Resounding: Feeling, Mytho-ecological Framing, and the Sámi Conception of Nature in Outi Tarkiainen's The Earth, Spring's Daughter

The song-cycle The Earth, Spring’s Daughter by the Finnish composer Outi Tarkiainen (born in 1985) is based on poems in the Northern Sámi language by Nils-Aslak Valkeapää and Rauni Magga Lukkari, among others. This ecomusicological and cultural musicological article analyzes the musical-textual ways the work portrays Sámi culture’s changing relationship to nature and addresses today’s environmental concerns. Typical for the work are musical motifs with nature-related meaning, representations of the cyclical conception of time, and adaptations of Sámi mythology for communicating environmental(ist) messages. The distinctive way the work grounds the sense of nature in feelings is called “mytho-ecological framing.”Le cycle de chants The Earth, Spring’s Daughter, du compositeur finnois Outi Tarkiainen (né en 1985), s’inspire de poèmes rédigés en langue sami du nord par Nils-Aslak Valkeapää et Rauni Magga Lukkari, entre autres. Cet article en écomusicologie et musicologie culturelle analyse les différentes manières musicales et textuelles par lesquelles cette oeuvre représente la transformation de la relation de la culture à la nature chez les Samis et évoque des inquiétudes environnementales contemporaines. Cette oeuvre a pour caractéristique de renfermer des motifs musicaux dont le sens est lié à la nature, des représentations de la conception cyclique du temps et des adaptations de la mythologie samie destinées à communiquer des messages environnementalistes. La façon distinctive dont cette oeuvre enracine la perception de la nature dans le monde des sentiments s’appelle « formulation mytho-écologique »

Resounding : Feeling, Mytho-ecological Framing, and the Sámi Conception of Nature in Outi Tarkiainen’s The Earth, Spring’s Daughter

The song-cycle The Earth, Spring’s Daughter by the Finnish composer Outi Tarkiainen (born in 1985) is based on poems in the Northern Sámi language by Nils-Aslak Valkeapää and Rauni Magga Lukkari, among others. This ecomusicological and cultural musicological article analyzes the musical-textual ways the work portrays Sámi culture’s changing relationship to nature and addresses today’s environmental concerns. Typical for the work are musical motifs with nature-related meaning, representations of the cyclical conception of time, and adaptations of Sámi mythology for communicating environmental(ist) messages. The distinctive way the work grounds the sense of nature in feelings is called “mytho-ecological framing.”Peer reviewe

Atmosphere and Northern music : Ecomusicological-phenomenological analysis of Kalevi Aho's Eight Seasons

Peer reviewe

“It’s not just old jokes that get recycled.”:science communication and entertainment in the cartoon Introduction to climate change

Abstract. Educational and informational comics have many advantages to other learning tools, especially traditional textbooks, and not the least of them is making learning engaging and enjoyable. For this reason, the objective of this research is to discover which are the specific ways in which science comics communicate scientific facts and theories and entertain their readers. The following questions are answered: 1) How is science content presented in and adapted into comic form? 2) How has the comic book The Cartoon Introduction to Climate Change been designed to make learning and reading entertaining? More specifically, what are the ways through which the comic entertains the reader? To answer these research questions, a triangulation of methods and data was used. The methods used in this research are content analysis and multimodal analysis, and they will be used to examine the multimodality of the science comic book The Cartoon Introduction to Climate Change. Moreover, the study contains an ethnographic and autoethnographic approach: an interview with a science comic creator was conducted and the answers are used to consolidate the findings from the analysis of The Cartoon Introduction to Climate Change; also, the writer’s own knowledge of comics as an avid comic reader and creator is employed. Furthermore, the results of the interview and analysis were compared to previous research on science comics, science communication, autonomous learning, and entertainment. The results indicate that in her working process, the science comic creator’s approach to science communication concurs with modern approaches to autonomous learning and science communication. Similarities between the interview results and the analysis of The Cartoon Introduction to Climate Change were identified. In The Cartoon Introduction to Climate Change, both the individual modes (visual and verbal) and the interplay of modes provide plenty of opportunities to make learning enjoyable and gratifying and to adapt science content into the comic form. The elements of the comic book in question (speech bubbles, drawings, and textboxes), narration, characters, and the fundamental ability of comics to both visually show and verbally tell about events, processes, phenomena, and abstract concepts that are outside the reader’s reach are used to communicate and teach science effectively. Moreover, the target audience of The Cartoon Introduction to Climate Change has been taken carefully into account. These matters make the learning experience different from learning from other educational tools, allegedly benefitting many students.Tiivistelmä. Sarjakuvat ovat monin tavoin hyödyllisempiä opetusvälineitä verrattuna muihin välineisiin, erityisesti perinteisiin tekstipainotteisiin oppikirjoihin, ja etenkin kun oppimisesta halutaan tehdä mukaansatempaavaa ja nautittavaa. Näistä syistä tutkin tässä pro gradussa tiedesarjakuvien keinoja opettaa ja viihdyttää lukijaansa. Pyrin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1) Miten tiedesisältö on esitetty The Cartoon Introduction to Climate Change -sarjakuvassa ja miten se on sovitettu sarjakuvamuotoon? 2) Miten sarjakuvan on tarkoitus tehdä lukemisesta ja oppimisesta viihdyttävää? Millä keinoin sarjakuva pyrkii viihdyttämään lukijaansa? Lähestyn tutkimuskysymyksiä useasta lähtökohdasta. Käytän tutkimusmetodeina sisällönanalyysia ja multimodaalista analyysia tarkastellessani multimodaalisuutta The Cartoon Introduction to Climate Change -sarjakuvassa. Lisäksi tutkimukseen liittyvät etnografinen ja autoetnografinen menettelytapa: vahvistan analyysin päätelmiä tiedesarjakuvien tekijän haastattelun avulla ja käyttämällä omaa kokemuksen kautta kertynyttä sarjakuvatietouttani. Vertaan tuloksia myös tiedesarjakuvista, tiedeviestinnästä, itsenäisestä oppimisesta sekä viihteestä aiemmin tehtyihin tutkimuksiin. Haastattelun tulokset viittaavat siihen, että tiedesarjakuvien tekijän lähestymistavat tiedesarjakuvien tekemiseen ovat yhteneväisiä modernien tiedeviestinnän ja itsenäisen oppimisen teorioiden kanssa. The Cartoon Introduction to Climate Change -sarjakuvassa on hyödynnetty sekä yksittäisten moodien (sanallinen ja kuvallinen) ilmaisuvoimaa erikseen että niiden yhdistelmää sarjakuvana, jotta oppimisesta tulisi viihdyttävää ja tyydyttävää; lisäksi tiedesisältöä voidaan moodien avulla muuntaa sarjakuvamuotoon monin eri tavoin. Tiedeviestinnässä ja tiedesisällön opettamisessa hyödynnetään sarjakuvan elementtejä (puhekuplat, piirrokset ja tekstilaatikot), kerrontaa, hahmoja sekä sarjakuville ominaista kykyä näyttää lukijan kokemusmaailman ulkopuolisia tapahtumia, prosesseja, ilmiöitä sekä abstrakteja käsitteitä visuaalisesti sekä kertoa niistä sanallisesti. Kohdeyleisö on myös otettu tarkasti huomioon sarjakuvan suunnittelussa. Näiden tekijöiden avulla oppimiskokemuksesta saadaan erilainen kuin muunlaisista oppimateriaaleista opiskellessa, mikä hyödyttää monia opiskelijoita

Trust in a student-teacher interaction

Abstract. The topic of this research is trust in a student-teacher interaction. We can say that trust lays the foundation for learning that alone has an influence on a child’s future. However, when observing trust from a wider spectrum, it is an intrinsic factor in our everyday life — at work, home and free time. It is an invisible factor that we use instinctively when making decisions and therefore it has an influence on our judgments, choices we make, and behavior. The primary purpose of this study is to determine how teachers interpret the concept of trust in a student-teacher interaction, and to study the factors that may have an influence on the trust relationship. Two research questions are posed: 1) How do teachers interpret trust in a student-teacher interaction? 2) What are teachers’ views on the factors impacting the trust in the student-teacher interaction? The data for this research consists of answers of 23 elementary school teachers that took part in the questionnaire, including 5 open ended questions. These answers are analyzed as a part of phenomenographic content analysis. The theoretical framework of this study briefly introduces trust as a part of social capital, focusing on observing it from a sociological point of view. The preliminary focus of the theoretical framework is to define trust in a school context, putting the main emphasis on the student-teacher interaction. The results of this research indicated that teachers value the feeling of safety as the main groundwork for the student-teacher relationship, which consists of factors such as teachers being a safe adult, security and genuine care. Other themes that stood out from the comments of the teachers were openness, consistency and respect. These themes also involve multiple different factors that have an impact on the main concepts in the field of trust in an interaction between students and teachers, which will be introduced closer in this study.Luottamus opettajan ja oppilaan välisessä vuorovaikutuksessa. Tiivistelmä. Tutkielmassani tutkin peruskoulun luokanopettajien käsityksiä luottamuksesta opettajan ja oppilaan välisessä vuorovaikutuksessa. Voimme todeta, että luottamus rakentaa vahvan perustan oppimiselle, jolla yksistään on suuri merkitys lapsen tulevaisuudelle. Kun tarkastellaan luottamusta laajemmasta näkökulmasta, on se hyvin olennainen osa meidän jokapäiväistä elämää: töissä, kotona ja vapaa-aikana. Luottamus on näkymätön tekijä, jota käytämme vaistomaisesti päätöksissä ja määrittääkin siksi paljon tekemiämme valintoja, päätöksiä sekä käytöstämme. Ensisijainen tavoite tälle pro gradu -tutkielmalle on ymmärtää ja avata opettajien käsityksiä luottamuksesta vuorovaikutuksessa sekä syventää näitä teemoja tuomalla esiin asioita, jotka niihin vaikuttavat. Tutkimuskysymykseni ovat: 1) Kuinka opettajat ymmärtävät luottamuksen oppilaan ja opettajan välisessä vuorovaikutuksessa? 2) Minkälaiset asiat vaikuttavat luottamukseen opettajan ja oppilaan välisessä vuorovaikutuksessa? Tutkimusmateriaalini koostuu 23 opettajan antamista vastauksista semistruckturoituun, viiden kohdan kyselylomakkeeseen. Nämä vastaukset analysoitiin osana fenomenografista sisällönanalyysia. Teoreettinen viitekehys esittelee lyhyesti luottamuksen osana sosiaalista pääomaa sosiologisesta näkökulmasta katsottuna. Tutkimuksen teoriaosion ensisijainen tehtävä on määritellä luottamus koulukontekstissa keskittyen opettajan ja oppilaan väliseen vuorovaikutukseen. Tutkimukset tulokset osoittivat, että opettajat antavat huomattavan paljon arvoa turvan tunteelle, joka toimii lähtökohtana opettajan ja oppilaan toimivalle suhteelle ja joka koostuu asioista kuten opettajan roolista turvallisena aikuisena, aidosta välittämisestä sekä turvallisuudesta. Muita teemoja, joita vastauksista nousi esille, on avoimuus, johdonmukaisuus ja arvostus. Nämä teemat myös sisältävät monia tekijöitä, jotka puolestaan vaikuttavat luottamukseen opettajan ja oppilaan välisessä vuorovaikutuksessa ja joita tutkimukseni käsittelee tarkemmin

Lake trout (Salvelinus namaycush) otoliths as indicators of past climate patterns and growth in Arctic lakes

Thesis (M.S.) University of Alaska Fairbanks, 2017The effects of climate change on freshwater ecosystems are amplified in high-latitude regions, however, Alaska climate data are limited due to the remote location of the Arctic. Predictions have indicated that warming temperatures owing to climate change could increase fish growth, but the magnitude and factors influencing these changes remain uncertain. Here I investigated the relationship between Lake Trout Salvelinus namaycush growth and physical and biological characteristics, fish community structure and climate patterns. I applied biochronology techniques to predict recent climate patterns from annual growth increments recorded on Lake Trout otoliths. Growth increments were also used to perform length-at-age back-calculations and to estimate the growth coefficient K, as described by a von Bertalanffy growth model. Lake Trout were captured from 13 climate-sensitive lakes in the Fish Creek watershed in Arctic Alaska during 2014 and 2015. Individual Lake Trout (N = 53) ranged from 471--903 mm fork length (FL; mean = 589.3 mm) and their readable annuli, representative of age, ranged from 9--55 annual growth increments. I constructed a growth chronology for the period 1977--2014 and used model selection to identify the best predictive model of relative Lake Trout growth (ring width index; RWI) as a function of climate descriptors. A single covariate model was the best predictor and indicated that RWI tracked mean August air temperature recorded at a local weather station from 1998--2013 (P < 0.001; R2adj = 0.55; RMSE = 0.048). Lake Trout growth (K) was subsequently modeled as a function of physical and biological characteristics, and fish community structure, using multiple linear regression. The highest ranked model included physical (i.e., depth, distance to river and coast, connectivity class, and number of stream intersections) and biological (sex) covariates. Model averaging indicated K was higher in deeper, well connected lakes, located further from the coast and was lower with increasing distance from a large river, though the relationship with depth was found to be the single significant covariate. This study demonstrated the utility of biochronology techniques to estimate past climate patterns in remote regions, and provided valuable knowledge regarding growth-environment relationships for Lake Trout. In turn, this information can be used to better understand the effects of a changing environment in sensitive Arctic lake ecosystems

Stockhausen’s Helicopter String Quartet and the Challenge of Conceptual Music

Peer reviewe

Nordic Drone : pedal points and static textures as musical imagery of the northerly environment

Peer reviewe

Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma 2016-2021 : Osa 1. Taustatiedot

Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelman 2016–2021 osassa 1 on esitetty toimenpiteiden suunnittelun taustatiedot. Näitä ovat muun muassa vesienhoidon keskeisimmät käsitteet, vesien tilaan vaikuttavat toiminnot, jo käynnissä olevat vesien tilan parantamista edistävät toimenpiteet ja niiden ohjaus sekä pintavesien tilan arvioinnin periaatteet ja tulokset. Lisäksi esitellään suunnittelussa käytetyt aineistot ja menetelmät

Stockhausenin Helikopteri-jousikvartetto ja käsitemusiikin haaste

Peer reviewe