Neoliberal culture shapes the body

Neoliberal bodies and the gendered fat body / Hannele Harjunen. London : Routledge, 2017

Kääntämisen kauneus

Kersti Juva: Löytöretki suomeen. SKS 2019

Gender in Call Centre Work

Yhteyskeskukset ovat yrityksiä, joihin muut yritykset ja organisaatiot ulkoistavat erilaisia puhelimitse tehtäviä palvelu- ja markkinointitehtäviä. Tällaiset yhteyskeskusten tarjoamat puhelinpalvelut ovat laajeneva liiketoiminnan ala. Yhteyskeskuksissa tehtävä työ on pääosin näkymätöntä kuluttaja-asiakkaille, sillä usein he olettavat olevansa yhteydessä suoraan toimeksiannon ulkoistaneeseen yritykseen. Työpaikkoina yhteyskeskukset ovat naisenemmistöisiä, sillä puhelimitse tehtävää asiakaspalvelu- ja markkinointityötä pidetään yleisesti naisten työnä, vaikka tällaisissa työtehtävissä toimii myös miehiä. Tutkimuksessa tarkastellaan millaisia työpaikkoja yhteyskeskukset ovat sukupuolen näkökulmasta. Lisäksi analysoidaan erilaisia sukupuoleen liittyviä käytäntöjä ja tapoja, joilla sukupuoli on läsnä työntekijöiden keskinäisissä suhteissa, johdon keskinäisissä suhteissa, työntekijöiden ja johdon välisissä suhteissa, sekä työntekijän ja asiakkaiden välisessä vuorovaikutuksessa puhelimitse tehtävässä asiakaspalvelutyössä. Näihin kysymyksiin paneudutaan kolmessa keskenään erilaisessa yhteyskeskuksessa tuotetun empiirisen aineiston avulla. Tutkimuksessa osoitetaan, että miehet toivotetaan tervetulleiksi yhteyskeskuksiin alan naisenemmistöisyydestä huolimatta. Samalla miestyöntekijöiden vähäinen määrä otetaan itsestäänselvyytenä. Sukupuolta hyödynnetään yhteyskeskusten asiakaspalvelutyössä asiana, joka järjestää liiketoimintaa. Sukupuolistuneet vuorovaikutuksen tyylit kuvaavat niitä tapoja, joilla sukupuolta harjoitetaan työntekijöiden ja asiakkaiden välisessä vuorovaikutuksessa. Nämä vuorovaikutustyylit voivat olla keskenään ristiriitaisia, niin kuin sukupuoleen liitetyt selitykset ja oletukset työpaikoilla usein ovat.This study examines gender-related practices in call centre organizations in Finland. It aims to find out, first, what kinds of workplaces the call centres are from the gender perspective. In doing so, the focus is on the contextual matters at large, such as the regional characteristics in terms of local labour force and labour use, the local understanding of work in relation to gender, and gender-related practices on various levels and instances of the call centres. Second, the study identifies the ways in which gender is practised in customer service work in the call centres by focusing on the interaction between the employees and the customers. This interaction is loaded with implicitly or explicitly expressed expectations of gender-related practices. Third, the study is interested in the ways in which gender is practised among the workers, between the management and the workers, and among the managers in the call centres. The focus is then on the interaction among and between different personnel groups. This interaction may be related to work or be informal by nature but it occurs among colleagues. The theoretical framework of this study is twofold. On the one hand, the study is embedded in the existing call centre literature, with its diverse research interests. Yet, the majority of the call centre studies do not adopt a gender-sensitive perspective. On the other hand, the theoretical framework is drawn from discussions on gender-related conceptualizations, such as the idea of the gender system which holds that gender follows the principles of difference and hierarchy in society. In addition, the set of gender processes in work organizations are taken into use in analysing gender in call centres. Further, the dual concept of practising gender and gender practices is adopted in order to take a closer look at gender-related practices. Finally, the practices of displaying emotional labour, aesthetic labour and heterosexualized labour, and practising masculinity through homosociality are taken as apt illustrations of the ways in which gender organizes different work-related expectations and preferences. The empirical analysis is based on ethnographic research material with interviews, observations, digital photos, and documents produced in three Finnish subcontractor call centres during 2004 2006. The analysis of the ethnographic research material utilized resources of both ethnographic and feminist analyses which together enable a better understanding of the gender-related practices. The research findings of the study show that the flat organizational hierarchy did not indicate small power differences or better opportunities for women to enter managerial positions in the call centres. On the contrary, women had access to managerial positions among other managers, but if there were only a few managerial positions in the work organizations, they were not open for women. This does not mean that in work organizations with steep hierarchical relations the managerial positions were open for women without a struggle. In the work organizations where women were in the top management, the horizontal gender segregation was still steep. Consequently, the decrease in the hierarchical gender segregation did not indicate a decrease in the horizontal gender segregation in any way. Furthermore, in these call centres men in general were highly valued, appreciated and welcomed as employees. The appreciation of male employees indicates that hierarchization was clearly emerging in practice in the call centres. The gendered interaction patterns framed the ways in which gender was practised between the call centre workers and their customers. For one thing, some of the employees found that gender made no difference in customer service work. What is more, this study illustrates the numerous ways in which gender was used to explain various, even contradictory, ways of thinking. In many cases, but not always, these contradictory explanations were related to the characteristics of women and men in interaction. The explanations could be considered to reflect gender practices but also to include notable inconsistencies, particularly in regard to women s alleged characteristics. Also, two contradictory interaction patterns were identified, according to which gender was practised in interaction between the workers and the customers. On the one hand, the pattern of homosocial interaction indicates how the workers described the same-gender interaction as more effective and easier for both female and male workers than cross-gender interaction. On the other hand, the pattern of cross-gender interaction between women and men was also described as most efficient in interaction with the customers. Both of these patterns occurred simultaneously in the same work organizations and were stated as being useful in making rapport and profit. This study indicates that gender had become commodifiable and profitable to sell, and in call centre work it was also embedded in the products and services. This is a process in which gender becomes part of the commodity that is marketed, sold and purchased. In other words, gender becomes an increasingly abstract feature that organizes business activities. However, while commodification of gender enhanced selling products, it also directed the ways in which the workers practised gender. The study also points out that heterosexuality, broadly understood, is present in such a commodity process of gender. The symbolic space of heterosexuality is utilized in modifying the relationship between a customer and an employee. The study discusses the homosociality of male managers. The mutual relationships of the all-male management formed a site for practising masculinity and homosocial bonding. Homosociality was constructed on male managers similar social backgrounds and related work histories, differentiating them from women employees. Finally, emotional labour, aesthetic labour and heterosexualized labour did not play a central role in the work of the call centre employees but stayed more in the background. The employees were expected to display emotional labour and at least occasionally also aesthetic labour with customers. These expectations were somewhat rarely expressed, and, to a certain degree, the employees had emotional autonomy. There were also some instances in which the employees displayed heterosexualized labour with customers. However, this appeared as more employee-driven than organizationally driven behaviour. The research results indicate that no forms of employee control, including those of emotional, aesthetic and heterosexualized labour, are very extensively used in the Finnish call centres

Eläinten tekemän työn tunnustaminen

Avauksia ja keskustelu

Invisible Work : Gendered Examples from Three Finnish Call Centres

Aims: This article examines invisible work tasks in the work organizations of call centres. The aim is to analyze what kinds of invisible work tasks there are and, moreover, to find out how these arrangements are divided according to employees’ gender and position in the work organization. Study Design: The empirical evidence is based on ethnographic research in three call centre organizations in Finland. The semi-structured interviews were the main research technique in the field. Researchers have only seldom focused on invisible work tasks as the starting point of analysis, even though this could give otherwise unattainable insights into the ways in which work at large is organized, especially in relation to gender. Conclusion: The analysis indicates that the invisible work tasks in call centres mostly follow the same gendered pattern as the formal work task

Täyttä päivää työttömänä: Työn ja ei-työn rajalla

Artikkeli sijoittuu uuden työn tekemisen muotojen mukanaan tuomaan kehykseen, jossa työelämä haurastuu ja muuttuu monin eri tavoin yhä epävarmemmaksi. Tätä haurastumista ja yhteiskunnallisten asemien menettämistä kutsutaan prekarisoitumiseksi. Prekarisoitumisen välttämiseksi tai vähentämiseksi monet työntekijät ovat alkaneet tehdä yhä enemmän ei-työtä, joka tähtää työnteon edellytysten parantamiseen. Myös koulutus ja opiskeleminen korostuvat uudella tavalla, kun niiden avulla pyritään vähentämään tai kompensoimaan työn ennakoimattomuutta. Artikkelissa analysoin, millä tavoin uuden työn myötä prekaarissa työmarkkina-asemassa olevien työntekijöiden työ jäsentyy ja limittyy ei-työn kanssa. Lisäksi pohdin, millaisia seurauksia työelämän haurastumisella on työntekijöiden muuhun elämään. Tarkastelen uutta työtä ja sen mukanaan tuomia muutoksia erityisesti feministisen työelämän tutkimuksen käsitteistön ja keskustelujen pohjalta, koska ne tarjoavat artikkelin kysymyksenasettelun kannalta tarpeellista tarttumapintaa työelämän laitamien ja ei-työn tarkasteluun. Siihen, miten uuden työn jaot ja niiden seuraukset jakaantuvat naisten ja miesten kesken, en voi ottaa kantaa tämän artikkelin aineiston perusteella. Artikkelin empiirinen materiaali koostuu 21 puolistrukturoidusta haastattelusta. Aineiston analyysissä olen käyttänyt teoriaohjaavaan sisällönanalyysiin pohjautuva menetelmää, jossa olen keskittynyt uuden työn ja sukupuolen kannalta keskeisiin teemoihin ja kysymyksiin