Vastuullisuudesta valttia : Ruoan lakisääteisestä kuluttajaviestinnästä kohti vastuullisuusviestintää

Vastuullisuudesta on tullut keskeinen teema ruoka-alan markkinointiviestinnässä. Näkyvimmin vastuullisuutta tuovat esille suuret ruokatalot monin eri tavoin aina eettisesti korkealaatuisesti tuotetuista raaka-aineista kuluttajan hyvinvointivaikutuksiin. Suuret yritykset ovat näyttävän medianäkyvyyden lisäksi joutuneet panostamaan myös tuotantojärjestelmiensä kehittämiseen, jotta ruokaketju olisi kuluttajille riittävän läpinäkyvä ja viesti vastuullisuudesta uskottava. Monet pienet yritykset eivät tuo esille vastuullisia toimintatapojaan, vaikka vastuullisen toiminnan elementit ovat niille jokapäiväisiä ja sosiaalisen median kanavat ovat avanneet uusia mahdollisuuksia tehokkaaseen markkinointiviestintään. Tämän oppaan tarkoituksena on tiedottaa pienten ruoka-alan yritysten yrittäjille ja markkinointivastaaville keskeisistä yritysvastuun periaatteista sekä menetelmistä niiden hyödyntämiseksi markkinoinnissa. Ensimmäisessä artikkeliosiossa tuodaan esille keskeisin elintarvikelainsäädännöllinen perusta, jonka on ehdottomasti oltava kunnossa ennen kuin ryhdytään suunnittelemaan sen ylittäviä vastuullisuusviestejä kuluttajalle. Tarkastelussa ovat myös itse vastuullisuuden käsite elintarvikealalla, sen sisältö ja ulottuvuudet sekä hyödyntämistavat yrityksen strategisessa suunnittelussa. Toisessa artikkeliosiossa käsitellään pienyrityksenkin ulottuvilla olevia markkinoinnillisia keinoja: asiakkaan tuntemista, vastuullisuudesta viestimistä kilpailuedun saamiseksi, sisällön tuottamista ja sosiaalisen median viestintäkanavia

"You cannot prevent them from learning" : Ethnographic case study of pupils' agency in a comprehensive school class

Objectives. The aim of this study is to analyze pupil agency and pupil initiatives in the formal context of school. Based on previous studies, the traditional school is claimed to offer limited possibilities for student agency and initiatives, even though current research and national curriculum highlight the active role of pupils. The purpose of the study is to find out what kind of initiatives pupils express during interaction in their peer groups and with the teacher, how the teacher can support the agency of pupils, and what kind of challenges the fulfillment of pupils' agency faces in the school's formal activity. Methods. This study is an ethnographic case study. The research site was a combined 5th and 6th grade class in a small comprehensive school in Southern Finland. The data was collected by videotaping and observing the class working on a Good Life Project during four school days, and also interviewing the teacher of the class. The data on pupil initiatives in peer group was collected in a Desert Island exercise of c. 3 hours. A thematic interview of the teacher was carried out at the end of the data collection period. The material was analyzed by utilizing interaction analysis and narrative approach. Two analyzers were used as a way to improve the reliability of the results. Results and conclusions. The results show that in their peer group pupils generate constructive initiatives, supportive initiatives and deconstructive initiatives in many different ways. Deconstructive initiatives could also advance activity. Pupils generated initiatives more diversely with their peers than with the teacher. In interaction with the teacher, pupils' initiatives were mostly answers to teacher's questions or questions about the task. The teacher could support the pupils' agency by using self-evaluations, giving positive feedback to pupils, using humour and creating positive interaction. The teacher was aware of the tension between agency and control in the school institution. However, the data shows that pupils in this study did not express initiatives equally. Expressing initiatives was gendered in a way that in the Desert Island exercise boys were more active than girls. There was a tense relationship between pupils' activity and passivity, and in this study this contradiction was observed as a dialectical dimension of agency.Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella oppilaiden aloitteita koulun virallisessa toiminnassa. Aikaisempaan tutkimukseen pohjaten koulu on perinteisesti rajoittanut oppilaiden toimijuutta ja aloitteellisuutta, vaikka oppilaiden aktiivisuutta on alettu yhä enemmän korostamaan niin tutkimuksissa kuin uusissa opetussuunnitelmissa. Tutkimuksen lähtökohtana on selvittää, minkälaisia aloitteita oppilaat tekevät keskenään sekä opettajan kanssa, miten opettaja tukee oppilaiden toimijuutta, ja minkälaisia toimijuuden toteutumisen haasteita oppilailla on. Menetelmät. Tutkimus on etnografinen tapaustutkimus. Tutkimuskohteena on yhdistetty 5.-6. luokka pienessä etelä-suomalaisessa alakoulussa. Tutkimusaineisto kerättiin videokuvaamalla sekä havainnoimalla neljän koulupäivän ajan oppilaiden Hyvä elämä- projektia sekä haastattelemalla luokan opettajaa. Oppilaiden keskinäisten aloitteiden aineistoksi valittiin n. kolme tuntia kestänyt Autiosaari-harjoitus. Luokanopettajan teemahaastattelu toteutettiin aineistonkeruun lopussa. Aineiston analyysissa on hyödynnetty vuorovaikutusanalyysia sekä kertomuksellista tutkimusotetta. Tutkimuksen tulosten luotettavuutta pyrittiin parantamaan käyttämällä kahta analysoijaa. Tulokset ja johtopäätökset. Oppilaiden keskinäiset aloitteet jaettiin uutta luoviin aloitteisiin, tukeviin aloitteisiin, toimintaa vastustaviin aloitteisiin sekä näistä muodostettuihin alaluokkiin. Vastustavat aloitteet saattoivat myös olla toimintaa eteenpäin vieviä. Oppilaat ilmaisivat aloitteita monipuolisemmin keskenään kuin opettajajohtoisessa toiminnassa. Opettaja pystyi tukemaan oppilaiden toimijuutta mm. itsearvioinnilla, tunnustuksen antamisella, positiivisella vuorovaikutuksella sekä huumorilla. Opettaja tiedosti kouluinstituution kontrollin ja oppilaan aktiivisuuden tukemisen välisen jännitteisen suhteen, jota pystyy madaltamaan mm. oppilaiden ja opettajan tasavertaisella vuorovaikutussuhteella. Aineistosta kuitenkin ilmeni, että oppilaat eivät ole tasapuolisesti aloitteellisia. Lisäksi aloitteellisuus on sukupuolittunut niin, että Autiosaari-harjoituksessa pojat olivat selkeästi tyttöjä aloitteellisempia. Oppilaan aktiivisuuden ja passiivisuuden välillä oli jännitteinen suhde, ja tässä tutkimuksessa tätä ristiriitaa tarkasteltiin toimijuuden dialektisena ulottuvuutena

Challenges and barriers in developing the division of labour between nurses in a Finnish acute hospital

Abstract Background: Ageing populations with high demands for healthcare require changes in nursing work. The right division of labour is one of the solutions contributing to efficiency, productivity and quality in healthcare. Objective: To determine challenges and barriers related to the development of division of labour between practical nurses and registered nurses. Methodology: This qualitative study reports as a part of a larger study of nurses (n=260), perceptions of challenges and barriers in developing the division of labour in one hospital district in Finland. The data was derived from an open-ended question and analysed by inductive content analysis. Results: The results showed that challenges and barriers in developing the division of labour were related to the individuals’ experiences and know-how and organisational factors. The most common factors in all groups were attitudes and prejudices, concern about competence and the limits and ambiguity of division of labour. Conclusions: The results were surprisingly similar in all groups (registered nurses, practical nurses, nurse managers). To improve productivity and quality in healthcare, we need uniform guidelines for wards, clear job descriptions, a culture of mutual respect, understanding of each group’s role, information about practical nurses’ education and continuous communication. Most of these issues are linked to management and its challenges