Valkuaistäydennys lypsylehmän ummessaoloajan ruokinnassa

Lypsylehmä ei pysty ummessaollessaan varastoimaan valkuaista yhtä suuressa määrin kuin rasvaa.Lähinnä lihaksista ja nahasta mobilisoituva valkuainen voi kuitenkin edistää maitotuotosta ensimmäisinäpoikimisen jälkeisinä viikkoina, kun lehmä ei kykene tyydyttämään energian ja valkuaisen tarvettarehun syönnillä. Mobilisoituvaa valkuaista voidaan käyttää maitovalkuaisen synteesiin, glukoosinmuodostamiseen tai laajentuvan ruoansulatuskanavan rakennusaineeksi.Valkuaislisän antamisen ennen poikimista on esitetty lisäävän maidon valkuaispitoisuutta ja/taivalkuaistuotosta poikimisen jälkeen. Valkuaislisän on myös arvioitu lisäävän lehmän mobilisoitavissaolevia valkuaisvaroja tai estävän valkuaisen mobilisaation ennen poikimista, jos dieetin valkuaispitoisuuson niukka.Tässä kirjallisuuskatsauksessa neljäntoista vertaisarvioiduissa tieteellisissä artikkeleissa julkaistuntutkimuksen tuloksia on käytetty muodostamaan tietokanta, jota käyttäen poikimista edeltävänvalkuaislisän vaikutuksia on arvioitu meta-analyysin avulla. Artikkeleista kaksi perustuu kotimaisiin jaloput ulkomaisiin tutkimuksiin. Tutkimuksissa on käytetty sekä yhden että useamman kerran poikineitalehmiä. Koeruokintojen kesto ennen poikimista oli 21–42 päivää.Poikimista edeltävän ruokinnan valkuaispitoisuuden vaikutusta poikimisen jälkeiseen maitotuotokseenja rehun syöntiin testattiin SAS-ohjelmiston MIXED-proseduurilla. Tilastollisessa mallissatutkimusta käytettiin satunnaistekijänä. Mikäli samassa tutkimuksessa oli faktorina valkuaispitoisuudenlisäksi energiataso tai poikimakerta, näiden faktorien tasot tulkittiin tässä analyysissa erillisiksivertailuiksi.Poikimista edeltävän ruokinnan valkuaispitoisuudella ei ollut tilastollisesti merkitsevää (P>0,15)yhteyttä maito- ja valkuaistuotokseen tai maidon valkuaispitoisuuteen. Lisäksi mallien selitysasteetolivat alhaisia. Koska myöskään toisen asteen vaikutus ei ollut tilastollisesti merkitsevä, analyysitulokseteivät tue teoriaa, että niukasti valkuaista (100–120 g RV/kg ka) sisältävän, poikimista edeltävänruokinnan täydentäminen valkuaislisällä lisäisi maito- tai valkuaistuotosta.Valkuaisvarastojen kertymistä ja mobilisaatiota on useimmissa tutkimuksissa seurattu puutteellisinmenetelmin, vain joissakin tutkimuksissa on käytetty typpitasekokeita tai määritetty veren tai virtsan3-metyylihistidiinipitoisuuksia.Tämän tutkimuksen perusteella poikimista edeltävän ruokinnan valkuaispitoisuus ei ole merkittäväyksittäinen tuotoskauden alun maito- tai valkuaistuotoksen selittäjä. On kuitenkin mahdollista,että suurimmassa osassa tutkimuksia on käytetty niin runsasta dieetin valkuaispitoisuutta (170–190 gRV/kg ka) poikimisen jälkeen, että tämä on kompensoinut poikimista edeltävän ruokinnan mahdollisetpuutteet. Lisäksi eri kokeissa on käytetty useita erilaisia valkuaislähteitä, mikä selittää vaihteleviatuotosvasteita

Epätoivon perinteestä onnellisuuden tavoitteluun. Taloudellinen ajattelu, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja elämäntavan muutos J. K. Galbraithin runsauden yhteiskunnassa

Artikkeli analysoi taloustieteilijä J. K Galbraithin The Affluent Society -teoksessa esittelemää runsauden yhteiskuntaa. Runsauden yhteiskunnan idea kumpuaa yhtäältä Galbraithin pyrkimyksistä uudistaa taloustiedettä sekä taloudellista ajattelua. Toisaalta sen lähtökohtana on pragmaattinen ja realistinen analyysi Yhdysvaltojen yhteiskunnallisesta tilanteesta 1900-luvulla. Galbraithin tavoitteena oli irrottaa yhteiskunta niukkuudesta, kiihdyttää taloudellista kasvua sekä muuttaa talouden toimintaperiaatteita inhimillisemmiksi ja sosiaalisesti oikeudenmukaisemmiksi. Kysymys oli laajamittaisesta yhteiskuntapoliittisesta uudistusohjelmasta, joka oli osin rinnakkainen samaan aikaan Euroopassa tapahtuneen hyvinvointivaltioiden rakentamisen kanssa. Galbraithin hahmottelema yhteiskunnallinen muutos kulminoitui elämäntavan kulutuskeskeisyyteen sekä koulutuksen kautta määrittyneen uuden luokan syntyyn. Artikkelin loppuosassa kritisoidaan kuitenkin sitä, että Galbraith oli osin liian optimistinen uskossaan laajamittaiseen yhteiskunnalliseen muutokseen. Hän ei ottanut huomioon runsauden yhteiskunnan synnyttämän kulutuskeskeisen elämäntavan merkitystä kulttuurin ja identiteetin muutoksen kannalta.The article analyses J. K Galbraith's idea of social and economic change presented in his classic book The Affluent Society. Galbraith' s intentions are twofold. On the pragmatic level Galbraith calls for a realistic and comprehensive analysis of the economic and social situation of the United States in the late 1950's. On a normative and theoretical level he seeks to renew economic thinking as both scientific tradition and everyday practice. ln many ways Galbraith's project was parallel to the building of the welfare states in Europe. His goals were to detach society from the grip of economic thinking focused on the theme of scarcity, to accelerate economic growth, and to promote humanity and equality in the social conditions of society. This social change culminated in the rise of a new class. The new class was a social group of a well educated and work oriented middle class living a highly individualized and consumerist way of life. The latter part of the article criticizes that Galbraith was too optimistic in his trust in far-reaching social change. He did not give adequate attention to the problems of consumerism and individualization in terms of culture and identity.peerReviewe

Väijytysmarkkinointi keskustelunaiheena : retorinen tutkimus urheilusponsorointia puhuttavasta ilmiöstä

Urheilusponsorointi on yksi merkittävimmin kehittyneistä markkinointivälineistä viimeisten vuosikymmenten aikana. Kehitys on johtanut siihen, että rahalla on koko ajan yhä keskeisempi rooli ammattiurheilussa. Kansainväliset suuryritykset käyvät huutokauppaa sponsorointioikeuksistaan huippu-urheilutapahtumiin, mikä tekee sponsoroinnista usein kalliin markkinointikeinon. Tämän vuoksi osa yrityksistä jää tai jättäytyy ulkopuolelle. Väijytysmarkkinointi on toimintaa, jossa tapahtuman arvoa hyödynnetään markkinoinnissa sponsorointiyhteistyön tapaan kuitenkaan maksamatta vaadittavaa sponsorointimaksua. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin väijytysmarkkinoinnin ympärillä käytävää keskustelua. Menetelmänä käytettiin retorista analyysiä, jonka avulla tarkasteltiin kolmea väijytysmarkkinointia käsittelevää tekstiä. Tavoitteena oli selvittää, millaisia retorisia keinoja kirjoittajat käyttävät kirjoittaessaan väijytysmarkkinoinnista. Tulosten perusteella ilmiön voidaan katsoa tiivistyvän rahaan, johon merkittävä osa havaituista retorisista keinoista perustuivat. Rahan avulla sekä oikeutettiin että kritisoitiin väijytysmarkkinoinnin käyttöä. Raha voidaan liittää myös tutkielman teoriaosassa käsiteltyyn väijytysmarkkinoinnin syntyyn sekä tarkastelemiini näkökulmiin aiheen eettisistä ja lainsäädännöllisistä ristiriidoista. Tavoitteena oli myös käsitteellistää väijytysmarkkinointi olemassaolevan teorian avulla ja pohtia sen aiheuttamia seuraamuksia urheilusponsoroinnille. Tutkimuksen perusteella ei ole syytä olettaa, että väijytysmarkkinointi olisi merkittävä uhka urheilusponsoroinnille nyt tai tulevaisuudessa, vaikka se voikin sponsoroinnin arvoa ajoittain laskea. Sen sijaan se voi toimia tehokkaana ja edullisena markkinointikeinona yrityksille, jotka eivät halua sijoittaa valtavia rahasummia sponsorointiin

Elopaino, kuntoluokka ja maidon pitoisuudet lehmän energiataseen kuvaajana

201

The effect of industrial processing and abomasal methionine infusion on utilisation of faba bean protein in dairy cows

Advances in Animal Biosciences vol 10 issue 3 (p.369-649) This book is part of a series which is a companion to the journal ANIMAL The Proceedings of the XIIIth International Symposium on Ruminant Physiology constitute summaries of papers.Peer reviewe

Aktiivisen kansalaisuuden mahdollisuudet kotouttamistyön ulkoisten ehtojen ja maahanmuuttajien tarpeiden ristipaineissa

Nykyisessä poliittisessa keskustelussa aktiivinen kansalaisuus ymmärretään usein kapeasti työkansalaisuutena. Artikkelissa analysoidaan, miten aktiivinen kansalaisuus rakentuu kotouttamistyön rakenteellisten ehtojen ja maahanmuuttajien tarpeiden huomioimisen ristiriidassa. Teoreettisesti nojaudutaan Amartya Senin toimintamahdollisuuksien teoriaan, joka painottaa erilaisten kyvykkyyksien sekä autonomisten toimintamahdollisuuksien merkitystä aktiivisessa kansalaisuudessa. Tuloksena havaitaan, että ammattilaisten näkemyksissä painottuu ristiriita järjestelmän tarpeille rakentuvan työkansalaisuuden ja kotoutujien autonomiaa tukevien toimintamahdollisuuksia vahvistavan työn välille.  Myös kotiäitien perheasemaan perustuva kansalaisuus on erityisen vaikeasti saavutettavissa. Lopputuloksena on, että järjestelmän tarpeille rakennettu maahanmuuttajien sopeuttaminen kääntyy itseään vastaan, sillä yksilöiden tarpeet eivät rakennu ulkoisten määrittelyjen varaan. Lopulta yksilöllisten tarpeiden tunnistamattomuus ja huomiotta jättäminen passivoi maahanmuuttajaa

Vertailu luonnonmukaisesti ja tavanomaisesti tuotetun maidon koostumuseroista: meta-analyysi

Luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden kysyntä kasvaa Suomessa ja muualla maailmassa. Ympäristöystävällisyyden ja eettisyyden lisäksi luomutuotteisiin yhdistetään usein mielikuva terveellisyydestä. Maito on Suomessa suosituin yksittäinen luomutuote. Luonnonmukaisesti tuotettuun maitoon liittyvät terveysväittämät perustuvat muun muassa siihen, että luonnonmukainen tuotanto saattaa vaikuttaa edullisesti maitorasvan koostumukseen. Tutkimustulokset luonnonmukaisen tuotannon vaikutuksista maidon koostumukseen ovat kuitenkin vaihtelevia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää meta-analyysin avulla luonnonmukaisesti ja tavanomaisesti tuotetun maidon koostumuksen eroja. Meta-analyysin aineistona käytettiin vuoden 2000 jälkeen julkaistuja vertaisarvioituja tieteellisiä tutkimuksia, joissa oli vertailtu eroja luonnonmukaisesti ja tavanomaisesti tuotetun maidon koostumuksessa. Tutkimusten mukaan ottamisen ehtona oli se, että julkaisuissa oli raportoitu muuttujien keskiarvot, havaintojen lukumäärät ja hajonnat. Rajausehdot täyttäviä tutkimuksia löytyi 13. Tutkimuksissa lehmien ruokintaan oli käytetty karkearehuina nurmirehuja, palkokasveja tai maissisäilörehua. Maitonäytteitä oli kerätty lehmäkohtaisesti, tilasäiliöstä tai kuluttajamaitopakkauksista. Meta-analyysin aineiston testauksessa käytettiin Mix 2.0 PRO ohjelmaa. Käytettävän aineiston jokaisen parametrin homogeenisuus testattiin käyttäen Q-testiä. Heterogeenisen aineiston tilastollinen analyysi tehtiin käyttäen random-mallia ja homogeenisen aineiston analyysi käyttäen fixed-mallia. Luonnonmukaisesti ja tavanomaisesti tuotetun maidon pitoisuuksien sekä maitotuotoksen erot laskettiin painotettuna keskiarvona. Painokertoimena käytettiin varianssin käänteislukua. Aineistoon sisältyneissä lypsylehmäkokeissa lehmien päivittäinen maitotuotos oli lähes 3 kg pienempi luonnonmukaisessa kuin tavanomaisessa tuotannossa. Maidon valkuais-, rasva-, α-tokoferolija β-karoteenipitoisuuksissa ei ollut eroa tuotantomuotojen välillä. Luonnonmukaisesti tuotetun maidon monityydyttymättömien rasvahappojen, konjugoidun linolihapon, alfalinoleenihapon ja omega-3 - rasvahappojen pitoisuus oli suurempi kuin tavanomaisesti tuotetun. Lisäksi luonnonmukaisesti tuotetun maidon omega-3- ja omega-6- rasvahappojen suhde oli suurempi kuin tavanomaisesti tuotetussa. Sen sijaan kertatyydyttyneitä rasvahappoja luonnonmukaisesti tuotettu maito sisälsi vähemmän kuin tavanomaisesti tuotettu maito. Luonnonmukainen tuotanto vaikuttaa maidon rasvahappokoostumukseen ihmisterveyden kannalta edullisesti ja vaikutukset selittyvät suurelta osin lehmien ruokinnalla. Luonnonmukaisessa tuotannossa käytetään enemmän laidunruokintaa kuin tavanomaisesti tuotannossa, jolloin lehmät saavat tuoretta, varhaisella kasvuasteella olevaa ruohoa. Lisäksi luomulaitumien ja säilörehunurmien kasvilajistossa on heinäkasvien lisäksi nurmipalkokasveja, jotka vaikuttavat rasvahappojen biohydrogenaatioon pötsissä ja siten edelleen maitorauhasen rasvasynteesiin

Effects of harvest date and additives on maize silage quality under boreal conditions

There is increasing interest in Finland to cultivate maize for silage, although the climatic conditions are in the borderline for maize due to the short and cool growing season. This may result in an immature crop that differs from typical maize for ensiling by having low dry matter (DM) and starch concentrations. We evaluated the preservation characteristics of forage maize during 2019 and 2020 harvested in Helsinki, Finland, at two stages of maturity. The DM concentration of the crops ranged from 230 to 360 g kg-1, and starch concentration from 179 to 283 g kg-1 DM. The crops were ensiled in laboratory scale using four different chemical organic acid based additives or a heterofermentative lactic acid bacteria inoculant. A control silage without additive treatment was also included. All silages were well fermented with low pH (average 3.75) and proportion of ammonia N in total N (average 47 g kg-1). Formic acid based additives restricted silage fermentation and most chemical additives improved the aerobic stability of maize silages compared to the control and inoculant treated silages that, under the conditions of the current study, did not differ from each other