Kohti vertaistuen sähköisiä palveluita: Kyselytutkimus erityislapsipotilaiden vanhemmille

Terveydenhuolto on murrosvaiheessa: yhä niukkenevilla resursseilla palvelujen tulisi laajentua ja suuntautua kohti terveyden edistämistä ja sairauksien ennalta ehkäisyä. Vertaistuki ja siihen liittyvät palvelut ovat yksi mahdollisuus vastata nykypäivän haasteeseen. Tätä mahdollisuutta on kuitenkin tutkittu niukasti ja erityisesti vertaistuen sähköiset palvelut ovat vasta kehitysvaiheessa.Tässä artikkelissa kuvatun tutkimuksen tavoitteena on tukea terveydenhuoltopalveluja käyttävien erityislapsiperheiden vertaistukipalvelujen kehittämistä ja nostaa esiin sähköisten palvelujen mahdollisuuksia näiden palvelujen toteuttamisessa. Artikkelissa kuvataan erityislapsipotilaiden vanhempien näkemyksiä tämän päivän vertaistukipalveluista ja tulevaisuuden toiveita. Aineiston keruu toteutettiin osana Uuden lastensairaalan käyttäjälähtöiseen suunnitteluun liittyvää opiskelijaprojektia vuoden 2014 alussa. Aineisto koostuu sähköisellä kyselylomakkeella kerätyistä vastauksista (n=73). Vastaajat tavoitettiin erityislasten yhdistyksen sähköpostilistan ja Facebookin kautta. Kerätty laadullinen aineisto analysoitiin teemoittelemalla ja tunnistamalla esiin nousevia tarpeita.Vastausten perusteella sekä aikuiset että lapset osallistuvat runsaasti vertaistukitoimintaan. Vertaistuelta odotettiin tiedollista ja emotionaalista tukea sekä kokemusten vaihtoa ja hengähdystaukoa arjesta. Lisäksi korostettiin tapaamisen ja vapaan keskustelun merkitystä. Hoitavalta taholta, kuten sairaalan henkilökunnalta, toivottiin aktiivisempaa informointia varsinkin hoidon alkuvaiheessa. Lisäksi toivottiin sisarusten ja miesten parempaa huomiointia. Vastauksista nousivat esiin maantieteelliset erot; vertaistukitoimintaa kaivattiin enemmän järjestettäväksi myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Internet ja sosiaalinen media, erityisesti Facebook, mainittiin toimivina sähköisinä kanavina, sillä niihin pääsee osallistumaan oman kiinnostuksensa mukaan eikä lapsen sairaus tai kaukainen asuinpaikka estä sitä.Vertaistuen sähköiset palvelut ovat yksi mahdollisuus tukea vertaistuen järjestämistä ja palvelujen monipuolistamista: laajentaa verkostoja maantieteellisesti ja tuoda palvelut lähemmäs tukea tarvitsevia ja helposti saataville. Näiden palvelujen määrää tulisi lisätä ja kehittää palveluja monipuolisemmiksi sekä tietyille diagnoosiryhmille kohdennetuiksi että yli diagnoosirajojen toimiviksi. Esimerkiksi uudet lastensairaalahankkeet voisivat ottaa roolia näiden palvelujen rakentamisen tukemisessa ja vertaistukikoordinaattoreina toimimisessa

Menettelyprosessi käytettävyys‐ ja loppukäyttäjänäkökulman integroimiseksi tietojärjestelmähankintaan: Tapaus Apotti

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmähankinnoissa käytettävyys- ja loppukäyttäjänäkökulmaa ei ole juurikaan huomioitu. Näiden yhdistämistä hankintaprosessiin on ajateltu jopa mahdottomaksi. Tässä artikkelissa kuvataan menettelyprosessi näiden näkökulmien integroimiseksi tietojärjestelmähankintaan. Kuvattava menettelyprosessi on kehitetty osana Apotti-hanketta, jossa hankinnan kohteena on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen tietojärjestelmä.Menettelyprosessi sisältää viisi kokonaisuutta: (1) käytettävyystavoitteiden määrittely, (2) toiminnallisten vaatimusten ja käyttäjätarinoiden tuottaminen, (3) käytettävyysarvioinnin suunnittelu tuotevertailun tarpeisiin, (4) käytettävyysarvioinnin toteutus osana tuotevertailua, sekä (5) käytettävyyteen liittyvien vaatimusten määrittely. Menettelyprosessin kehittäminen pohjautui käyttäjäkeskeisen suunnittelun tutkimuskirjallisuuteen sekä vahvaan käytettävyysasiantuntemukseen ja terveydenhuollon tietojärjestelmäosaamiseen.Apotti-hankkeesta saatujen kokemusten perusteella kuvatun menettelyprosessin toteuttaminen vaatii tiivistä yhteistyötä käytettävyysasiantuntijoiden ja tietojärjestelmien kehittämiseen suuntautuneiden substanssiasiantuntijoiden kesken, sekä motivoituneiden loppukäyttäjien osallistumista

End-Users' Voice in EHR Selection : Development of a Usability Questionnaire for Demonstrations in Procurement (DPUQ)

This paper describes the development of a questionnaire for evaluating usability during EHR system procurement (DPUQ). Established usability questionnaires can be used to gather user feedback after using the systems. However, during procurement, experimenting with real system use is practical only with a limited number of system candidates. There is a need for less resource-demanding usability evaluation in the early stages of procurement in cases with several vendors. DPUQ has been designed for usability evaluation by end-users during special scenario-based vendor demonstrations. The questionnaire includes three sets of questions to be used during and after the vendor demonstration. DPUQ delivers specific usability scores and can be used to compare system candidates in procurement complementing other evaluation methods.Peer reviewe

Usability of information systems : Experiences of outpatient physicians, outpatient nurses, and open care social welfare professionals from three large cross-sectional surveys in Finland

Background: Many European countries are integrating healthcare and social welfare services; some also include joint information systems (ISs) in this process. Despite this, large national survey studies examining and comparing the experiences of the major professional groups regarding the usability of their health (HISs) and client information systems (CISs) are lacking.Methods: We combined the responses from three national cross-sectional surveys conducted among physicians and nurses in 2017, and social welfare professionals (SWPs) in 2019 in Finland. We selected the responses of 1,826 physicians and 774 nurses working in outpatient clinics in specialized and primary care, and 669 social workers and other SWPs working in open services. The questionnaires were adjusted from a validated instru-ment. In this study, we analyzed 11 usability-related statements.Results: The healthcare professionals (HPs) were more critical of the stability and responsiveness of their ISs than the SWPs (27-48% vs 58-65% agreed). The physicians were most dissatisfied with IS support for routine tasks (24-26% agreed). Less than half of all respondents agreed with statements concerning the ease of documentation, arrangement of fields, and terminology. While the HPs were satisfied with IS support for collaboration and in-formation exchange between professionals in the same organization, all professional groups were dissatisfied with cross-organizational support and communication with patients and clients. Almost half of the HPs considered that HISs improve the quality of care, but 80% of the SWPs disagreed that CISs help improve the quality of services. Conclusions: Overall, the physicians, nurses, and SWPs were dissatisfied with the usability of their HISs and CISs. Based on our findings, ISs should be further developed to support routine tasks, inter-and cross-organizational collaboration, and information exchange. ISs for the integration of care and services should be designed to accommodate various professional groups' different work contexts and needs.Peer reviewe

We Need Numbers! - Heuristic Evaluation during Demonstrations (HED) for Measuring Usability in IT System Procurement

We introduce a new usability inspection method called HED (heuristic evaluation during demonstrations) for measuring and comparing usability of competing complex IT systems in public procurement. The method presented enhances traditional heuristic evaluation to include the use context, comprehensive view of the system, and reveals missing functionality by using user scenarios and demonstrations. HED also quantifies the results in a comparable way. We present findings from a real-life validation of the method in a large-scale procurement project of a healthcare and social welfare information system. We analyze and compare the performance of HED to other usability evaluation methods used in procurement. Based on the analysis HED can be used to evaluate the level of usability of an IT system during procurement correctly, comprehensively and efficiently.Peer reviewe

Ekosysteemi ja menetelmällinen ohjeisto terveydenhuollon tietojärjestelmäpalvelun hankintaan

TSR-hanke 114160 loppuraportt

Sosiaalialan ammattilaiset halukkaita osallistumaan asiakastietojärjestelmien kehittämiseen - osallistumistavoissa kehitettävää

Vertaisarvioitu. Tiivistelmä suomeksi. English abstract.Peer reviewe

Sosiaalialan asiakastietojärjestelmissä paljon parannettavaa: käyttäjäkokemukset 2019

Vertaisarvioitu. English summary. Finnish summaryPeer reviewe

Käyttäjien osallistaminen ideointiin osana toiminnanohjausjärjestelmän konseptikehitystä

Toiminnanohjausjärjestelmiä käytetään valmistavassa teollisuudessa koko tuotantoprosessin hallitsemiseen ja suunnitteluun. Tällaisen järjestelmän, kuten minkä tahansa muunkin, suunnittelussa on tärkeää huomioida loppukäyttäjien tarpeet. Käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa oletuksena on, että käyttäjien tuominen mukaan suunnitteluun tuottaa käytettävämpiä järjestelmiä. Tämä diplomityö on tehty osana TuoHa 11 -hanketta, jonka tavoitteena on luoda konsepti seuraavan sukupolven toiminnanohjausjärjestelmälle. Diplomityön tavoitteena on tutkia käyttäjien osallistamista ideointiin järjestelmän konseptikehityksessä tuomalla mukaan Tiedon Lean System -järjestelmän loppukäyttäjiä. Keskeisenä kysymyksenä tutkimuksessa on, pystyvätkö käyttäjät tuottamaan konseptikehityksen kannalta käyttökelpoisia ideoita ja millaisilla menetelmillä. Ideointi käyttäjien kanssa toteutettiin työpajamenettelyllä, jossa aiemmasta käyttäjätutkimuksesta tunnistettuja järjestelmän kehitykseen liittyviä teemoja käsiteltiin kolmella luovalla ideointimenetelmällä ryhmässä. Kirjallisuustutkimuksen perusteella ideointiin soveltuviksi menetelmiksi valittiin klassinen brainstorming, menetelmä 635 ja kuusi ajatteluhattua -menetelmä. Työpajojen jälkeen aineistosta kerättiin tuotetut ideat, joiden toteuttamiskelpoisuutta tuotekehittäjät arvioivat. Tutkimuksen tuloksena muodostui jatkokehitykseen valituista ideoista lähtökohta konseptin luomiselle. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että aiemmin ideoinnissa kokemattomat loppukäyttäjäryhmät saadaan niittävällä ohjauksella ja oikein valituilla menetelmillä tuottamaan järjestelmän konseptoinnin kannalta käyttökelpoisia ideoita

Prosessi käytettävyyden arvioimiseksi julkisen tietojärjestelmähankinnan valintavaiheessa – Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien käytettävyyden mittaaminen

Information systems (IS) that support work efficiency could partly solve the challenges facing public healthcare. However, poor usability and users' negative experiences of IS used have been discussed both in academic research and media extensively over the last decade. The social welfare sector seems to suffer similarly. IS used for patient and client care is acquired mainly as further configured products. Considering usability already during the selection has been deemed necessary. Including comparative usability evaluation (UE) at this stage does not have a ready solution especially in the regulated environment of public procurement, and in the case of IS with a multitude of use contexts and user groups. The research questions are: RQ1) What are effective evaluation methods and metrics for measuring usability during the selection phase in public procurement of IS? RQ2) How to construct the evaluation procedure supporting the quantification and comparison of usability for this use? The research problem was identified in a public procurement project for a patient and client IS in Finland. An action design research approach was used. Artifacts (UE methods quantifying usability) and an evaluation procedure were developed iteratively and collaboratively. The procedure was implemented in the project and its use is evaluated. Also, national surveys on different professional groups' experiences of IS usability were analysed together.  The usability attributes, methods and measures for a two-phase procedure are introduced. Perceived usability questionnaire, heuristic evaluation for demonstrations (HED), and paired-user testing are presented in detail along with scoring. The survey analysis provided complementing contex insights for different user groups. All three methods are suitable for public procurement. HED was found most efficient and comprehensive, but with paired-user testing more attributes can be evaluated. They differ also in user involvement, level of usability expertise and produced information. The evaluated attributes are determined based on the goals of the procurement. When planning the evaluation details, the user groups' differences should be considered. This dissertation presents one way of scoring overall usability. Additionally, the first version of a process model for including usability measurement of IS in the public procurement selection is presented. In conclusion, there are multiple viewpoints emerging from the requirements of the regulatory environment and the goals of each procurement that affect evaluation planning and implementation. This adds complexity compared to regular summative UE, which is also usually more confined in scope. Based on the results, there is no reason not to measure usability as a selection criterion, even when procuring a large-scale IS. Using a few measures can reveal the differences, but the number of measures should depend on the goals.Työn tehokkuutta tukevat tietojärjestelmät voivat osaksi ratkaista julkisen terveydenhuollon kohtaamia haasteita. Järjestelmien käytettävyysongelmia ja käyttäjien negatiivisia kokemuksia on kuitenkin käsitelty sekä tutkimuksessa että julkisuudessa laajasti viime vuosikymmenen aikana. Sosiaalihuollossa tilanne vaikuttaa samanlaiselta. Asiakas- ja potilastietojärjestelmät (APTJ) hankitaan pääasiassa muokattavina valmistuotteina. Käytettävyyden huomioiminen jo valintavaiheessa on todettu tarpeelliseksi. Vertailevan käytettävyysarvioinnin tekemiseksi julkisten hankintojen säännellyssä ympäristössä ei ole valmista ratkaisua. Lisähaasteen tuo tietojärjestelmän useat käyttäjäryhmät ja käyttökontekstit. Tutkimuskysymykset ovat: Mitkä arviointimenetelmät ja -metriikat ovat soveltuvia käytettävyyden mittaamiseksi julkisen tietojärjestelmähankinnan valintavaiheessa? Kuinka rakentaa käytettävyyden mittaamista ja vertailua tukeva arvioinnin menettelytapa tähän tarkoitukseen? Tutkimusongelma tunnistettiin suomalaisessa julkisessa APTJ-hankintaprojektissa. Väitöskirjan lähestymistapa yhdisti toiminta- ja kehittämistutkimusta ja siinä kehitettiin iteratiivisesti yhteistyössä artefakteja (määrällisiä käytettävyysarviointimenetelmiä) ja arvioinnin menettelytapa. Näitä käytettiin projektissa ja niiden käyttöä arvioitiin. Lisäksi tehtiin eri käyttäjäryhmien tietojärjestelmäkokemuksia kartoittavien kansallisten kyselyiden yhteisanalyysi. Työssä esitellään kaksivaiheisen menettelytavan käytettävyystekijät, -mittarit ja arviointimenetelmät. Kolme menetelmää sekä näiden menetelmien pisteytys esitellään yksityiskohtaisesti. Erillisen kyselyanalyysin avulla saatiin täydentävää kontekstuaalista tietoa eri käyttäjäryhmistä.  Menetelmät soveltuvat julkiseen hankintaan. Heuristinen arviointi esittelyissä todettiin tehokkaimmaksi ja kattavimmaksi, mutta parikäytettävyystestauksella voitiin arvioida useampia käytettävyystekijöitä. Menetelmät eroavat myös käyttäjien osallistumisen, asiantuntijuuden sekä tuotetun tiedon osalta. Käytettävyystekijät määritetään hankinnan tavoitteiden pohjalta. Käyttäjäryhmien erilaisuudet tulisi huomioida arvioinnin suunnittelussa. Työssä esitellään yksi tapa käytettävyyden kokonaispisteytykseen sekä uusi prosessimalli käytettävyyden mittaamisen sisällyttämiseksi julkisen tietojärjestelmähankinnan valintavaiheeseen.  Julkisia hankintoja koskevien säännösten vaatimuksista ja kunkin hankinnan tavoitteista nousee esiin useita näkökulmia, jotka vaikuttavat arvioinnin suunnitteluun ja toteutukseen. Tämä lisää monimutkaisuutta verrattuna tavalliseen summatiiviseen käytettävyysarviointiin, joka on usein laajuudeltaankin rajatumpi. Ei kuitenkaan ole syytä olla sisällyttämättä käytettävyyden mittaamista osaksi valintaperusteita edes laajoja tietojärjestelmiä hankittaessa. Muutaman mitan käyttäminen voi paljastaa erot, mutta valitun mittojen lukumäärän tulisi riippua tavoitteista