Finnish Teachers Exploring Gender Bias in School Textbooks

Peer reviewe

Texts in classroom interaction : Curriculum materials in the enacted curriculum

In classrooms, many of the activities are based on curriculum materials, such as written or oral texts. Consequently, text-related tasks and activities play a central role in the everyday work of teaching. In my dissertation, I focus on one frequently occurring text-related activity, teacher-led whole-class conversations around texts, in two different educational settings: first language and literature lessons in elementary classrooms and preservice teacher education. In my research, I draw upon Anglo-American curriculum studies as a theoretical framework for the study of teaching and, in particular, the study of curriculum use as an integral part of this work of teaching. Consequently, I consider the teacher as an active agent who makes use of different resources in order to create learning opportunities for the students. In my study, I focus on the use of two different curriculum materials: texts provided by textbooks and workbooks, and oral narratives of experience. The dissertation consists of four original research articles and a summary. The first article reports the results of systematic review of research on Finnish curriculum materials. It shows that the vast majority of research on Finnish curriculum materials focuses on the features of materials, while only a few studies concentrate on the use of materials in and for teaching and studying. The results of the second, third and fourth articles indicate that all texts, whether provided by textbooks and workbooks or produced during the instructional event, possess a rich pedagogical potential. Thus, the features of the text cannot determine how participants use text in the literacy event. Instead, learning opportunities that emerge are outcomes of participants’ action. In addition, the results of the studies highlight the crucial role of a teacher’s professional knowledge base, and, in particular, her content knowledge and pedagogical content knowledge. In order to be able to identify the pedagogical potential of the texts, the teacher needs profound knowledge about the content and its teaching and learning in school. Altogether, my dissertation challenges the assumption about the powerful role of the curriculum materials and other pedagogical artefacts in determining teaching and learning in schools. My choice to focus on naturally occurring classroom interaction instead of analysing the content of the materials makes it possible to highlight the active role of the teacher as the curriculum designer, instead of treating her as a passive follower or transmitter of a curriculum mediated by official documents or textbooks. Moreover, the findings indicate that conversation analysis and membership categorization analysis provide well-suited tools for analysing the curriculum enactment and the work of teaching.Opetustilanteissa opettaja ja oppilaat työskentelevät usein erilaisten oppimateriaalina toimivien tekstien kanssa. Teksteihin liittyvät keskustelut ovat niin taajaan toistuvia ja keskeisiä, että niiden ohjaamisen voidaan nähdä muodostavan tärkeän osan opettajan ammattitaitoa. Väitöstutkimuksessani tarkastelen kahden eri tyyppisen oppimateriaalin, oppi- ja työkirjatekstien sekä suullisten kokemuskertomusten käyttämistä opetustilanteissa: alakoulun äidinkielen ja kirjallisuuden oppitunneilla sekä opettajankoulutuksen luento- ja ryhmäopetuksessa. Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä toimii anglo-amerikkalainen opetussuunnitelmatutkimus, ja sen keskiössä on opettajan toiminta oppimateriaalin pedagogisen potentiaalin todentajana. Väitöskirjani koostuu neljästä osatutkimuksesta ja yhteenvedosta. Ensimmäisessä osatutkimuksessa kartoitan systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla suomalaisessa peruskoulussa käytettyihin oppikirjoihin ja niiden oheismateriaaleihin liittyvää aiempaa tutkimusta. Toisen, kolmannen ja neljännen osatutkimuksen aineisto muodostuu videonauhoitetuista opetustilanteista, joita analysoin keskustelunanalyysin ja jäsenyyskategoria-analyysin tarjoamin välinein. Kuvaan yksityiskohtaisesti vuorovaikutuskäytänteitä, joiden avulla opettaja nostaa oppimateriaalina toimivasta tekstistä erilaisia seikkoja jaetun huomion kohteeksi ja ohjaa oppilaita tekemään niitä koskevia tulkintoja ja päätelmiä. Tarkastelen myös opettajan ammatillisen tietovarannon merkitystä oppimateriaalin pedagogisen potentiaalin tunnistamisen ja todentamisen näkökulmasta. Kokonaisuudessaan väitöstutkimukseni haastaa suomalaista koulua koskevassa keskustelussa toistuvan väitteen opetuksessa käytettyjen materiaalien ja välineiden keskeisestä roolista siinä, mitä ja miten koulussa opetetaan, opiskellaan ja opitaan. Kohdistamalla tarkasteluni oppimateriaalien sijaan luonnollisiin opetustilanteisiin, joissa oppimateriaaleja käytetään, valotan työssäni opettajan aktiivista toimintaa opetussuunnitelman toteuttajana ja opetuksessa käytettyjen resurssien hyödyntäjänä. Analyysini tuo esille opettajan keskeisen roolin siinä, millaisia oppimista mahdollistavia tilanteita opiskelijoille rakentuu erilaisten tekstien parissa työskenneltäessä. Lisäksi se osoittaa, että opettaja tarvitsee monipuolista ja syvällistä tietoa opiskeltavista asioista ja niiden opettamisesta ja oppimisesta pystyäkseen käyttämään oppimateriaaleja pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla

Mihin ryhmään itse haluat kuulua? : kahdessa yläkoulun terveystiedon oppikirjassa rakentuvien terveysdiskurssien ja subjektipositioiden diskurssianalyyttistä tarkastelua

In the study, two upper elementary school health education textbooks were investigated. The purpose of the study was to examine the health discourses and subject- and reader positions constructed in text. Theoretically, the study is based on poststructuralist thought and critical sociology of health promotion. Methodologically, it draws mainly on critical linguistics and new rhetorics. Textbooks were understood as informative, argumentative and persuasive texts in which different lexical and grammatical methods to secure the readers' responsiveness were utilized. Also, the relations of the text to wider genres, social situations, structures, institutions and practices were investigated. The interpersonal and ideational dimensions of the texts were analysed with the aim of finding out the kinds of identities for and relations between the speaker and the ideal reader were constructed and the kinds of representations of health and the world around were produced in the textbooks. Multiple discourses of health, and genres and styles characteristic for many kinds of contexts and situations were found. The identities of and the relationships between the speaker and the ideal reader of the text were also multiple and changing. The text echoes both biomedical health discourse emphasizing prevention of illness and holistic discourse emphasizing personal welfare, fulfillment and happiness. Furthermore, traces for example from development psychological, ecological and civilization critical discourses were perceived. Formal scientific genre was found to be mixed with informal chatting imitating close and equal relationship between participants characteristic for advertisements and other persuasive texts, and obliging and ordering expression typical for school context and other situations where the relationship between participants is unequal and distant. The ideal reader of the text can be characterized as adolescent living in the world saturated by advertising and media. He or she is interested in the life of the celebrities, and is interested rather in her or his appearance, image and short-term enjoyment than health and long-term welfare. In the textbooks, healthy way of life is attempted to create a product which appeals to the values and interests of the imaginary public, the ideal reader of the text. Marketing healthy choices tend to reproduce stereotyped ideas of happiness, good life, youth and sex. Furthermore, individualizing approach mixed with wide definition of health legitimizes easily an erroneous impression of health, beauty and success being personal achievements dependent only on attitudes and competences.Tutkielman tavoitteena on tarkastella kahdessa terveystiedon oppikirjassa rakentuvia terveysdiskursseja ja subjektipositioita. Työn teoreettisena viitekehyksenä oli jälkistrukturalistinen ajattelutapa ja menetelmällisesti siinä hyödynnettiin kriittisen lingvistiikan ja uuden retoriikan käsitteitä ja metodeja. Terveystiedon oppikirjat ymmärrettiin tutkimuksessa informoiviksi, ohjaileviksi, vakuuttaviksi ja suostutteleviksi teksteiksi, joissa hyödynnetään erilaisia sanastollisia ja kieliopillisia keinoja lukijoiden vastaanottavaisuuden varmistamiseksi. Oppikirjan kirjoittajien tietoisesti tai tiedostamattaan tekemien valintojen analyysin avulla työssä pohditaan millaisiin tekstityyppeihin, diskursseihin ja instituutioihin oppikirja kytkeytyy, millaista ideaalilukijaa tekstissä tuotetaan ja mitä mahdollisia seurauksia valinnoilla on. Tutkimuksessa tarkasteltiin oppikirjatekstin interpersoonallisia ja ideationaalisia ulottuvuuksia eli tapoja, joilla ideaalilukijan ja puhujan identiteettiä ja suhdetta sekä tekstin ulkoisen maailman representaatioita kielen kautta tuotetaan. Lisäksi huomiota kiinnitettiin intertekstuaalisuuteen eli erilaisten tekstien ja äänien representointiin ja kommentointiin. Terveystiedon oppikirjojen todettiin sisältävän monenlaisille tekstityypeille ja konteksteille ominaisia diskursseja ja ilmaisutapoja, joissa tekstin ideaalilukijalle tarjoutuvat positiot sekä lukijan ja puhujan välinen suhde saivat erilaisia muotoja. Niiden havaittiin kaiuttavan sekä sairauksien ennaltaehkäisyä korostavaa biolääketieteellistä että henkilökohtaista hyvinvointia ja onnellisuutta painottavaa holistista terveysdiskurssia. Lisäksi tekstissä oli havaittavissa jälkiä esimerkiksi heteronormatiivisesta ja nationalistisesta diskurssista. Akateemista tyylilajia jäljittelevään lääketieteelliseen kielenkäyttöön sekoittui suostutteleville teksteille ominaista epämuodollista, läheistä suhdetta osoittavaa jutustelua sekä luokkahuonekontekstille tyypillisiä velvoittavia ja käskeviä ilmauksia. Tutkimustietoa ja lainsäädäntöä lukuun ottamatta tekstissä esiin nousevat äänet pyrittiin kyseenalaistamaan. Tekstin ideaalilukija rakentuu oppikirjassa murrosikäiseksi nuoreksi, joka elää median ja mainonnan kyllästämässä maailmassa, seuraa julkisuuden henkilöiden elämää ja on kiinnostunut pikemminkin ulkonäöstään ja imagostaan kuin terveydestään. Terveellisestä elämäntavasta pyritään oppikirjoissa luomaan tekstin kuvitteellisen yleisön arvoihin ja mieltymyksiin vetoava tuote, jota markkinoitaessa tullaan helposti vahvistaneeksi stereotyyppisiä käsityksiä onnellisuudesta ja hyvästä elämästä. Yksilökeskeinen lähestymistapa yhdistettynä laajaan terveyskäsitykseen voi johtaa päättelemään, että terveys, kauneus ja menestys voidaan ymmärtää henkilökohtaisista ominaisuuksista riippuviksi saavutuksiksi. Samalla eriarvoisuutta tuottavat yhteiskunnalliset rakenteet ja käytännöt jäävät vaille huomiota

Oppia kirjoista : Systemaattinen katsaus suomalaisten perusopetuksen oppimateriaalien tutkimukseen

Peer reviewe

Uncovering the pedagogical potential of texts : Curriculum materials in classroom interaction in first language and literature education

Most teachers in many Western countries make use curriculum materials such as textbooks, workbooks and related teacher's guides in their teaching. In this study, 29 First language and literature lessons are analysed to discover different ways in which texts that are part of curriculum materials are used in the curriculum. The findings indicate that the identification of the pedagogical potential of the texts demands a profound understanding of the subject matter. Moreover, the realization of this potential always involves creativity and improvisation. Thus, we suggest that preparedness to read curriculum materials analytically and critically is a core component of teachers' expertise.Peer reviewe

Hand-on-shoulder touch as a resource for constructing a pedagogically relevant participation framework

This article explores tactile practices in pedagogical settings by focusing on one specific pedagogical touch type, teacher-initiated hand-on-shoulder touch, which is examined particularly as a reactive practice for classroom management. Drawing on multimodal conversation analysis, the present study analyses variations in hand-on-shoulder touch as well as the relationship between these variations and the pedagogical functions of touch, specifically as they relate to the construction of a pedagogically relevant participation framework. The datasets consist of video recordings of naturally occurring classroom interaction in Finnish schools. From this, three types of hand-on-shoulder touch are described (serial, sustained, and extended) and their characteristics outlined (e.g., duration, force, body posture). Hand-on-shoulder touch is also discussed as a touch type with multifaceted pedagogical potential and variable use in coordinating and orchestrating students' attention and participation in classroom settings. This study thus contributes to both conversation analytical research on tactile practices and pedagogical research on classroom management.Peer reviewe

Tekstit selitysten resursseina oppitunnilla

Peer reviewe

Touch in achieving a pedagogically relevant focus in classrooms

Routarinne, Sara; Heinonen, Pilvi; Karvonen, Ulla; Tainio, Liisa & Ahlholm, Maria (2020). Touch in achieving a pedagogically relevant focus in classrooms. Social Interaction. Video based Studies in Human Sociality. Special Issue: Trajectories of human-to-human touch in institutional settings.3(1). https://tidsskrift.dk/socialinteractionPeer reviewe

Opiskelijoiden oma-aloitteiset selityspyynnöt ja niiden käsittely - neuvottelua luokkahuoneen episteemisistä oikeuksista ja velvollisuuksista

Th e study deals with students’ requests for explanation and accounts that link to the requests. Th e data consist of three diff erent data sets, two coming from the university context and one from Finnish high school classes. Th e research method adopted is ethnomethodological conversation analysis. Th e analysis is based on the explanation sequence that is presented as an action-driven and epistemic sequence. Th e participants address the request as a non-marked and justifi ed turn in talk when the request fi ts to the sequential context and advances the larger activity. Th e study focuses on requests that are accompanied by accounts. Moreover, the requester or requestee may deal with the request turn as an unexpected and as such norm violating turn. One central fi nding is that participants use accounts to negotiate the epistemic and moral responsibility of requests for explanations. Th e legitimacy of the explanation request infl uences the successful closure of the explanation sequence.Tutkimus käsittelee opiskelijoiden selityspyyntöjä sekä pyyntöjen yhteydessä esitettyjä selontekoja. Tutkimuksessa vertaillaan selityssekvenssejä kolmesta eri oppimiskontekstista, joista kaksi on yliopistokursseja ja yksi yläkoulun luokkahuonetilanne. Tutkimuksen metodi on etnometodologinen keskustelunanalyysi. Analyysin perustana on selityssekvenssi, joka esitetään toiminnallisena ja tiedollisena kokonaisuutena. Aineistossa selityspyyntöä käsitellään pääosin odotuksenmukaisena ja oikeutettuna toimintana ainakin silloin, kun pyyntö palvelee senhetkistä kokonaistoimintaa ja toiminnan päämäärää. Fokuksessa ovat selityspyynnöt, joiden muotoiluun liittyy perusteluja ja täsmennyksiä tai joita joko pyytäjä tai pyynnön vastaanottaja käsittelevät epäodotuksenmukaisina suhteessa vuorovaikutustilanteen normiodotuksiin. Tutkimuksen keskeisin tulos on, että selityspyyntöihin liittyvät selonteot kertovat osallistujien tarpeesta neuvotella selityspyyntöihin ja selitystoimintaan liittyvästä episteemisestä ja moraalisesta ulottuvuudesta. Osallistujat osoittavat selityspyyntöihin liittyvillä selonteoilla, että selityspyynnöille ja selityksille tarvitaan kontekstikohtainen legitimiteetti, joka tukee selityspyynnön onnistumista tai joissain tapauksissa sanktioi pyynnön