Implementing Quality Culture

The theoretical part of this case study focuses on concepts of quality and organisational culture. Organisational culture manifests itself as the values and behaviour of individuals. Both of these themes have an increasingly important role inside companies, due to the continuous changes and intense competition in today’s business world, putting challenges on organisations to maintain and develop their position in the market. Combining these two theoretical areas – quality and organisational culture, Total Quality Management (TQM) is dis-cussed as a cultural phenomenon inside organisations. The empirical part of this longitudinal case study researched the implementation of quality culture inside one unit of the case company – Wärtsilä Finland Oy, Power Plants. The implementation of quality culture was studied through the quality management development program used in the organisation: Quality Awareness Campaign (QAC). First, before executing the QAC, the level of values and behaviour, in other words the quality culture of the personnel on an individual and organisational level was surveyed. At the same time the respon-dents were asked to define quality inside the organisation. Then after the QAC, the level of values and behaviour were measured again to find out if there had been any change in the quality culture. The study includes both qualitative and quantitative data, collected through the survey questionnaires conducted before and after the QAC. The results of the study showed that the quality culture did not change after the QAC. The responses specified the current experiences of good quality in everyday work and the appreciated values prevalent inside the case company’s unit.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

J. Julinin, K. H. Eberhardtin ja H. S. Zidbäckin julkaisemattomia kasvitietoja 1800-luvulta etenkin Oulusta ja muualta Pohjois-Suomesta

Kielet ruotsi ja suomi

Havaintoja Pohjoismaiden Geenipankin Suomesta keräämistä ohranäytteistä

Pohjoismaiden Geenipankin vuosina 1979 —83 keräämistä ohranäytteistä valtion siementarkastuslaitos tutki 62 (Taulukot 1—5). Näistä merkittävimpien lajike- tai tyyppikoostumus on esitetty taulukossa 6. Taulukkoon otetut 22 näytettä, siis noin 36 % tutkituista näytteistä sisältänevät perintötekijöitä, joita ei ole muualta saatavissa. Loput tutkituista näytteistä olivat vielä käytettävissä olevia, nimettyjä lajikkeita, yleisimpinä Otra ja Pirkka tai itävyytensä jo menettänyttä tavaraa. Taulukon 6 pääryhmän muodostavat erityyppiset 4-taho-ohrat. Näytteet 13 ja 14 ovat melko luotettavasti Asa-ohraa. Myös muissa voi olla vanhojen lajikkeiden (Lapinohra, Pertunohra, Vega, Edda, Åsa ym.) aineistoa, mutta pääosaltaan ne lienevät maatiaisperua. Kuten alustavat tyyppikohtaiset vertailut osoittavat (Taulukot 7—8) on aineisto yleispiirteiltään varsin samankaltaista, mutta vaihteluakin löytyy sekä näytteiden välillä että sisällä. Taulukon 2-taho-ohrissaon vallitsevana tyyppi, joka varsin paljon muistuttaa maatiaisohrasta valittua Piikkiönohraa

Vad kan barnböcker berätta om funktionsnedsättningar? : Text- och bildanalys av representation av funktionsnedsättning i tre barnböcker

I min pro gradu avhandling studerar jag hur funktionsnedsättning presenteras i tre barnböcker, Lilleving, Bodil Basset möter Tilda Tax och Tove Va-va. I min studie betyder funktionsnedsättning en fysisk eller psykisk nedsättning i någon av kroppens funktioner. Jag använder både text- och bildanalys för att ta reda på hur funktionsnedsättning beskrivs i böckernas text och bilder och om olika delar i handlingsuppbyggnaden förändrar beskrivningen. I textanalysen ingår vem beskriver funktionsnedsättningen, beskrivningens ton och om det handlar om fysisk eller psykisk form av funktionsnedsättning. I analys av funktionsnedsättning i text använder jag textexempel som jag excerperat från böckerna. I bildanalysen ingår semiotisk bildanalys av valda bilderna med funktionsnedsättning i fokus. Jag jämför också de tre böckerna med varandra på basen av de svar som jag får i min analys. Funktionsnedsättning kommer fram i alla tre böckerna både via text och bilder. Beroende av funktionsnedsättning beskriver bilder personernas avvikande utseende och hur deras hjälpmedel ser ut. I Tove Va-va syns inte hörselskadan så klart i bilderna. Bilderna stöder också beskrivningen av hur funktionsnedsättningen kan påverka på en persons liv. Också känslor kring funktionsnedsättningen kan tolkas via bilderna. Alla böckerna har en traditionell handling och beskrivningarnas ton är i början mer negativ än i slutet. I två av böckerna utvecklas huvudpersonen under handlingen. I Lilleving är det mest bipersoner som beskriver funktionsnedsättningen. Negativa beskrivningar dominerar. I Tove Va-va och Bodil Basset möter Tilda Tax är det berättaren som beskriver funktionsnedsättning mest och beskrivningarna är mest neutrala. Alla tre böckerna tar upp både det fysiska och psykiska i funktionsnedsättningen, men det är det fysiska som dominerar. Man kan konstatera att barn med funktionsnedsättningar kan identifiera sig med bokens personer och barn som inte har funktionsnedsättningar kan lära sig något om funktionsnedsättningen. I jämförelse av böckerna kan man se att böckerna har olika avsikter och därför avviker också resultat från varandra

Big datan ja ennustavan analytiikan vaikutukset organisaation suorituskykyyn

Big datan ja ennustavan analytiikan potentiaali on tunnistettu eri liiketoimintaympäristöissä, kun saatavilla olevien datamassojen hyödyntämismahdollisuudet ovat yleistyneet. Organisaatiot ovat kiinnostuneita hyödyntämään edistyneempiä data-analytiikkaratkaisuja luodakseen lisäarvoa sekä kilpailuetua. Data-analytiikan hyödyntäminen ei automaattisesti paranna organisaation suorituskykyä, vaan se vaatii oikeanlaisia taitoja ja osaamista, minkä takia inhimillinen pääoma koetaan merkittäväksi tekijäksi data-analytiikkakyvykkyyksien rakentamisessa. Tutkielman tavoitteena on selvittää minkälaisia vaikutuksia data-analytiikan ja etenkin ennustavan analytiikan hyödyntämisellä on organisaation suorituskykyyn. Tutkimuksessa selvitetään data-analytiikan ja ennustavan analytiikan roolia organisaatioissa sekä kartoitetaan niiden avulla saavutettuja hyötyjä. Data-analytiikkaa tarkastellaan myös inhimillisen pääoman näkökulmasta, painottaen teknisiä taitoja sekä johtamistaitoja. Tutkielman teoriaosuuden ensimmäisessä osassa käsitellään big datan ja ennustavan analytiikan piirteitä sekä määritelmiä. Näiden lisäksi syvennytään data-analytiikan muihin edistyneisiin muotoihin sekä tekniikoihin. Toisessa osassa käsitellään inhimillistä pääomaa organisaation resurssina sekä tarkastellaan teknisiä taitoja ja johtamistaitoja data-analytiikan näkökulmasta. Viimeisessä osassa keskitytään data-analytiikan ja suorituskyvyn väliseen yhteyteen sekä tarkastellaan data-analytiikan hyödyntämistä liiketoiminnan näkökulmasta. Tutkielman empiirinen osuus toteutettiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Tutkimuksen kohderyhmäksi valikoitui suomalaisia organisaatioita, jotka ovat edelläkävijöitä data-analytiikan hyödyntämisessä. Haastateltaviksi valittiin henkilöitä, jotka toimivat organisaation johtoasemassa data- ja analytiikkatehtävissä. Haastatteluita pidettiin yhteensä seitsemän kappaletta. Tutkimuksen aineiston analysointi perustuu tyypillisiin ladullisen tutkimuksen menetelmiin, teemoitteluun ja tyypittelyyn. Tutkielman tulokset osoittavat, että data-analytiikan ja ennustavan analytiikan rooli nähdään tärkeänä sekä kasvavana tekijänä organisaatioissa. Ennustava analytiikka koetaan merkittävänä tekijänä kilpailukyvyn ylläpitämisessä sekä liiketoimintaympäristön muutoksessa. Inhimillisen pääoman merkitys data-analytiikan hyödyntämisessä koetaan tärkeäksi etenkin muutosjohtamisen ja muuntautumiskyvyn näkökulmista. Olennaisina tekijöinä pidetään teknisten taitojen jatkuvaa kehitystarvetta sekä ylimmän johdon merkitystä data-analytiikan hyödyntämisessä. Data-analytiikan avulla saavutetut hyödyt nähtiin pääosin hinnoittelun optimoinnissa, kustannussäästöissä sekä myynnin kasvussa. Koetut hyödyt ovat linjassa sen kanssa, kuinka merkittävässä roolissa data-analytiikka on organisaatioissa

Pomo- ja etu-ohrien tunnistaminen

Pomo- ja Etu-ohrat eroavat selvästi sekä toisistaan että kaikista muista Suomessa viljeltävistä lajikkeista, joten niiden aitouden valvonta yhtenäisinä ja itsenäisinä lajikkeina on suhteellisen helppoa

Lähteiden ja lähteikköjen kasvistosta ja kasvillisuudesta ulomman Salpausselän itäisessä keskiosassa

Ei saatavill

Checklist of lichens and allied fungi of Finland

Jäkälien tieteelliset, ruotsinkieliset ja suomenkieliset nimet

Pelastustoimen suoja-asuja koskeva esiselvityshanke : Loppuraportti

Sisäministeriö asetti 30.3.2023 esiselvityshankkeen pelastustoimen suoja-asuja koskevan nykytilanteen kartoittamiseksi ja kehittämistarpeiden selvittämiseksi. Hankkeessa selvitettiin myös pelastustoimen virkapukujen kehittämistarpeet. Tavoitteena oli selvittää ne edellytykset, joiden pohjalta voidaan varmistaa, että kaikilla pelastustoimessa työskentelevillä on käytettävissä tehtävien edellyttämät sopivat suoja-asut. Esiselvityshankkeeseen osallistuivat sisäministeriö, Pelastusopisto, Etelä-Suomen aluehallintovirasto ja Keski-Uusimaan pelastuslaitos. Hankkeen ohjausryhmänä toimi pelastusalan kansallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmä. Loppuraporttiin on koottu toimenpide-ehdotuksia pelastustoimen suoja-asujen ja virkapukujen kehittämistarpeista. Toimenpide-ehdotukset liittyvät suoja-asujen ja virkavaatteiden mitoituksiin, materiaaleihin ja suojavuuteen sekä varusteiden saatavuuteen ja sen parantamiseen. Työskentelyssä havaittiin, että suojavarusteiden mitoitusperusteissa on ongelmia, koska varusteet on mitoitettu keskimääräisesti miessukupuolisten ruumiinrakenteelle. Tämä aiheuttaa selkeän työturvallisuusriskin pelastustehtävissä toimiville, mikäli pelastustoiminnallisissa tehtävissä joudutaan käyttämään epäsopivia suoja-asuja. Hankkeessa tunnistettiin myös vaihtelevat alueelliset käytännöt liittyen suojavarusteiden yhdenmukaisuuteen ja hankintakäytäntöihin