Asutuksen jälkiä Turun Kärsämäessä : Asuinpaikan luonne ja sen muutokset kivikauden lopulta rautakaudelle vuosien 2016 ja 2017 kaivaustutkimusten pohjalta

Tutkielmassa tarkastellaan Turun Kärsämäellä Heikki Huhtamäenkadun ja Puustellin kadun katualueilla vuosina 2016–2017 toteutettujen kaivaustutkimusten aineistoa. Tavoitteena on selvittää erityisesti kaivauksissa havaitun asuinpaikan asutusvaiheiden ajoittumista sekä toiminnan luonnetta eri aikoina. Samalla sivutaan asumistavoissa tapahtuneita muutoksia paikan käyttöaikana, joka ulottuu neoliittisen ajan viime vaiheista rautakauden loppuun. Käytännössä asutusvaiheita erotellaan kaivausten löytömateriaalin analyysin perusteella. Erityisesti keskitytään tässä yhteydessä keramiikka-aineistoon, mutta myös esimerkiksi kivi- ja metalliesineistöä käytetään apuna tulkinnassa. Paikan käyttötapaa yritetään selvittää erityisesti etsimällä aineistosta jäänteitä asumuksista tai muista asumiseen liittyvistä ilmiöistä. Vertailuaineistona hyödynnetään muun muassa läheisestä Kärsämäen kalmistosta tehtyä tutkimusta. Aineiston perusteella paikalla on ollut toimintaa jo kivikauden lopulla tai pronssikauden alussa Kiukaisten kulttuurin aikana. Tähän liittyviä löytöjä tavattiin eri puolilta kaivausaluetta. Varmoja aikakauden rakennusjäänteitä ei havaittu, joskin jotkin ilmiöt saattavat olla jälkiä asumusten pohjista. Mahdollisesti kivikautiset rakennukset perustettiin niin kevyesti, ettei niistä jäänyt mainittavia jälkiä maahan. Sen sijaan vahvemmin perustetut paalurakenteet katsottiin todennäköisemmin Kiukaisten kulttuuria myöhemmiksi, tosin tarkkaa ajoitusta ei näillekään saatu. Joka tapauksessa myös muu materiaali näyttää todistavan kivikautisesta asutuksesta pitkin muinaista rantavyöhykettä. Nuoremmalla pronssikaudella alue on ilmeisesti ollut vähemmällä käytöllä, vaikka parista kohtaa kaivausalueella on merkkejä myös tämän aikaisesta toiminnasta. Todennäköisesti paikan toinen aktiivisempi käyttövaihe liittyy kuitenkin vasta varhaisrautakauteen. Vaikka suurin osa metallikautiseksi katsotusta löytömateriaalista on tarkemmin ajoittamatonta, osa tästä voitiin liittää esiroomalaiseen tai vanhempaan roomalaiseen rautakauteen. Mahdollisesti tältä ajalta on myös osa havaitusta paalunsijojen keskittymistä, joista useimmat edustavat luultavasti rakennuksia. Rakenteiden tulkinta oli ongelmallista johtuen muun muassa siitä, etteivät ne useinkaan olleet kuin osittain näkyvissä kaivausalueella. Paalukeskittymille esitettiin joka tapauksessa useita erilaisia tulkintaehdotuksia. Parista kohtaa havaittuja pitkänomaisia värjäytymiä taas pidettiin mahdollisina hirsirakennusten jäänteinä. Löytömateriaalista havaittiin myös joitain viitteitä myöhäisrautakauteen jatkuvasta toiminnasta alueella, joten osa rakenteista voi periaatteessa olla myös tältä aikakaudelta

Facebook-aktiivit ja vanhan tien kulkijat : Facebookiin kuulumattomien ja aktiivikäyttäjien profilointia

Tutkimus on jatkoa kandidaatin tutkielmalle, jossa tutkittiin Facebookin aktiivikäyttäjien profiilitoimintaa ohjaavia tekijöitä minuuden esityksissä. Identiteettejä rakennetaan nykyään myös verkossa ja nettiyhteisöt tuntuvatkin toimivan ikään kuin jonkinlaisena näyttämönä oman minuuden esittämiselle sekä kasvavalle tarpeelle tulla nähdyksi ja kuulluksi. Tässä pro gradu -tutkielmassa laajennetaan aiempaa tutkimusta Facebookin ulkopuolelle jättäytyneisiin henkilöihin tutkimalla heidän motiivejaan olla ottamatta osaa kyseiseen nettiyhteisöön. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää määrittääkö aktiivikäyttäjiä ja Facebookiin kuulumattomia jonkinlaiset tietyt ominaisuudet ja minkälaisia eroavaisuuksia näiden kahden ääripääryhmän välillä mahdollisesti on. Sosiaalinen media on jalkautunut vahvasti keskuuteemme, ollen näin sinne kuulumisesta tai kuulumattomuudesta huolimatta, koko yhteiskuntaa koskettava ilmiö. Nykypäivänä on tärkeää oppia tunnistamaan omaa käyttäytymistä ohjaavia tekijöitä sosiaalisessa mediassa yhtälailla kuin pyrkiä ymmärtämään sosiaalisen median ulkopuolelle jättäytyvien henkilöiden motiiveja kyseiseen ratkaisuun. Molemmissa tutkimuksissa on käytetty kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, aineistonhankinnan ollessa kuitenkin eri kandidaatin ja pro gradu -tutkielman tutkimusten osalta. Aktiivikäyttäjiä tutkittaessa aineistoa on kerätty internetin keskustelupalstalta, käyttäen siis jo olemassa olevaa aineistoa. Facebookin ulkopuolelle jättäytyneiden osalta aineisto puolestaan pohjautuu kymmeneen teemahaastatteluun. Haastateltavat ovat 22 - 38 -vuotiaita henkilöitä, joista viisi oli kuulunut aiemmin Facebookiin. Kyseiset henkilöt tuovat toisiaan täydentävää ja uutta näkökulmaa Facebookiin kuulumattomia tutkittaessa. Tulosten analyysimenetelmänä on käytetty molemmissa tutkimuksissa aineistolähtöistä sisällönanalyysia sekä luokittelua hahmottamaan ja jäsentämään aineistosta esiin nousevia asioita. Ajankohtaiset tutkimukset sosiaalisen median käytön motiiveista sekä virtuaali-identiteettien rakentamisesta toimivat työn teoriapohjana. Tulosten mukaan Facebookin aktiivikäyttäjien profiilitoimintaa ohjaa viisi pääteemaa; korostunut huomion tarve, vahva sosiaalisuus, pyrkimys ihanneminän rakentamiseen, matala itsetunto sekä uteliaisuus. Facebookiin kuulumattomia puolestaan luonnehtii vähäinen huomion tarve, ulospäin suuntautuneisuus ja avoimuus, vähäinen hyväksynnänhakemisen tarve sekä suhteellisen hyvä itsetuntemus ja itsetunto. Sosiaalisuus määrittää heitä myös, mutta ei keskivertososiaalisuutta enemmän. Facebookiin kuulumattomuuden syitä ovat mm. tarpeen ja kiinnostuksen puute, Facebookin käyttöehdot, yleinen varovaisuus internetin kanssa sekä ajan puute. Tutkimuksen pyrkimyksenä on herätellä sosiaalista mediaa käyttävien ihmisten kriittistä tarkastelua omaa profiilikäyttäytymistä kohtaan sekä ymmärtää hieman enemmän toistaiseksi niin vähän tutkittua sosiaalisen median ulkopuolelle jättäytynyttä ryhmää. Sosiaalisen median käyttämiseen tai käyttämättä jättämiseen liittyvistä motiiveista on syytä keskustella, sillä ”some” on selkeästi tullut jäädäkseen. Onko tulevaisuudessa sijaa sosiaaliseen mediaan kuulumattomille

Obscuring the control of the state in Turkey: the articulation of discourse of private Islam

In 2012, the main opposition party in Turkey, the CHP, accused the ruling AKP of making ideological and unscientific educational reforms. By using discourse analysis, this study examines the debate in the Committee on National Education, Culture, Youth and Sport of the Grand National Assembly of Turkey and scrutinizes how politicians articulate the discourse of private Islam. Furthermore, it explicates how this discourse obscures the state’s power over Islam. Although the parties advocated different educational policies in the 2012 debate, their articulation reinforces the hegemonic configuration of power by which the state as a public institution controls private Islam.</p

Facebook-aktiivit ja vanhan tien kulkijat : Facebookiin kuulumattomien ja aktiivikäyttäjien profilointia

Tutkimus on jatkoa kandidaatin tutkielmalle, jossa tutkittiin Facebookin aktiivikäyttäjien profiilitoimintaa ohjaavia tekijöitä minuuden esityksissä. Identiteettejä rakennetaan nykyään myös verkossa ja nettiyhteisöt tuntuvatkin toimivan ikään kuin jonkinlaisena näyttämönä oman minuuden esittämiselle sekä kasvavalle tarpeelle tulla nähdyksi ja kuulluksi. Tässä pro gradu -tutkielmassa laajennetaan aiempaa tutkimusta Facebookin ulkopuolelle jättäytyneisiin henkilöihin tutkimalla heidän motiivejaan olla ottamatta osaa kyseiseen nettiyhteisöön. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää määrittääkö aktiivikäyttäjiä ja Facebookiin kuulumattomia jonkinlaiset tietyt ominaisuudet ja minkälaisia eroavaisuuksia näiden kahden ääripääryhmän välillä mahdollisesti on. Sosiaalinen media on jalkautunut vahvasti keskuuteemme, ollen näin sinne kuulumisesta tai kuulumattomuudesta huolimatta, koko yhteiskuntaa koskettava ilmiö. Nykypäivänä on tärkeää oppia tunnistamaan omaa käyttäytymistä ohjaavia tekijöitä sosiaalisessa mediassa yhtälailla kuin pyrkiä ymmärtämään sosiaalisen median ulkopuolelle jättäytyvien henkilöiden motiiveja kyseiseen ratkaisuun. Molemmissa tutkimuksissa on käytetty kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, aineistonhankinnan ollessa kuitenkin eri kandidaatin ja pro gradu -tutkielman tutkimusten osalta. Aktiivikäyttäjiä tutkittaessa aineistoa on kerätty internetin keskustelupalstalta, käyttäen siis jo olemassa olevaa aineistoa. Facebookin ulkopuolelle jättäytyneiden osalta aineisto puolestaan pohjautuu kymmeneen teemahaastatteluun. Haastateltavat ovat 22 - 38 -vuotiaita henkilöitä, joista viisi oli kuulunut aiemmin Facebookiin. Kyseiset henkilöt tuovat toisiaan täydentävää ja uutta näkökulmaa Facebookiin kuulumattomia tutkittaessa. Tulosten analyysimenetelmänä on käytetty molemmissa tutkimuksissa aineistolähtöistä sisällönanalyysia sekä luokittelua hahmottamaan ja jäsentämään aineistosta esiin nousevia asioita. Ajankohtaiset tutkimukset sosiaalisen median käytön motiiveista sekä virtuaali-identiteettien rakentamisesta toimivat työn teoriapohjana. Tulosten mukaan Facebookin aktiivikäyttäjien profiilitoimintaa ohjaa viisi pääteemaa; korostunut huomion tarve, vahva sosiaalisuus, pyrkimys ihanneminän rakentamiseen, matala itsetunto sekä uteliaisuus. Facebookiin kuulumattomia puolestaan luonnehtii vähäinen huomion tarve, ulospäin suuntautuneisuus ja avoimuus, vähäinen hyväksynnänhakemisen tarve sekä suhteellisen hyvä itsetuntemus ja itsetunto. Sosiaalisuus määrittää heitä myös, mutta ei keskivertososiaalisuutta enemmän. Facebookiin kuulumattomuuden syitä ovat mm. tarpeen ja kiinnostuksen puute, Facebookin käyttöehdot, yleinen varovaisuus internetin kanssa sekä ajan puute. Tutkimuksen pyrkimyksenä on herätellä sosiaalista mediaa käyttävien ihmisten kriittistä tarkastelua omaa profiilikäyttäytymistä kohtaan sekä ymmärtää hieman enemmän toistaiseksi niin vähän tutkittua sosiaalisen median ulkopuolelle jättäytynyttä ryhmää. Sosiaalisen median käyttämiseen tai käyttämättä jättämiseen liittyvistä motiiveista on syytä keskustella, sillä ”some” on selkeästi tullut jäädäkseen. Onko tulevaisuudessa sijaa sosiaaliseen mediaan kuulumattomille

Restoration of Western Rare Books in University Libraries in the 1950s

特集 修復痕から製本を読み解くSpecial Feature Close Analysis of bookbindings from restoration mark

Suzaku Observation of HCG 62: Temperature, Abundance, and Extended Hard X-ray Emission Profiles

We present results of 120 ks observation of a compact group of galaxies HCG~62 ($z=0.0145$) with Suzaku XIS and HXD-PIN\@. The XIS spectra for four annular regions were fitted with two temperature {\it vapec} model with variable abundance, combined with the foreground Galactic component. The Galactic component was constrained to have a common surface brightness among the four annuli, and two temperature {\it apec} model was preferred to single temperature model. We confirmed the multi-temperature nature of the intra-group medium reported with Chandra and XMM-Newton, with a doughnut-like high temperature ring at radii 3.3--6.5$'$ in a hardness image. We found Mg, Si, S, and Fe abundances to be fairly robust. We examined the possible ``high-abundance arc'' at $\sim 2'$ southwest from the center, however Suzaku data did not confirm it. We suspect that it is a misidentification of an excess hot component in this region as the Fe line. Careful background study showed no positive detection of the extended hard X-rays previously reported with ASCA, in 5--12 keV with XIS and 12--40 keV with HXD-PIN, although our upper limit did not exclude the ASCA result. There is an indication that the X-ray intensity in $r<3.3'$ region is $70\pm 19$% higher than the nominal CXB level (5--12 keV), and Chandra and Suzaku data suggest that most of this excess could be due to concentration of hard X-ray sources with an average photon index of $\Gamma=1.38\pm 0.06$. Cumulative mass of O, Fe and Mg in the group gas and the metal mass-to-light ratio were derived and compared with those in other groups. Possible role of AGN or galaxy mergers in this group is also discussed.Comment: 29 pages with 9 figures, accepted for publication in PASJ Vol 60, second Suzaku special issu