Exploring the capability approach to quality of life in disadvantaged population groups

The capability approach argues that having effective choices and fair opportunities are essential to maintain and promote one’s own health and quality of life (QoL). This study examines the determinants of QoL in four disadvantaged population groups (young people not in education, employment, or training; long-term unemployed; refugees; older people living alone) within the framework of the capabilities by tracking the direct and indirect effects of individual and structural factors and capabilities on their QoL. Cross-sectional data (N = 866) with validated scales of quality of life (physical, social, psychological, and environmental QoL) and self-reported capabilities were utilized. Individual factors included age and gender and structural factors education and income. Descriptive statistics and structural equation modelling with latent variables were used for statistical analyses. Our results suggest that capabilities have crucial direct and mediating roles in achieving good QoL in the disadvantaged population groups. Individual factors had only small effects whereas especially the structural factors affected QoL through capabilities. Our results suggest that to reduce health inequalities and to promote wellbeing, policies should focus on improving both the structural factors and the individual capabilities of people in disadvantaged positions.publishedVersionPeer reviewe

Icehearts

Icehearts-toiminnan tavoitteena on ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä, edistää hyvinvointia ja osallisuutta sekä täydentää yhteiskunnan palveluita. Malli perustuu 12 vuoden mittaiseen kanssakulkijuuteen. Sama kasvattaja kulkee lapsen rinnalla läpi lapsuuden ja nuoruuden. Kasvattaja on lasten tukena koulussa, harrastuksissa, vapaa-ajalla ja viranomaistapaamisissa. Toimintamalli hyödyntää systemaattisesti kokemus-, asiantuntija ja tutkimustietoa. Toimintamallin vaikuttavuudesta on monipuolista kansallista tietoa. Vastaavia toimintamalleja ei ole. Toimintamallilla on pitkä historia, nopea levinneisyys ja laaja-alainen vaikuttavuusnäyttö puoltavat toimintamallin implementoimista laajemminkin. Kehittämistoimenpiteinä olisi tärkeä laatia kattavampi riskien arviointi ja juurrattamissuunnitelma, sekä panostaa ulkoiseen viestintään ja monimenetelmälliseen seurantaan. Målet med Icehearts verksamhet är att förebygga marginalisering bland barn och unga, främja välbefinnande och delaktighet samt komplettera samhällstjänsterna. Modellen baserar sig på 12 års mentorskap. Samma vuxen följer barnet genom barndomen och ungdomen. Fostraren stöder barnen i skolan, i hobbyer, på fritiden och vid möten med myndigheter. Praktiken utnyttjar systematiskt empirisk kunskap, expertuppgifter och forskningsdata. Det finns mångsidig nationell information om praktikens effektivitet. Det finns inga motsvarande praktiker. Praktiken har en lång historia, sprider sig snabbt och de omfattande bevisen för att praktiken är effektiv talar för att den bör implementeras även i större utsträckning. Viktiga utvecklingsåtgärder är att utarbeta en mer omfattande plan för riskbedömning och förankring samt att satsa på extern kommunikation och multimetodisk uppföljning. The aim of the Icehearts activities it to prevent social exclusion of children and young people, promote well-being and inclusion, and complement the services provided by society. The practice is based on supporting the children and young people for a period of 12 years. The same adult supports the child through childhood and youth. The mentor supports the children at school, in hobbies, in their free time and in meetings with the authorities. The practice systematically utilises experiential and expert knowledge and research data. There is diverse national data on the effectiveness of the practice. Other corresponding practices do not exist. The long history of the practice, its rapid spread and the broad-based evidence of its effectiveness are in favour of even more extensive implementation of the practice. As development measures, it would be important to draw up a more extensive risk assessment plan and a plan for the instillation of the activities, and to invest in external communication and multi-method monitoring

Icehearts

The aim of the Icehearts activities it to prevent social exclusion of children and young people, promote well-being and inclusion, and complement the services provided by society. The practice is based on supporting the children and young people for a period of 12 years. The same adult supports the child through childhood and youth. The mentor supports the children at school, in hobbies, in their free time and in meetings with the authorities. The practice systematically utilises experiential and expert knowledge and research data. There is diverse national data on the effectiveness of the practice. Other corresponding practices do not exist. The long history of the practice, its rapid spread and the broad-based evidence of its effectiveness are in favour of even more extensive implementation of the practice. As development measures, it would be important to draw up a more extensive risk assessment plan and a plan for the instillation of the activities, and to invest in external communication and multi-method monitoring

Fyysisen kokonaisaktiivisuuden koulutusryhmittäiset erot ja muutokset työikäisillä suomalaisilla 11 vuoden seurannassa

Tarkastelemme koulutuksen yhteyttä yksilötason muutoksiin fyysisessä kokonaisaktiivisuudessa 11 vuoden seurannan aikana suomalaisilla miehillä ja naisilla sekä tutkimme mitkä tekijät, kuten koiran omistaminen, selittävät mahdollisia koulutusryhmien välisiä eroja. Fyysisen kokonaisaktiivisuus muodostettiin vapaa-ajan liikunnasta, työmatkaliikunnasta ja työn fyysisestä rasittavuudesta. Aineiston muodostavat 2584 suomalaista työikäistä henkilöä, jotka osallistuivat Terveys 2000 tutkimuksen terveystarkastukseen vuonna 2000 sekä uudelleen terveystarkastukseen Terveys 2011 tutkimuksessa yksitoista vuotta myöhemmin. Vuonna 2000 tutkittavat olivat 30–54-vuotiaita ja vuonna 2011 41–65-vuotiaita. Suuri fyysinen kokonaisaktiivisuus oli yleisintä ylimmän koulutusasteen suorittaneilla. Koulutuksen mukaiset erot fyysisessä kokonaisaktiivisuudessa kasvoivat 11 vuoden seurannan aikana. Tutkittavien fyysinen kokonaisaktiivisuus väheni kaikissa koulutusryhmissä viimeisen 11 vuoden seurannan aikana. Alimman koulutusasteen suorittaneilla on korkeasti koulutettuihin verrattuna suurempi todennäköisyys fyysisesti vähäiseen kokonaisaktiivisuuteen, sekä suurempi riski vähentää fyysistä kokonaisaktiivisuutta tai lopettaa se kokonaan ikääntymisen yhteydessä. Fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttavatkin monet erilaiset tekijät, ja selviä kausaalisuhteita muuttujien välillä on hankala esittää