Wellbeing tourism in Finland - A wide perspective

The aim of this paper is to discuss wellbeing tourism in Finland with reference to destination development, and to contribute to the ongoing discussion of how to conceptualize wellbeing tourism. Wellbeing tourism has been identified by the Finnish Tourism Board as a potential resource area for future tourism development in Finland, a strategic decision to be operationalized in different parts of the country. Findings from three laboratory areas in Finland are presented and analyzed in this article. In light of face-to-face interviews with key tourism actors in the regions of Jyväskylä, Kainuu and Vuokatti, and Vaasa, we conclude that the destinations’ host resources, such as nature, culture, knowledge and technology are of importance for wellbeing tourism, and that destination-specific service packages are in the making. Wellbeing tourism policies and development plans, two central dimensions in the wellbeing tourism destination management model presented are still to be developed. Wellbeing tourism may assume different forms and be practiced differently in different parts of Finland. It is therefore suggested that wellbeing tourism in Finland is discussed in a wide, non-exclusive way at this early phase of development.The aim of this paper is to discuss wellbeing tourism in Finland with reference to destination development, and to contribute to the ongoing discussion of how to conceptualize wellbeing tourism. Wellbeing tourism has been identified by the Finnish Tourism Board as a potential resource area for future tourism development in Finland, a strategic decision to be operationalized in different parts of the country. Findings from three laboratory areas in Finland are presented and analyzed in this article. In light of face-to-face interviews with key tourism actors in the regions of Jyväskylä, Kainuu and Vuokatti, and Vaasa, we conclude that the destinations’ host resources, such as nature, culture, knowledge and technology are of importance for wellbeing tourism, and that destination-specific service packages are in the making. Wellbeing tourism policies and development plans, two central dimensions in the wellbeing tourism destination management model presented are still to be developed. Wellbeing tourism may assume different forms and be practiced differently in different parts of Finland. It is therefore suggested that wellbeing tourism in Finland is discussed in a wide, non-exclusive way at this early phase of development

Cultural ecosystem services and wellbeing policies for tourism – transnational and national challenges and opportunities

The aim of the paper is to present the results of a comparative study about cultural ecosystem services (CES ), wellbeing and tourism policies in UK , Finland and Poland in the years 2012–2018. We start with a review of the theoretical background and academic conceptualizations of CES and wellbeing tourism, and go on to review indicative policies at transnational and national levels in selected case countries. We compare the countries’ policies related to tourism, wellbeing and CES , and we discuss conceptual linkages between them. The results indicate substantial differences at European level, starting from Finland and UK , where the policies analysed show important linkages between the three study areas, to Poland where tourism, wellbeing and CES are treated separately and with only moderate or weak linkages. We conclude with a discussion of the challenges in transferring CES and wellbeing concepts to different cultural-linguistic and political-administrative national and transnational contexts, but highlight also potential opportunities for transfer of learning and experiences between the countries studied

Lake Wellness: Uusi itäsuomalainen innovaatio?

Lake Wellness – A new innovation in East Finland? The profile of Eastern Finland’s wellness tourism can be described as weak and inaccurate. In the same time, from the resource view point, Eastern Finland is rich of lakes, aquatic environments and pure nature. Unfortunately, this rich potential is scarcely utilized. In nature tourism, the question is: would the traveller gain additional value from his/her lake images/experiences, for example, with meanings created through activities and action or through new high-quality innovations, where the local environment and culture would act as catalysts for the creation of innovations and for product development strategies? Can a new innovative concept of Lake Wellness be an answer? In the development process of wellness tourism in Eastern Finland the fundamental pillars of Lake Wellness may follow the ideas of the expanded wellness model of Müller and Lanz-Kaufmann (2001). The fundamental pillars of wellness can fulfil the needs of spirit and mind, health, healthy cuisine, inner and external beauty and relaxation and comfort not forgetting unguided or guided activities.The profile of Eastern Finland’s wellness tourism can be described as weak and inaccurate. In the same time, from the resource view point, Eastern Finland is rich of lakes, aquatic environments and pure nature. Unfortunately, this rich potential is scarcely utilized. In nature tourism, the question is: would the traveller gain additional value from his/her lake images/experiences, for example, with meanings created through activities and action or through new high-quality innovations, where the local environment and culture would act as catalysts for the creation of innovations and for product development strategies? Can a new innovative concept of Lake Wellness be an answer? In the development process of wellness tourism in Eastern Finland the fundamental pillars of Lake Wellness may follow the ideas of the expanded wellness model of Müller and Lanz-Kaufmann (2001). The fundamental pillars of wellness can fulfil the needs of spirit and mind, health, healthy cuisine, inner and external beauty and relaxation and comfort not forgetting unguided or guided activities

Residents’ Attitude Toward Tourism in Zwierzyniec Town

In recent years, tourism has been playing a more significant role in the economies of Poland, including rural areas, especially in eastern Poland. Therefore, tourism development and management are being integrated with community planning and development, including stakeholders` perception and opinion on tourism. The purpose of the paper is to examine attitudes of residents of small tourist destination toward tourism development. Factor analysis of scaled items measuring their attitudes resulted in four tourism-related factors: Negative social and cultural impact, Affirmative of tourism development, Economic and social benefits and and stronger sense of belonging, Nature and culture conservations. The results indicate that there is a relationship between residents’ affirmation of tourism development and employment in tourism industry

Uutta liiketoimintaa kestävän luontomatkailun ja virkistyskäytön ympärille – Kirjallisuuskatsaus

Tässä raportissa luodaan katsaus metsien ja vesialueiden hyödyntämiseen matkailu- ja virkistyskäytössä. Raportti perustuu kotimaisiin ja kansainvälisiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Raportissa käsitellään luontomatkailuun vaikuttavia trendejä, matkailun kestävyyttä kysynnän ja tarjonnan näkökulmasta, matkailun sesonkiluonteisuuden vähentämisen mahdollisuuksia, kulttuuriympäristön roolia luontomatkailussa, potentiaalisia kansainvälisiä luontomatkailijoita sekä sosiaalisen median hyödyntämistä. Erityisesti pohditaan luontomatkailuun ja virkistyskäyttöön liittyviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Työ on osa valtioneuvoston kanslian rahoittamaa Uudet keinot metsä- ja vesialueiden kestävän virkistys- ja matkailukäytön kehittämiseksi ja turvaamiseksi (VirKein 2016–2018) -hanketta. Suomen luontomatkailussa on merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Alan kehittymiseen vaikuttavat paitsi matkailun megatrendit myös suoraan luontomatkailuun vaikuttavat trendit, kuten kasvava kiinnostus luonnon hyvinvointivaikutuksia kohtaan. Matkailun kestävyys korostuu luontomatkailussa, ja se on myös tärkeä tavoite Suomen matkailun kasvun ja uudistumisen tiekartassa vuosille 2015–2025 (TEM 2015). Kestävyyden tavoittelussa korostuvat tuotteiden ja palvelujen laadun parantaminen, ympäristövastuullisten asiakkaiden odotuksiin vastaaminen ja asiakkaiden ohjaaminen kestäviin kulutusvalintoihin. Yritykset voivat vastata kehittyvään ja muuttuvaan kysyntään tarjoamalla korkeampaa laatua ja asiakkaalle räätälöityä palvelua. Raportin laajempana tavoitteena on auttaa yrityksiä kehittämään uutta liiketoimintaa ja julkisia toimijoita suuntaamaan alan kehittämistoimenpiteitä. Raportti tuottaa taustamateriaalia alueellisia luontomatkailun kehittämistoimia varten ja tuo toimialaan liittyvää yhteenvetotietoa myös kansallisen päätöksenteon ja kehittämisen tueks

Uudet keinot metsä- ja vesialueiden kestävän virkistys- ja matkailukäytön kehittämiseksi ja turvaamiseksi

Luontoon perustuvissa matkailu- ja virkistyspalveluissa on merkittäviä kehittämismahdollisuuksia. Sektorin toiminnan lähtökohtana on monimuotoinen ja kaunis luontoympäristö, johon liittyy usein kulttuurisia arvoja. Luontomatkailun ja luonnon virkistyskäytön valtakunnallisten ja alueellisten kehittämistarpeiden tunnistamista hankaloittaa tietopohjan hajanaisuus. Hankkeessa tarkasteltiin kolmea teemakokonaisuutta: luontomatkailun kestäviä liiketoimintamalleja ja tuotteistamista, tarpeita ja keinoja virkistyskäytön ja luontomatkailun tietovarantojen kehittämiseksi sekä uusia rahoitus- ja toimintamalleja luonnon monimuotoisuuden ja vetovoimaisuuden turvaamiseksi. Sektorin kestävän kasvun toteuttamiseksi esitetään 25 kehittämisehdotusta. Liiketoiminnan ja uusien tuotteiden kehittämiseksi tarvitaan esimerkiksi innovaatiotoiminnan vahvistamista sekä asiakaslähtöisen markkinoinnin ja myynnin vahvistamista. Virkistyskäytön ja matkailupalvelujen tilastoinnissa ja seurannassa tiedon saatavuutta sekä tiedonkeruun kustannustehokkuutta on parannettava. Luontoympäristön laadun turvaamiseksi tarvitaan puolestaan uudentyyppisten rahoitus- ja toimintamallien kehittämistä ja käytännön kokeiluja sekä niitä tukevaa tutkimusta. Kasvumahdollisuuksien realisoimiseksi on tärkeää, että sektorin kehitystä ohjaavilla tahoilla on yhteinen visio sektorin tavoitteista. Lisäksi tarvitaan luonnonvara-alan sekä matkailu- ja virkistyspalvelujen tuottajien yhteistyön tiivistämistä. Hanke toteutettiin Luonnonvarakeskuksen, Itä-Suomen yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyön