis by 25-Year Nationwide Cohorts

Background Cardiac sarcoidosis (CS) and giant cell myocarditis (GCM) share many histopathologic and clinical features. Whether they are parts of a one-disease continuum has been discussed.Methods and Results We compared medical record data of 351 CS and 28 GCM cases diagnosed in Finland since the late 1980s and followed until February 2018 for a composite end point of cardiac death, aborted sudden death, and heart transplantation. Heart failure was the presenting manifestation in 50% versus 15% (PP=0.044), of GCM and CS, respectively. At presentation, left ventricular ejection fraction was P=0.004). The median (interquartile range) of plasma NT-proBNP (N-terminal pro-B-type natriuretic peptide) was 5273 (2782-11309) ng/L on admission in GCM versus 859 (290-1950) ng/L in CS (PPPConclusions GCM differs from CS in presenting with more extensive myocardial injury and having worse long-term outcome. Yet the key determinant of prognosis appears to be the extent of myocardial injury rather than the histopathologic diagnosis.</p

Valintakokeen ja lukion opintomenestyksen merkitys yliopisto-opintojen menestyksen ennustajina

Utriainen, J. Valintakokeen ja lukion opintomenestyksen merkitys yliopisto-opintojen menestyksen ennustajina. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma (63 s.) Tutkimus oli osa Koulutuksen tutkimuslaitoksen Opiskelijavalintojen ja opiskeluprosessien kehittämishanketta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää valintakokeiden ja aikaisemman opintomenestyksen yhteyttä tulevaan opintomenestykseen yliopistossa. Tutkittavat olivat Jyväskylän yliopistossa vuonna 2006 (N=120) opintonsa aloittaneita humanistisen, sekä liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan opiskelijoita. Tutkimusaineistona olivat opiskelijoiden valintakokeiden esseevastaukset, tiedot lukioaikaisesta opintomenestyksestä, sekä tiedot yliopistossa suoritettujen kurssien arvosanojen keskiarvosta ja kertyneiden opintopisteiden määrästä. Valintakoevastaukset analysoitiin käyttäen SOLO-taksonomiaa; lisäksi käytössä olivat ainelaitosten valintakokeille tekemät pisteytykset. Tulosten perusteella valintakoe SOLO-taksonomialla arvioituna ei ollut yhteydessä tulevaan opintomenestykseen yliopistossa. Ainelaitosten pisteytykset olivat yhteydessä yliopiston opintomenestykseen niin, että korkeampia valintakoepisteitä saaneet saivat yliopistossa parempia arvosanoja ja edistyivät opinnoissaan nopeammin. Tosin yhteydet eivät olleet voimakkaita. Vastaavasti ylioppilaskirjoitusten arvosanat olivat yhteydessä ainoastaan arvosanojen keskiarvolla mitattuun opintomenestykseen yliopistossa. Lukion päästötodistuksen keskiarvo oli puolestaan yhteydessä erityisesti yliopiston arvosanoihin (selitysaste 32 %) ja heikommin yliopisto-opintojen edistymiseen. Tulosten perusteella lukion päästötodistuksen laajempaa hyödyntämistä valintakriteerinä tulisi harkita. Lisäksi valintakokeiden kehittämistyötä kannattaa jatkaa, sillä arvioimalla valintakokeilla opiskelijoiden tieteellisen ajattelun valmiuksia saadaan erilaista arviointitietoa lukion opintomenestykseen verrattuna