Automatic Recognition of Public Transport Trips from Mobile Device Sensor Data and Transport Infrastructure Information

Automatic detection of public transport (PT) usage has important applications for intelligent transport systems. It is crucial for understanding the commuting habits of passengers at large and over longer periods of time. It also enables compilation of door-to-door trip chains, which in turn can assist public transport providers in improved optimisation of their transport networks. In addition, predictions of future trips based on past activities can be used to assist passengers with targeted information. This article documents a dataset compiled from a day of active commuting by a small group of people using different means of PT in the Helsinki region. Mobility data was collected by two means: (a) manually written details of each PT trip during the day, and (b) measurements using sensors of travellers' mobile devices. The manual log is used to cross-check and verify the results derived from automatic measurements. The mobile client application used for our data collection provides a fully automated measurement service and implements a set of algorithms for decreasing battery consumption. The live locations of some of the public transport vehicles in the region were made available by the local transport provider and sampled with a 30-second interval. The stopping times of local trains at stations during the day were retrieved from the railway operator. The static timetable information of all the PT vehicles operating in the area is made available by the transport provider, and linked to our dataset. The challenge is to correctly detect as many manually logged trips as possible by using the automatically collected data. This paper includes an analysis of challenges due to missing or partially sampled information in the data, and initial results from automatic recognition using a set of algorithms. Improvement of correct recognitions is left as an ongoing challenge.Comment: 22 pages, 7 figures, 10 table

Eturauhassyövän ja virtsarakkosyövän tunnistaminen elektronisen nenän avulla

Tämä syventäviksi opinnoiksi tarkoitettu työ on kolmas osa laajempaa tutkimuskokonaisuutta. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää syöpien diagnostiikkaa, seurantaa ja hoitoa. Elimistön solut tarvitsevat proliferoituessaan endogeenisiä polyamiinikasvutekijöitä. Polyamiinit ovat haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC), jotka tuoksuvat voimakkaasti. Syöpäkudoksessa soluproliferaatio on kiihtynyt ja näin ollen myös polyamiinien synteesi häiriintynyt. Tämä johtaa polyamiinien pitoisuuksien kasvuun normaalisti toimivaan kudokseen verrattuna. Hajuominaisuutensa vuoksi polyamiineja voidaan pitää potentiaalisina kasvainkudosten markkerimolekyyleinä. Tutkimushankkeen ensimmäisessä vaiheessa tutkittiin ChemPro 100-kaasuanalysaattorin (elektroninen nenä) kykyä tunnistaa polyamiineja kaasufaasista. Toisessa vaiheessa jatkettiin ensimmäistä vaihetta tutkimalla ChemPro 100:n polyamiinien tunnistamiskyvyn konsentraatiorajaa. Tämän lisäksi toisessa vaiheessa tutkittiin ChemPro 100:n kykyä erottaa hyvänlaatuinen munuaiskudos pahanlaatuisesta ja munuaissyöpäpotilaiden virtsan kemiallista spektriä. ChemPro 100:lla analysoidut näytteet analysoitiin myös kaasukromatografilla. Tämän tarkoituksena oli varmentaa ChemPro 100:lla saadut mittausarvot ja selvittää menetelmien käytännön ongelmia. Aiemman tutkimuksen tärkein tulos on, että kaasukromatografilla tehdyissä mittauksissa osa pahanlaatuisista virtsanäytteistä eroaa merkittävästi hyvänlaatuisesta näytteestä. Tutkimuksen kolmannesta vaiheesta, jota tämä tutkimusraportti käsittelee, julkaistiin artikkeli, Detection of smell print differences between nonmalignant and malignant prostate cells with an electronic nose, kansainvälisesti tunnetussa Future Oncol lehdessä vuonna 2012. Tässä tutkimusvaiheessa analysoimme ChemPro 100:n avulla kahta eturauhassolulinjaa ja yhtä virtsarakkosolulinjaa sekä niiden elatusnesteitä. Toinen eturauhassolulinja vastasi ominaisuuksiltaan hyvänlaatuista eturauhaskudosta ja toinen eturauhassyöpäkudosta. Virtsarakkosolulinja vastasi puolestaan virtsarakkosyöpäkudosta. Tutkimuksesta julkaistiin samana vuonna myös katsaus Duodecim-lehdessä. Tutkimuksen tärkein tulos on, että ChemPro 100:n avulla kyettiin erottamaan normaalit eturauhassolut syöpäsoluista. Erotuskyky oli 95 %:n luokkaa. Virtsarakkosyöpäsolut eivät sen sijaan merkittävästi eronneet hyvänlaatuisista soluista. Analyysissä saatiin viitteitä siitä, että syöpäsolut muuttavat elatusnesteensä hajua. Tutkimuksen tulokset ovat merkittävät, sillä kyseessä on ensimmäinen kerta, kun elektronisen nenän käytön on osoitettu olevan tehokas keino urologisten syöpäsolujen tunnistamisessa. Elektronista nenää kehittämällä ja hyödyntämällä onkin mahdollista saada halpa ja kajoamaton menetelmä ainakin eturauhassyövän diagnostiikkaan ja seulontaan. Menetelmä vaatii kuitenkin vielä runsaasti kehitystyötä. Olemme läpikäyneet tätä tutkimusraporttia varten aiemmin julkaistuja elektronista nenää koskevia tutkimuksia, urologisia lehtiä sekä hakeneet elektronista nenää koskevia tutkimuksia ja tapausselostuksia MedlineOvid- ja PubMed -tietokannoista. Cochrane-katsauksia (urologiset syövät) ja muita katsauksia on käyty läpi ajalta 2009-2013. Detection of smell print differences between nonmalignant and malignant prostate cells with an electronic nose Article published originally in: Future Oncology (2012) 8 (9), 1157-116

Vähähiilisyyden ja puun rooli rakennusmateriaalivalinnoissa

Vähähiilisyys on yksi Euroopan energiastrategian visioista. ”Savolaisen ekopientalon modernit rakennusmateriaalit” -hankkeen päätavoitteena on selvittää miten rakennusmateriaaleja valmistava sekä hyödyntävä teollisuus ja kauppa voivat parantaa vähähiilisten ja resurssiviisaiden ideoiden, tuotteiden ja palveluiden tuotteistamista, kaupallistamista ja markkinoille pääsyä. Tähän raporttiin on koottu rakentamiseen liittyviä ympäristövaikutuksia ja viranomaisvaatimuksia. Raportissa kuvataan myös kokemuksia ja mielikuvia ekologisista ja vähähiilisistä rakennusmateriaaleista rautakaupoissa ja omakotitalomyynnissä.Vierailukäynneillä lähialueen rautakauppoihin selvitettiin rakentajien materiaalivalintoja ja tarjolla olevien lattia- ja eristemateriaalien ympäristösertifikaattej

Joustavan vaatimustenhallinnan soveltaminen emissioidenhallintakonseptin luomiseen

Verkostopuolustuksen periaatteen toteutuminen suorituskykyjen ja osaamisen täysimääräisestä hyödyntämisestä on pitkälti riippuvainen toimivasta emissionhallinnasta. Emissionhallinnan konseptilla ohjataan sekä suorituskykyjen suunnittelua ja rakentamista että toiminnallista emissionhallintaa sotilasoperaatioissa. Konseptin puuttuessa verkostopuolustuksen edellyttämän yhteensopivuuden saavuttaminen on vaikeaa, jopa mahdotonta. Artikkelissa esitellään malli suorituskykyjen vaatimustenhallinnan dynamiikan – joustavuuden– aikaansaamiseksi sekä sovelletaan tätä mallia emissionhallinnan kokonaiskonseptin luomiseksi

Kelan työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus : Palvelun toimivuuden edellytykset

Kelan uusi palvelu, työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus, otettiin käyttöön vuonna 2017. Palvelussa yhdistyivät entinen työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen toimeenpanoa suhteessa palvelun lähtökohtiin: työllistymisen edistämiseen sekä kuntoutujan aktiiviseen toimijuuteen ja tukeen. Tarkempia tutkimuskohteita olivat kuntoutuksen kohdentuminen, kuntoutujan rooli ja toimijuus, palvelun toimivuus sekä tuki ja ohjaus palvelussa. Tutkimus toteutettiin moninäkökulmaisesti ja monimenetelmällisesti. Aineistoon sisältyi postikysely palveluun vuonna 2017 osallistuneille (n = 439) ja osallistujien haastattelut (n = 15), sähköinen kysely palveluntuottajille (n = 49) ja palveluntuottajien edustajien haastattelut (n = 18) sekä kuntoutukseen osallistuneiden työpaikkojen yhteyshenkilöiden haastattelut (n = 15). Tutkimuksen tulosten mukaan palvelun koettu oikea-aikaisuus oli keskeistä palvelun toteutuksen onnistumiseksi ja myönteisten tulosten saavuttamiseksi. Palveluun osallistuvien tuen tarve vaihteli. Riittävä mutta samanaikaisesti määrältään ja muodoltaan kuntoutujalle yksilöllisesti sopiva omaohjaajan tarjoama tuki oli toimijuuden mahdollisuuksien kannalta tärkeää. Tuki oli dynaamista ja sisälsi toimintaa, rooleja ja vastuita palvelun kaikkien osapuolten välillä. Vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys, riittämättömäksi koettu toimeentulo, korkeampi ikä, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä pitkittynyt työttömyys olivat yhteydessä palvelun heikompiin tuloksiin. Jatkossa olisi tärkeää tutkia, miten palvelusta saataisiin toimiva kokonaisuus erilaisia tarpeita ja tavoitteita omaaville kuntoutujille. Palvelussa olisi olennaista huomioida työmarkkinoiden ja työorganisaatioiden toimintalogiikka ja tehdä ennakoivaa yhteistyötä organisaatioiden kanssa. Kuntoutujien vaikutusmahdollisuuksien ja resurssien turvaaminen edesauttaisi todennäköisesti palvelun toimivuutta.peerReviewedVertaisarvioit

Applying a Multi-Criteria Project Portfolio Tool in Selecting Energy Peat Production Areas

This study demonstrates the characteristics of the new generic project portfolio selection tool YODA (“Your Own Decision Aid”). YODA does not include a mathematical aggregation model. Instead, the decision maker’s preferences are defined by the interactive articulation of acceptance thresholds of project-level decision criteria. Transparency and ease of adopting the method in participatory planning are sought using the method’s simple preference input. The characteristics of the YODA tool are introduced by presenting how it has been applied in participatory land use planning in northern Finland in selecting a combination of peat production sites to attain the goals defined at municipal level. In this process, each stakeholder first constructed a project portfolio that best met his or her preferences. In doing this, acceptance thresholds for project-level decision criteria were defined. In total, eight decision criteria were related to economic value, biodiversity, social impacts, and ecosystem services. Subsequently, the portfolios of different stakeholders were combined in line with the principles of robust portfolio modelling. Core projects were accepted by all stakeholders, while exterior projects were not accepted, and borderline projects by some of the stakeholders. Although the land use planning situation at hand was highly sensitive, because it was related to various aspects of sustainability, the use of YODA provided useful results. The first meeting with stakeholders identified 52 out of 99 sites that none of the stakeholders would use for energy peat production, due to their characteristics, whereas, in the second meeting, a smaller stakeholder group found 18 core projects and 26 borderline projects which could be potential areas for energy peat production. We conclude that YODA—as a generic project portfolio tool—can be used in various planning situations

Applying a Multi-Criteria Project Portfolio Tool in Selecting Energy Peat Production Areas

This study demonstrates the characteristics of the new generic project portfolio selection tool YODA (“Your Own Decision Aid”). YODA does not include a mathematical aggregation model. Instead, the decision maker’s preferences are defined by the interactive articulation of acceptance thresholds of project-level decision criteria. Transparency and ease of adopting the method in participatory planning are sought using the method’s simple preference input. The characteristics of the YODA tool are introduced by presenting how it has been applied in participatory land use planning in northern Finland in selecting a combination of peat production sites to attain the goals defined at municipal level. In this process, each stakeholder first constructed a project portfolio that best met his or her preferences. In doing this, acceptance thresholds for project-level decision criteria were defined. In total, eight decision criteria were related to economic value, biodiversity, social impacts, and ecosystem services. Subsequently, the portfolios of different stakeholders were combined in line with the principles of robust portfolio modelling. Core projects were accepted by all stakeholders, while exterior projects were not accepted, and borderline projects by some of the stakeholders. Although the land use planning situation at hand was highly sensitive, because it was related to various aspects of sustainability, the use of YODA provided useful results. The first meeting with stakeholders identified 52 out of 99 sites that none of the stakeholders would use for energy peat production, due to their characteristics, whereas, in the second meeting, a smaller stakeholder group found 18 core projects and 26 borderline projects which could be potential areas for energy peat production. We conclude that YODA—as a generic project portfolio tool—can be used in various planning situations

Henkilökeskeisyyden ehdot : Kelan ammatillisen kuntoutusselvityksen arviointi

Kelan ammatillinen kuntoutusselvitys yhdistää kuntoutustarveselvityksen ja kuntoutustutkimuksen, jotka olivat aiemmin erillisiä palveluita. Tässä tutkimuksessa ammatillisen kuntoutusselvityksen palveluprosessia tarkastellaan erityisesti palveluun ohjautumisen, oikea-aikaisuuden ja toimivuuden näkökulmista. Tutkimuksen aineiston muodostavat kysely palveluun osallistuneille (n = 352) ja tapaustutkimusaineisto, joka koostuu kuntoutujien haastatteluista ja heidän asiakirjoistaan (n = 8) sekä kuntoutu­jien omaohjaajien (n = 5) ja lähettävien tahojen (n = 4) haastatteluista. Kuntoutusselvitykseen osallistuneiden työ- ja opiskelukyky vaikuttivat yleisesti heikoilta. Osallistujat ohjautuivat palveluun useimmiten Kelan, TE-toimiston tai työvoiman palvelupisteen aloitteesta, harvemmin omaehtoisesti. Noin puolet kyselyyn vastanneista koki osallistuneensa palveluun itselleen sopivaan aikaan. Kokemus sopivasta ajoituksesta oli yhteydessä positiiviseen arvioon kuntoutusyksikön onnistumisesta sekä suunnitelmien parempaan toteutumiseen. Palvelun toimivuuden ja henkilökeskeisyyden toteutumisen kannalta olennaista oli se, että kuntoutusselvityksellä oli myös osallistujien elämänlaatua tai työelämäosallisuutta parantava käyttöarvo, ei ainoastaan järjestelmälähtöinen itseisarvo. Tässä keskeistä oli ymmärrettävän tiedon välittäminen, palvelun vastaaminen kuntoutujan tarpeisiin, ammatillisen kuntoutussuunnitelman käyttöarvo, kuulluksi tulemisen kokemus sekä tuen jatkuvuus. Tulosten mukaan huomiota tulee kiinnittää seuraaviin kysymyksiin: Miten voidaan varmistaa, että kuntoutusselvitys on helposti lähestyttävä palvelu, josta osallistujat saavat tietoa etukäteen? Miten palvelu saadaan vastaamaan kuntoutujien erilaisiin tarpeisiin siten, että he kokevat sen henkilökohtaisesti merkitykselliseksi? Miten voidaan varmistaa järjestelmä- ja organisaatiorajat ylittävä tuki ammatillisen kuntoutusselvityksen jälkeen siten, että palvelulla olisi myös pitkäaikaisvaikutuksia?38,00 euro

Finnish students’ enjoyment and anxiety levels during fitness testing classes

Background: Fitness testing is a commonly applied learning and teaching practice implemented in both secondary and elementary school physical education (PE). Many teachers believe that by using a variety of different tests, they are able to provide students with feedback regarding their fitness status, and furthermore, increase students’ willingness to be physically active later in their lives. However, empirical evidence concerning students’ affective responses during fitness testing classes is limited.Purpose: The primary aim of the study was to investigate whether students’ perceptions of enjoyment and anxiety differed between two different types of fitness testing classes and PE in general. In addition, the measurement invariances over time and between Grade 5 (aged 11–12) and Grade 8 (aged 14–15) groups were determined.Method: A total sample of 645 Finnish Grade 5 (N = 328, 50% boys, mean age = 11.2, SD = 0.36) and Grade 8 students (N = 317, 47% boys, mean age = 14.2, SD = 0.35) participated in the study. Series of multi-group confirmatory factor analyses were conducted to test the level of measurement invariance between general PE and fitness testing classes, and between age groups. Strict factorial invariance was supported for both enjoyment and anxiety scales allowing for latent mean comparisons. Latent mean differences were studied using z-tests.Results: Grade 5 students perceived significantly lower levels of enjoyment and cognitive processes and a higher level of somatic anxiety in fitness testing classes compared to general PE. Additionally, for Grade 8 students, levels of enjoyment and cognitive processes were significantly lower and somatic anxiety and worry higher in fitness testing classes than in general PE. Furthermore, enjoyment was significantly higher, and cognitive processes, somatic anxiety and worry lower among Grade 5 students compared with Grade 8 students in both contextual PE and during fitness testing class.Conclusion: Results of this study indicate that students’ perceptions of enjoyment were lower in fitness testing classes compared to PE in general. Additionally, students perceived lower levels of cognitive anxiety and higher levels of somatic anxiety in fitness testing classes than in general PE. It is noteworthy that students might not significantly dislike fitness testing per se but instead have significantly more positive affects towards PE in general. Generally, practitioners conducting fitness testing lessons are encouraged to embrace different strategies such as fostering basic psychological needs or promoting mastery climate to facilitate enjoyment and diminish anxiety.</p