Koneistutuksen onnistuminen turvemailla

Koneellisen istutuksen onnistumisesta on vähän käytännön kokemusta ja se on suhteellisen uusi menetelmä. Erityisesti turvemaiden koneellisesta istuttamisesta ei ole tarpeeksi kokemusta. Tulevaisuudessa tulee paljon turvemaita uudistamisvaiheeseen ja tämän takia halutaan saada tietoa koneellisen istutuksen sopivuudesta turvemaiden uudistamiseen. Työn tarkoituksena oli vertailla turvemaiden kone- ja miestyöistutusta. Lisäksi vertailtiin turvemaiden ja kivennäismaiden koneistutusta. Tällöin saatiin tietoa istutusten onnistumisesta. Tulosten perusteella menetelmien välillä ei näyttäisi olevan merkitsevää eroa. Turvemaiden miestyöistutusta ja turvemaiden koneistutusta vertailtaessa ei löytynyt kovin suuria eroja. Suurimmat poikkeamat löytyivät taimen tiivistämisestä ja asennosta. Turvemaiden koneistutuksia ja kivennäismaiden koneistutuksia vertailtaessa merkittävät erot syntyivät vain pensastumisessa ja tiivistämisessä. Turvemailla koneistutuksen suurin ongelma on taimen tiivistäminen. Turve ei tiivisty tarpeeksi istuttaessa ja paakku voi jäädä paljaaksi.There is very little firsthand knowledge of the successful machine planting, and it is quite a new method. There is not enough experience of machine planting especially in peatlands. In future, there will be a lot of peatlands, which are approaching the clear cutting stage, and because of that reason, knowledge of regeneration is needed. The purpose of this work was to compare machine planting in peatlands and manual planting in mineral soils. Also, machine planting in peatlands and mineral soils was compared. In this way, information was gathered concerning the success of planting in different planting sites. The results indicate that there are no big differences between methods. When comparing machine planting and manual planting in peatlands, no major differences could be found. The biggest differences were in soil compaction around the seedling and in the position of the seedling. When using machine planting in peatlands and mineral soils, major differences were in seedlings becoming shrub-like and soil compaction around the seedling. Soil compaction around the seedling seems to be the biggest problem in peatlands when using machine planting

"Even When You Don't See It, It’s Still There" : An Interview With Michael Hardt

Non peer reviewe

Demokratia ja koulu nopeasti kuumenevassa maailmassa : Miten ekologisen jälleenrakennuksen aikakausi muuttaa demokratian tärkeysjärjestyksiä ja koulun roolia?

Peer reviewe

A Player Bigger Than Its Size: Finnish Bioeconomy and Forest Policy in the Era of Global Climate Politics

Over the last two decades, the bioeconomy has emerged as a key political idea in framing a low-carbon transition. Bioeconomy is particularly important in Finland due to the country’s large forestry sector. The bioeconomy has reframed the Finnish forestry industry as sustainable and placed forestry at the centre of the national economy. This has led to the constitution of a new forest policy regime: the bioeconomy regime. However, in the era of climate mitigation, forests are expected to serve as carbon sinks. Increasing the harvesting of forests, a Finnish bioeconomy policy, would decrease the size of forest sinks, while increasing net emissions from forests. This aspect of climate science has challenged the Finnish bioeconomic strategy. This chapter analyses the emergence of the bioeconomy regime and how the regime has been challenged by climate science. Finally, it examines the communication strategies used and the status of the Finnish bioeconomy on the world stage.Non peer reviewe

Uusi aikakausi

Non peer reviewe

Kuka haluaa takaisin normaaliin?

Non peer reviewe

Veloissa kuin tervanvetäjät : Velkaantumisen ja tervanpolton poliittinen ekologia 1800-luvun Kainuussa

Tervanpoltto muokkasi 1800-luvun Kainuusta kapitalistisen maailmantalouden rajaseudun ja sosio-ekologisen monokulttuurin. Kainuulaista tuotantoa, työvoimaa ja luontoa hallittiin Oulusta ohjatulla velkajärjestelmällä. Velkakierre yhdessä veronmaksupakon kanssa ohjasi talonpojat ”maansyöväksi” osoittautuneeseen intensiiviseen tervanpolttoon. Kun tervavelkaantuminen kytkeytyi isojaon jälkeiseen uuteen yhteiskunnalliseen tilanteeseen, muuttuivat myös maakunnan omistus- ja valtasuhteet nopeasti.Peer reviewe

Kolonialismin historia yksissä kansissa

Kirja-arvostelu. Arvosteltu teos: Kivenmurskaajat : kolonialismin historia / Antti Kujala. - Jyväskylä : Atena Kustannus, 2019.Non peer reviewe

Tämä ihmisen maailma? : planeetan hätätila, antroposeenikertomuksen kritiikki ja antroposeenin vaihtoehtoinen historia

Artikkelissa tarkastellaan ensin antroposeenia koskevaa luonnontieteellistä todistusaineistoa, ja sitä kuinka sen perusteella voidaan väittää antroposeenin olevan ekologinen ja yhteiskunnallinen hätätila. Toiseksi artikkelissa tutkitaan kriittisesti niin kutsuttua virallista antroposeenikertomusta ja pohditaan, mistä sille tyypilliset universalisoiva ja vääjäämättömyyttä korostava historiakäsitys ovat seurausta. Artikkelissa väitetään, että tällainen historiakäsitys häivyttää antroposeeniin väistämättä kuuluvat eroavaisuudet ja sumentaa ymmärrystä antroposeenin hätätilasta. Tämän jälkeen tarkastellaan, millaisista lähtökohdista voisi rakentua antroposeenin vaihtoehtoinen historia. Havainnollistavana esimerkkinä käytetään fossiilikapitalismin syntyä koskevaa historiankirjoitusta. Artikkelin lopuksi pohditaan, kuinka antroposeeniehdotus muuttaa käsityksiä historiallisesta ajasta ja siihen olennaisesti liittyvästä edistyksen ajatuksesta.Peer reviewe

Experimentally induced community assembly of polypores reveals the importance of both environmental filtering and assembly history

The community assembly of wood-inhabiting fungi follows a successional pathway, with newly emerging resource patches being colonised by pioneer species, followed by those specialised on later stages of decay. The primary coloniser species have been suggested to strongly influence the assembly of the later-arriving community. We created an artificial resource pulse and studied the assembly of polypores over an 11yr period to ask how the identities of the colonising species depend on the environmental characteristics and the assembly history of the dead wood unit. Our results support the view that community assembly in fungi is a highly stochastic process, as even detailed description of the characteristics of dead wood (host tree species, size, decay class of the resource unit, its bark cover and how sunken it is to the ground) and the prior community structure provided only limited predictive power on the newly colonising species. Yet, we identified distinct links between primary and secondary colonising species and showed how the spatial aggregation of dead wood had a great impact on the community assembly. © 2019 Elsevier Ltd and British Mycological SocietyPeer reviewe