Dynamic capabilities in small and medium manufacturing firms in rural Finland – role of social capital?

During the last decade, there has been wide agreement on the importance of dynamic capabilities on economic performance of firms. Simultaneously an increasing literature suggests that economic dynamics is embedded in social relations and social institutions. In this article, the determinants of dynamic capabilities of small manufacturing Finnish firms will be explored. Specifically we focus on the importance of social capital for firm dynamics. According to analysis, the most important antecedents of dynamic capabilities of firms are its strategy and social capital. Social capital as wide and active participation in network cooperation correlates statistically significantly with the firm dynamics. Social capital increases firm dynamics by enhancing communication and knowledge spillovers in corporate networks. Active networkers gain important information from their bridging and linking ties, such as other firms and public institutions. According to the analysis, the increase of trust in business relations does not correlate with the dynamic capabilities. Instead trust acts as a trigger factor when firms consider their network activities. Keywords: social capital, networks, trust, dynamic capabilities, small and medium sized enterprises

InDEx – Industrial Data Excellence

InDEx, the Industrial Data Excellence program, was created to investigate what industrial data can be collected, shared, and utilized for new intelligent services in high-performing, reliable and secure ways, and how to accomplish that in practice in the Finnish manufacturing industry.InDEx produced several insights into data in an industrial environment, collecting data, sharing data in the value chain and in the factory environment, and utilizing and manipulating data with artificial intelligence. Data has an important role in the future in an industrial context, but data sources and utilization mechanisms are more diverse than in cases related to consumer data. Experiences in the InDEx cases showed that there is great potential in data utili zation.Currently, successful business cases built on data sharing are either company-internal or utilize an existing value chain. The data market has not yet matured, and third-party offerings based on public and private data sources are rare. In this program, we tried out a framework that aimed to securely and in a controlled manner share data between organizations. We also worked to improve the contractual framework needed to support new business based on shared data, and we conducted a study of applicable business models. Based on this, we searched for new data-based opportunities within the project consortium. The vision of data as a tradeable good or of sharing with external partners is still to come true, but we believe that we have taken steps in the right direction.The program started in fall 2019 and ended in April 2022. The program faced restrictions caused by COVID-19, which had an effect on the intensity of the work during 2020 and 2021, and the program was extended by one year. Because of meeting restrictions, InDEx collaboration was realized through online meetings. We learned to work and collaborate using digital tools and environments. Despite the mentioned hindrances, and thanks to Business Finland’s flexibility, the extension time made it possible for most of the planned goals to be achieved.This report gives insights in the outcomes of the companies’ work within the InDEx program. DIMECC InDEx is the first finalized program by the members of the Finnish Advanced Manufacturing Network (FAMN, www.famn.fi).</p

Sosiaalisen pääoman varjopuolet?

Tämän kirjoituksen tarkoitus on esittää joitakin huomioita ja esimerkkejä sosiaalisen pääoman mahdollisista kielteisistä seurauksista. En syvenny laajasti sosiaalisen pääoman määrittelykysymyksiin. Lähtökohtaisesti otan kuitenkin sen kannan, että sosiaalisen pääoman lähteet (verkostot, instituutiot jne.) voivat tuottaa myös kielteisiä seurauksia. Usein sosiaalista pääomaa on lähestytty erilaisten ruusuisten kehien ja myönteisten funktioiden kautta. Sosiaalisen pääoman seuraukset voivat tietenkin myös vaihdella kontekstin mukaan.nonPeerReviewe

Voluntary associations and trust in Finland

The international comparison shows that particularly in the Nordic countries, people participate in associations on a vast scale. However, it is also important to note that while the old politicalideological associations have lost some of their importance in Finland, several new kinds of associations have emerged. Thus it is relevant to ask whether connections between trust and association activity vary between different types of associations. Empirical analysis shows that the members of only certain types of associations – charity associations, sports associations, and cultural associations – were found to be more trusting after various background variables had been elaborated. It was found that, in particular, the number of association memberships has a connection with a stronger level of trust. Even though memberships in associations have a statistically significant link to the trust that people experience, the percentages of variance explained are low

Kestävää eheyttämistä : ympäristökasvatuksen toteuttamiskokeilu yläkoulun erityisopetuksessa

Tämän tutkimuksen aiheena on ympäristökasvatus yläkoulun erityisopetuksessa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on aihekokonaisuutena vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta. Sen tavoitteena on kasvattaa kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia, jotka ovat motivoituneita toimimaan ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Tutkimuksen teoriaosassa esitellään ympäristökasvatuksen ilmiöitä, sen opetuksellisia näkökulmia sekä siitä tehtyjä aikaisempia tutkimuksia. Myös luontosuhdetta tarkastellaan teoriataustassa. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, kuinka kestävän elämäntavan teemojen lisääminen opetukseen vaikuttaa oppilaiden asenteisiin ja luontosuhteeseen. Tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota myös siihen, miten sisällyttää kestävän elämäntavan teemoja eri aineiden opetustoteutukseen erityisopetuksessa. Tämä tutkimus on luonteeltaan toimintatutkimus. Tutkimukseen osallistui 16 erityisopetuksen piirissä olevaa oppilasta. Tutkimusaineisto koostui alku- ja loppumittauksesta, sekä viiden viikon mittaisesta opetusperiodista, jonka aikana oppitunteihin sisällytettiin kestävän elämäntavan teemoja eri menetelmiä käyttäen. Toimintatutkimukselle luonteenomaisesti tutkija reflektoi myös omaa toimintaansa ja havainnoi työympäristöään. Tutkimustulosten perusteella opetusperiodi ei vaikuttanut merkittävästi oppilaiden asenteisiin kestävää elämäntapaa kohtaan. Kestävän elämäntavan teemojen sisällyttäminen erityisopetuksen oppisisältöihin osoittautui haasteelliseksi. Kokeilu oli myös hyvin lyhytaikainen. Toimivimmiksi opetusmenetelmiksi osoittautui keskusteleva ja yhteisöllinen toiminta

Yhdistykset, instituutiot ja luottamus

Yhdistystoiminnalla mitattuna sosiaalinen pääoma ei ole kriisissä Suomessa. Tämä näkyy uusien yhdistysten rekisteröintimäärissä, mutta myös siinä, kuinka moneen yhdistykseen suomalaiset kuuluvat. Yhdistystoiminta on kuitenkin muuttanut muotoaan. Erityisesti kulttuuri-, liikunta- ja muut harrastusyhdistykset ovat kasvattaneet suosiotaan samalla kun puoluepoliittiset yhdistykset ovat menettäneet asemiaan. Nämä tiedot käyvät ilmi Tomi Kankaisen väitöstutkimuksesta, joka sijoittuu sosiaalisen pääoman kentälle. Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan sosiaalisen rakenteen yhteisöllisiä piirteitä, kuten sosiaalisia verkostoja, normeja ja luottamusta. Kankaisen tekemä kansainvälinen vertailu osoittaa, että suomalaiset kuuluvat muiden pohjoismaalaisten tavoin suhteellisen moniin yhdistyksiin. Maatamme luonnehtii kuitenkin mielenkiintoinen erityispiirre. Suomalaiset ovat esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna varsin passiivisia yhdistysjäseniä. Vertailu osoittaa myös, että luottamus ihmisiin on vahvinta niissä maissa, joissa luotetaan eduskuntaan ja oikeusjärjestelmään, ollaan tyytyväisiä demokratian toimivuuteen, koulutusjärjestelmään, terveydenhuoltoon sekä kuulutaan useampiin erilaisiin yhdistyksiin.This study has examined the hypothesis put forth in theories of social capital, according to which associations have a positive effect on trust in people and in institutions. The connections between association activity, the number of association members and people's trust have also been studied. The second main area of this work is the hypothesis, according which the actions of certain institutions (government, parliament, judiciary system, school system, health care etc.) create the foundation for whether people can trust unknown other people. The quantitative data on which I have largely based my analysis have been collected during the year 2005. A thousand Finns answered the questionnaire. In addition to the actual main data, I have also used the Leisure survey conducted by Statistics Finland in 2002-2003 (N=3355) for comparison. The third data used are the data from the “Recession and trust” research project. Additionally, the data from the European Social Survey from the year 2002 and 2004 have been used. The sixth data are the ISSP data from the year 2004. The data used in the work reinforce the conclusion which had already been made in previous studies: when measured by association activity, social capital is not in crisis in Finland. However, through the use of several data sets it was possible to point out that the members of only certain types of associations were found to be more trusting after various background variables had been elaborated. Especially, the number of association memberships has a connection to a stronger sense of trust. However, my analysis systematically shows that the connections between associations and trust are weak. Undeniably associations have had many crucial roles in the Finnish society, for example in creating welfare state, but there are no reasons to overestimate the role of associations in enhancing trust. The study showed that when membership in different associations is combined with an experience of a trustworthy parliament and government, it would seem to be easier for people to trust unknown other people. The most distrustful of all towards unknown other people were those who had little trust in the basic services, parliament and government

”Uuden opettelua, uutta inspiraatiota” : Vaasan kaupungin opettajien käsitykset tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytöstä

Kankainen, Meiju ja Strengell, Tomi. 2018. ”Uuden opettelua, uutta inspiraa- tiota” Vaasan kaupungin opettajien käsitykset tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytöstä. Jyväskylän yliopisto / Yliopistokeskus Chydenius. Luokanopettajien aikuiskoulutus. 141 sivua. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää opettajien käsityksiä tieto- ja viestintäteknologian pedagogisesta opetuskäytöstä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista (2014) ja siellä esitetyistä tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteista. Tutkimuksen teoriaosuudessa perehdytään opettajan toimijuuden eri tasoihin sekä Koehlerin ja Mishran (2006) kehittämään TPACK-malliin ja opettajan teknolo- giasuhteen muodostumiseen. Tutkimusaineisto on kerätty puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla, joka sisältää myös avoimia kysymyksiä. Kysely on lähetetty sähköisesti Vaasan kaupungin suomenkielisen perusopetuksen piirissä työskenteleville opettajille ja siihen vastasi yhteensä 120 ala- ja yläkoulun opettajaa. Aineiston analyysi on toteutettu määrällisiä analyysimenetelmiä ja fenomenografiaa hyödyntäen, joita vertaamalla ja yhdistämällä on muodostettu tutkittavasta ilmiöstä mahdolli- simman laaja kokonaiskuva. Saatujen tutkimustulosten mukaan opettajat kokevat omaavansa melko hyvät teknologiset perustaidot. Opettajat käyttävät tieto- ja viestintäteknologiaa kuitenkin enemmän oman opetuksensa tukena kuin apuvälineenä ja useimmille heistä on haastavaa yhdistää tieto- ja viestintäteknologia pedagogisesti opetuk- sen sisälle. Tutkimukseen vastanneiden opettajien mukaan tieto- ja viestintä- teknologian opetuskäyttöön vaikuttavat haasteet ovat ajanpuute ja tekniset ongelmat. Tulevaisuudessa opettajat toivovat lisää yhteisöllistä teknologiakoulutusta, joka olisi kohdennettu opettajien taitotasojen mukaisesti