Liikunta-aktiivisuuden sosioekonomisten erojen trendit ja selitykset

Very limited scientific knowledge exists on the trends and explanations of socioeconomic differences in physical activity among adults. There is a paucity of studies examining whether determinants vary across socioeconomic position and different life stages. This study examines a) how socioeconomic differences in leisure-time and commuting physical activity have changed in Finland from 1978 to 2002 and b) the contribution of childhood socioeconomic position, adolescence sports and exercise, adulthood socioeconomic position, working conditions and other adulthood health behaviours to socioeconomic differences in leisure-time physical activity. This study utilised three population-based datasets collected by the National Institute for Health and Welfare (THL, formerly National Institute for Public Health): the Health Behaviour and Health among the Finnish Adult Population Study from 1978 to 2002 (N=96 105), the National FINRISK Study 2002 and its physical activity sub-study (N= 9 179), and the Health 2000 Study (N=8 028). Survey information was collected by self-administered questionnaires, interviews at home, and measurements made at the study site. The response rates varied from 69 to 89 per cent. Several socioeconomic measures were linked from the national population registers. Based on the results, those with low income were physically inactive during leisure-time and while commuting from 1978 to 2002. Manual worker women, however, were more physically active commuters compared to their counterparts. Parental socioeconomic position contributed directly to adulthood educational differences in leisure-time physical inactivity but also indirectly through adulthood socioeconomic position (occupation, household income) and other unhealthy behaviours (mainly smoking). Among those with low education participation in competitive sports in youth and among those with high education exercise in late adolescence contributed to leisure-time physical activity in adulthood. Long exposure to physically strenuous working conditions in men and current job strain in women contributed to occupational class differences in leisure-time physical activity. Socioeconomic differences in physical activity have remained similar for twenty years in Finland. Educational career seems to have a strong contribution to physical activity. To adopt a lifelong physically active life-style, one should participate in a range of different sports and exercise in adolescence and in youth, have a low exposure to physically and mentally strenuous working conditions in later life and have other healthy behaviours in later life.Liikunta-aktiivisuuden sosioekonomisten erojen trendeistä ja eroja selittävistä tekijöistä tiedetään hyvin vähän. Vain harva tutkimus on tarkastellut sitä, vaihtelevatko selittävät tekijät sosioekonomisen aseman ja elämänvaiheen mukaan. Tämä tutkimus tarkastelee a) miten vapaa-ajan liikunnan ja työmatkaliikunnan sosioekonomiset erot ovat kehittyneet suomalaisilla aikuisilla vuosina 1978 2002 ja b) ovatko vapaa-ajan liikunnan sosioekonomiset erot aikuisilla selitettävissä lapsuuden sosioekonomisilla tekijöillä, nuoruuden liikunta-aktiivisuudella, aikuisuuden sosioekonomisilla tekijöillä, työoloilla ja muulla terveyskäyttäytymisellä. Tämä tutkimus hyödynsi kolmea koko Suomen väestöä edustavaa poikkileikkausaineistoa joiden keräämisestä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL, aikaisemmin Kansanterveyslaitos KTL) on ollut vastuussa: Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -tutkimus vuodesta 1978 vuoteen 2002 (N=96 105), Kansallinen FINRISKI -tutkimus 2002 ja sen liikunta-alaotos (N=9 179) sekä Terveys 2000 -tutkimus (N=8 028). Tutkimustieto kerättiin joko kyselylomakkeilla ja haastatteluilla kotona tai tutkimuspaikalla. Mittaukset tehtiin tutkimuspaikalla. Tutkimusten vastausaktiivisuus vaihteli 65 %:sta 89 %:iin. Sosioekonomiset tiedot yhdistettiin aineistoihin väestörekistereistä. Pienituloiset pysyivät inaktiivisina niin vapaa-ajallaan kuin työmatkoillaan vuosien 1978 ja 2002 välillä. Poikkeuksena olivat työntekijäammattiasemassa olevat naiset, jotka ovat olleet aktiivisempia työmatkaliikkujia verrattuna muissa ammattiasemissa oleviin. Liikunnan koulutuserot näyttäisivät osittain johtuvan vanhempien sosioekonomisesta asemasta, mutta myös aikuisuuden sosioekonomisella asemalla (ammattiasema, tulotaso) ja muilla elintavoilla (lähinnä tupakoinnilla) oli vaikutuksensa. Matalasti koulutetuilla kilpaurheilun harrastaminen nuoruudessa ja korkeasti koulutetuilla kuntoliikunnan harrastaminen varhaisaikuisuudessa ennusti vapaa-ajan liikunta-aktiivisuutta aikuisuudessa. Myös pitkä altistuminen fyysisesti raskaille työoloille miehillä ja henkisesti raskas nykyinen työ naisilla selittivät osittain ammattiryhmittäisiä eroja vapaa-ajan liikunnassa. Liikunnan sosioekonomiset erot ovat jo pitkään pysyneet samankaltaisina Suomessa. Erityisesti koulutusuralla näyttäisi olevan voimakas yhteys liikuntaan. Tekijät, jotka auttavat omaksumaan elinikäisen liikunnallisen elämäntavan ovat lapsuuden ja nuoruuden liikunta, myöhempien elämänvaiheiden vähäinen altistuminen fyysisesti ja henkisesti raskaille työoloille ja muutenkin terveelliset elintavat

Lapsuuden ja aikuisuuden olosuhteiden yhteys toimintakykyyn

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Elämänkaari voidaan toimintakyvyn tarkastelussa jakaa vaiheisiin: lapsuus, nuoruus, aikuisuus ja vanhuus. Elämänkaaren eri vaiheissa eri olosuhteet ovat yhteydessä toimintakykyyn. Tämä tutkielma tarkastelee elämänkaaritutkimuksen näkökulmasta lapsuuden ja aikuisuuden olosuhteiden yhteyttä aikuisuuden fyysiseen ja psyykkiseen toimintakykyyn: missä määrin lapsuuden olosuhteet ovat suoraan yhteydessä aikuisuuden toimintakykyyn ja missä määrin epäsuoraan aikuisuuden olosuhteiden toimiessa välittävinä tekijöinä? Elämänkaaritutkimuksen mukaan kolme erilaista mallia voivat selittää lapsuuden olosuhteiden yhteyttä aikuisuuden toimintakykyyn. Latenttimallissa aikuisuuden toimintakyky määräytyy elämänkaaren kriittisten kehitysvaiheiden perusteella. Reittimalli korostaa sitä, että lapsuuden olosuhteet antavat vain suunnan toimintakyvyn kehitykselle, ja myös aikuisuuden olosuhteet voivat vaikuttaa toimintakykyyn. Kumulatiivisen mallin mukaan olosuhteiden kasautuminen elämänkaaren aikana vaikuttaa toimintakykyyn. Tässä tutkielmassa elämänkaarinäkökulman käyttö keskittyy erityisesti lapsuuden olosuhteisiin. Aikuisuuden olosuhteet toimivat pääosin vakioitavina taustatekijöinä. Tutkimusaineiston muodosti Helsingin kaupungin henkilöstön terveystutkimuksen (Helsinki Health Study) terveyskyselyaineisto. Perusjoukko koostui kaupungilla päätoimisesti vuosina 2000 ja 2001 työskennelleistä 40-, 45-, 50-, 55- ja 60-vuotiaista naisista ja miehistä. Kyselyyn vastanneista naisia oli 80 prosenttia ja vastausprosentti oli 68 prosenttia. Lapsuuden olosuhteina tarkasteltiin yksittäisiä lapsuuden olosuhteita ja vanhempien koulutusta. Yksittäiset lapsuuden olosuhteet sisälsivät henkilön pitkäaikaissairauden, isän tai äidin kuoleman, vanhempien eron, isän tai äidin mielenterveysongelman ja alkoholiongelman sekä perheen taloudelliset vaikeudet. Aikuisuuden olosuhteisiin kuuluivat henkilön oma koulutus, ammattiasema ja siviilisääty. Toimintakykyä arvioitiin SF-36:n fyysisen ja psyykkisen komponenttisumman avulla. Tutkimusmenetelminä käytettiin väestötutkimukseen soveltuvia tilastollisia menetelmiä: ristiintaulukointia ja logistista regressioanalyysia. Logistisessa regressioanalyysissä käytettiin elaboraatiota. Vanhempien matalalla koulutuksella oli naisilla itsenäinen yhteys aikuisuuden huonoon psyykkiseen toimintakykyyn, sen jälkeen kun yksittäiset lapsuuden olosuhteet oli huomioitu. Myöskään aikuisuuden olosuhteet eivät vaikuttaneet tähän yhteyteen. Yksittäisten lapsuuden olosuhteiden ja aikuisuuden huonon fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn välillä todettiin myös mahdollinen latentti yhteys. Naisilla ja miehillä lapsuuden pitkäaikaissairaus, isän tai äidin mielenterveysongelma ja perheen taloudelliset vaikeudet olivat suoraan yhteydessä aikuisuuden fyysiseen ja psyykkiseen toimintakykyyn vanhempien koulutuksen, henkilön oman koulutuksen, ammattiaseman ja siviilisäädyn huomioimisen jälkeen. Vanhempien koulutuksen ja aikuisuuden huonon fyysisen toimintakyvyn välillä todettiin naisilla myös mahdollinen reittimallin mukainen epäsuora yhteys. Vanhempien koulutuksen yhteys aikuisuuden huonoon fyysiseen toimintakykyyn välittyi henkilön oman koulutuksen kautta. Tulokset viittaavat siihen, että terveys- ja yhteiskuntapolitiikan pitäisi toimintakyvyn edistämispyrkimyksissä huomioida huonojen lapsuuden olosuhteiden aikuisuuteen asti ulottuva vaikutus. Aikuisuuden olosuhteista myös henkilön omalla koulutuksella voi olla tärkeä merkitys toimintakyvylle

Revisiting Continuous Deployment Maturity : A Two-Year Perspective

Background: Achieving a steady stream of small releases and employing practices such as continuous deployment requires maturity in company processes. Maturity models provide one approach for companies to pinpoint areas of improvement by providing a position and hints to reflect on. Incorporating maturity models with agile software development and continuous deployment has its challenges, though. Aims: The focus of the study is in understanding the evolution of software processes towards continuous deployment in an industry organization over time when a maturity model is used as a yardstick in evaluation. Method: An embedded case study by design, the study utilizes and replicates a survey on the state of software projects in a large Finnish software company, Solita. The survey was initially conducted in 2015 with responses from 35 projects and now replicated in 2017 with responses from 43 projects. Both quantitative and qualitative approaches for survey responses are used in the analysis. Results: Maturity of software processes in the case company show improvement in deployment and in monitoring, albeit short of statistical significance. Technological advances in the application of cloud computing have likely spurred development in these areas. Capability in processes related to test automation and quality has not changed much in two years. Conclusions: Maintaining maturity in software processes requires constant attention as impressions on process quality can gradually diminish. Projects which are built on a compatible technology stack have a greater chance in achieving continuous deployment and thus being more mature. Customer preferences also make a difference in the ability to reach certain maturity levels.Peer reviewe

Unwasted DASE : Lean Architecture Evaluation

A software architecture evaluation is a way to assess the quality of the technical design of a product. It is also a prime opportunity to discuss the business goals of the product and how the design bears on them. But architecture evaluation methods are seen as hard to learn and costly to use. We present DASE, a compact approach that combines carefully selected key parts of two existing architecture evaluation methods while making evaluation lean and fast. We have applied DASE in three industrial cases and the early results show that even a one-day evaluation workshop yields valuable results at a modest cost.A software architecture evaluation is a way to assess the quality of the technical design of a product. It is also a prime opportunity to discuss the business goals of the product and how the design bears on them. But architecture evaluation methods are seen as hard to learn and costly to use. We present DASE, a compact approach that combines carefully selected key parts of two existing architecture evaluation methods while making evaluation lean and fast. We have applied DASE in three industrial cases and the early results show that even a one-day evaluation workshop yields valuable results at a modest cost.A software architecture evaluation is a way to assess the quality of the technical design of a product. It is also a prime opportunity to discuss the business goals of the product and how the design bears on them. But architecture evaluation methods are seen as hard to learn and costly to use. We present DASE, a compact approach that combines carefully selected key parts of two existing architecture evaluation methods while making evaluation lean and fast. We have applied DASE in three industrial cases and the early results show that even a one-day evaluation workshop yields valuable results at a modest cost.Peer reviewe

Palvelujärjestelmän toiminta: osa-aikatyö, tilapäinen työ ja siirtymät kokoaikatyöhön

Tällä raportilla on neljä päätavoitetta. Ensiksi tutkitaan osa-aikaisen työttömyyden yleisyyttä yli ajan sekä työllisyyden ja työttömyyden rajapinnalla liikkuvien työuria. Toiseksi tarkastellaan, sisältääkö työttömyysturvajärjestelmä tulorekisteriin ja maksuperusteiseen sovitteluun siirtymisen jälkeen byrokratialoukkuja. Kolmanneksi tutkitaan, kuinka TE-palveluissa edistetään kokonaan työttömien osa-aikaisen ja tilapäisen työn vastaanottamista ja osittain työttömien kokoaikaista työllistymistä. Neljänneksi arvioidaan, onko työnantajan velvollisuudessa tarjota lisätyötä osa-aikatyöntekijöille työnantajien näkökulmasta ongelmia. Aineistoina analyyseissa hyödynnetään sekä rekisteri- että kyselyaineistoja (työttömät, TE-asiantuntijat, työnantajat). Analyysimme perusteella soviteltujen etuuksien käyttö on lisääntynyt selvästi vuosina 2010–2019. Sekä sovitellulla etuudella että täydellä päivärahalla alkavat etuusjaksot, joiden aikana siirrytään sovitellulle etuudelle, päättyvät usein kokoaikaiseen työllistymiseen. Sovitellulla alkaneista etuusjaksoista kokoaikaiseen työllistymiseen siirtyminen on lyhytkestoista. Sovitellun työttömyysturvan muuttaminen maksuperusteiseksi ja tulorekisteri ovat lyhentäneet maksuviiveitä, mutta uudistukset eivät ole täysin poistaneet byrokratia- ja informaatioloukkuja. TE-asiantuntijakyselyn mukaan osittain työttömät työnhakijat ovat saaneet heikommin TE-palveluita kuin kokonaan työttömät. Lisätyön tarjoamisvelvollisuutta koskevassa lainsäädännössä ei ole analyysin perusteella aiemmin tunnistamattomia ongelmia.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Leisure time physical activity in a 22-year follow-up among Finnish adults

BACKGROUND: The aim of this study was to explore long-term predictors of leisure time physical activity in the general population. METHODS: This study comprised 718 men and women who participated in the national Mini-Finland Health Survey from 1978–1980 and were re-examined in 2001. Participants were aged 30–80 at baseline. Measurements included interviews, health examinations, and self-administered questionnaires, with information on socioeconomic position, occupational and leisure time physical activity, physical fitness, body mass index, smoking, alcohol consumption, and physical functional capacity. Analyses included persons who were working and had no limitations in functional capacity at baseline. RESULTS: The strongest predictor of being physically active at the follow-up was participation in physical activity at baseline, with an OR 13.82 (95%CI 5.50-34.70) for 3 or more types of regular activity, OR 2.33 (95%CI 1.22-4.47) for 1–2 types of regular activity, and OR 3.26 (95%CI 2.07-5.15) for irregular activity, as compared to no activity. Other determinants for being physically active were moving upwards in occupational status, a high level of baseline occupational physical activity and remaining healthy weight during the follow-up. CONCLUSIONS: To prevent physical inactivity among older adults, it is important to promote physical activity already in young adulthood and in middle age and to emphasize the importance of participating in many types of physical activity

Twenty-five year trends in body mass index by education and income in Finland

ABSTRACT: BACKGROUND: The socioeconomic gradient in obesity and overweight is amply documented. However, the contribution of different socioeconomic indicators on trends of body mass index (BMI) over time is less well known. The aim of this study was to investigate the associations of education and income with (BMI) from the late 1970s to the early 2000s. METHODS: Data were derived from nationwide cross-sectional health behaviour surveys carried out among Finns annually since 1978. This study comprises data from a 25-year period (1978-2002) that included 25 339 men and 25 330 women aged 25-64 years. BMI was based on self-reported weight and height. Education in years was obtained from the questionnaire and household income from the national tax register. In order to improve the comparability of the socioeconomic position measures, education and income were divided into gender-specific tertiles separately for each study year. Linear regression analysis was applied. RESULTS: An increase in BMI was observed among men and women in all educational and income groups. In women, education and income were inversely associated with BMI. The magnitudes of the associations fluctuated but stayed statistically significant over time. Among the Finnish men, socioeconomic differences were more complicated. Educational differences were weaker than among the women and income differences varied according to educational level. At the turn of the century, the high income men in the lowest educational group had the highest BMI whereas the income pattern in the highest educational group was the opposite. CONCLUSION: No overall change in the socio-economic differences of BMI was observed in Finland between 1978 and 2002. However, the trends of BMI diverged ini sub-groups of the studied population: the most prominent increase in BMI took place in high income men with low education and in low income men with high education. The results encourage further research on the pathways between income, education, living conditions and the increasing BMI.Peer reviewe

The effects of adolescence sports and exercise on adulthood leisure-time physical activity in educational groups

Peer reviewe

Continuous Experimentation Cookbook : An introduction to systematic experimentation for software-intensive businesses

An increasing number of companies are involved in building software-intensive products and services – hence the popular slogan “every business is a software business”. Software allows companies to disrupt existing markets because of its flexibility. This creates highly dynamic and competitive environments, imposing high risks to businesses. One risk is that the product or service is of only little or no value to customers, meaning the effort to develop it is wasted. In order to reduce such risks, you can adopt an experimentdriven development approach where you validate your product ideas before spending resources on fully developing them. Experiments allow you to test assumptions about what customers really want and react if the assumptions are wrong. This book provides an introduction to continuous experimentation, which is a systematic way to continuously test your product or service value and whether your business strategy is working. With real case examples from Ericsson, Solita, Vaadin, and Bittium, the book not only gives you the concepts needed to start performing continuous experimentation, but also shows you how others have been doing it