Turun luotsipiirin vuosikertomus vuodelta 1983

xiii, 61 hlm, lam

Turun rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2022–2027

Turun rannikkoa ehdotettiin merkittäväksi tulvariskialueeksi monien osatekijöiden vuoksi. Sataman alueella on ollut merivesitulvista aiheutunut vahinkoja ja ”läheltä piti”- tilanteita useaan kertaa viime vuosikymmeninä. Tulvariskialueella asuu melko vähän ihmisiä, mutta alueella on lukuisten satamatoimintoihin liittyvien rakennusten lisäksi hotellirakennus. Ympäristölupavelvollisia kohteita on tulva-alueella noin 30 kpl. Lisäksi tieyhteyksiä jää tulvan alle Sataman lähialueella ja Hirvensalossa vaikeuttaen pelastustoimintaa. Turun satama-alueelle ollaan sijoittamassa lähivuosina uusia merkittäviä satamarakenteita, mm. uusi matkustajaterminaali. Myös Hirvensaloon on kaavoitettu uutta asutusta tulvariskialueelle. Suurimpia riskejä taloudellisesti ja ympäristöllisesti alueella aiheuttavat satamatoiminnot. Ilmastonmuutoksen on arvioitu kasvattavan meritulvariskejä myös Lounais-Suomessa, joten varautuminen tämänhetkiseen erittäin harvinaiseen meritulvatilanteeseen on perusteltua. Turun rannikkoalue on maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä (20.12.2018) nimetty valtakunnallisesti merkittäväksi tulvariskialueeksi, johon on laadittu ensimmäinen meritulvariskien hallintasuunnitelma kuusivuotiskaudelle 2016–2021. Tuolloin samaan hallinta-suunnitelma-alueeseen kuuluivat myös Raisio, Naantali ja Rauma, mutta vuonna 2018 tehdyssä toisessa tulvariskien alustavassa arvioinnissa todettiin, etteivät ne täytä merkittävän tulvariskialueen kriteerejä. Turun rannikon osalta suunnitelma on päivitetty ja uusi suunnitelma on vuosille 2022–2027. Suunnitelmaa on valmisteltu Turun rannikon tulvaryhmässä. Hallintasuunnitelmassa on esitetty alueen tulvariskien hallinnalle 11 tavoitetta ja 12 erilaista toimenpidettä. Väestöllä ja sidosryhmillä on ollut mahdollisuus esittää mielipiteensä tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen sisällöstä, mm. tavoitteista, toimenpiteistä, toimeenpanosta. Lisäksi on voinut antaa palautetta suunnitelman osana esitetystä ympäristöselostuksesta. Kuulemismateriaalit ovat olleet esillä alueen kunnissa ja palautetta on voinut antaa myös sähköisesti

Optimizing the use of nirmatrelvir/ritonavir in solid organ transplant recipients with COVID-19: A review of immunosuppressant adjustment strategies

The coronavirus disease 2019 (COVID-19) pandemic has caused a significant burden of morbidity and mortality worldwide, with solid organ transplant recipients (SOTRs) being particularly vulnerable. Nirmatrelvir and ritonavir have demonstrated the potential for reducing the risk of hospitalization and death in patients with mild-to-moderate COVID-19. However, ritonavir has a strong drug–drug interaction with CYP3A-dependent drugs such as calcineurin inhibitors, potentially leading to rapid increases in blood concentration. As SOTRs are commonly prescribed immunosuppressants, co-administration with nirmatrelvir/ritonavir requires careful consideration. To address this issue, we conducted a literature review to evaluate the use and adverse effects of nirmatrelvir/ritonavir in SOTRs and explore feasible immunosuppressant adjustment regimens. Our findings suggest that nirmatrelvir/ritonavir could be a feasible treatment option for COVID-19 in SOTRs, provided that appropriate immunosuppressive drug management is in place during co-administration. Although prescribing the novel anti-SARS-CoV-2 drug to transplant recipients poses challenges, potential strategies to overcome these issues are discussed. Further studies are needed to determine the optimal dosing strategies of nirmatrelvir/ritonavir, immunosuppressant adjustment, and monitoring in this patient population

Risk factors and outcomes of IgA nephropathy recurrence after kidney transplantation: a systematic review and meta-analysis

BackgroundIgA nephropathy may recur in patients receiving kidney transplantation due to IgA nephropathy induced renal failure. The risk factors for recurrence are still at issue. The aim of this study was to conduct a systematic review and meta-analysis to assess risk factors and outcomes for IgA nephropathy recurrence.MethodsWe used PubMed, EMBASE, Cochrane Library, Web of Science, Scopus, CNKI, WanFang, VIP and CBM to search for relevant studies published in English and Chinese. Cohort or case-control studies reporting risk factors or outcomes for IgA nephropathy recurrence were included.ResultsFifty-eight studies were included. Compare to no recurrence group, those with IgAN recurrence had younger age (mean difference [MD]=-4.27 years; risk ratio [RR]=0.96), younger donor age (MD=-2.19 years), shorter time from IgA nephropathy diagnosis to end stage renal disease (MD=-1.84 years; RR=0.94), shorter time on dialysis (MD=-3.14 months), lower human leukocyte-antigen (HLA) mismatches (MD=-0.11) and HLA-DR mismatches (MD=-0.13). HLA-B46 antigen (RR=0.39), anti-IL-2-R antibodies induction (RR=0.68), mycophenolate mofetil (RR=0.69), and pretransplant tonsillectomy (RR=0.43) were associated with less IgAN recurrence. Of note, male recipient gender (RR=1.17), related donor (RR=1.53), retransplantation (RR=1.43), hemodialysis (RR=1.68), no induction therapy (RR=1.73), mTOR inhibitor (RR=1.51), angiotensin-converting enzyme inhibitors or angiotensin-receptor blockers (RR=1.63) were risk factors for IgAN recurrence. Recurrence increased the risk of graft loss (RR=2.19).ConclusionsThis study summarized the risk factors for recurrence of IgA nephropathy after kidney transplantation. Well-designed prospective studies are warranted for validation.Systematic Review Registrationhttps://www.crd.york.ac.uk/PROSPERO/display_record.php?RecordID=377480, identifier CRD42022377480

Testaa eroriskisi

Kailaheimo, S. + Yle (2018) 12.11.2018 Testaa eroriskisi. (Tutkimuksiin perustuva Internet-kysely) YLE-verkkosivut. https://yle.fi/uutiset/3-10471586 </p