Perheterapian strukturaalinen malli ja konstruktionismin haaste

Summary: Structural family therapy and the challenge of constructionism

THE FUTURE OF SOCIAL POLICY IN EUROPE:AN ANALYSIS OF ATITUDES TOWARD SOCIAL WELFARE

One of the tasks of social policy is to support economic development. Governments invest in social policy to protect citizens from social risks (for instance, in the labor market). In this sense, economic policy and social policy are strongly linked. The different choices governments have with respect to social policy lead to variations in welfare states. Typically, scholars have divided welfare states into three groups: social democratic, liberal, and continental countries. This study examines citizens’ attitudes toward social policy in 23 European countries, and especially within the three groups of welfare states. Attitudes toward social welfare are divided into two parts: respondents’ opinions regarding national policy and their attitudes toward poverty. The study focuses on the connections between the type of welfare state and its citizens’ attitudes toward social policy. The study also examines whether so-called situational factors (e.g., the level of income inequality, social expenditure, and social insurance) influence the social welfare attitudes of citizens. The data, which were gathered in 2012, are based on the European Social Survey’s (N = 43,897) sixth round. The results show that the situational factors have an important role, especially in how citizens evaluate national social policy. However, simultaneous analyses of all the situational factors and social welfare attitudes suggest that the situational factors have only an indirect influence on attitudes toward poverty, such that respondents’ opinions of national policy have a mediating role. In this sense, the results support a weak interpretation of the influence of situational factors on attitudes toward social welfare. Furthermore, the results show that attitudes toward social welfare are connected to the types of the welfare states, in this analysis, especially in the Nordic (particularly Finland, Norway, and Sweden) and liberal countries (particularly Great Britain and Ireland). In these countries, unlike others, respondents’ opinions regarding national policy and attitudes toward poverty are positively related. However, according to a more detailed analysis, the Nordic and liberal countries can be separated from each other. The group of continental countries was excluded from the final analysis because it seemed not to be a coherent group, as the original welfare-state typology indicated

Sosiaalipalveluiden kehityssuunnat

Sosiaalipalvelut ovat viime vuosina olleet aktiivisen keskustelun kohteena. Sosiaalipalveluita on pyritty määrittelemään eri näkökulmista. Mikä on sosiaalipalveluiden muoto, sisältö ja paikka? Kirjassa tarkastellaan sosiaalipalveluiden kolmea kehityssuuntaa. Ensimmäisen kehitysprosessin tuloksena sosiaalipalvelut ovat paikallistuneet. Kunnasta on muodostunut keskeisin sosiaalipalveluiden määrittelijä. Toinen kehitysprosessi on avannut keskustelun monipuolisesta palvelurakenteesta. Kunnat ostavat yhä enemmän sosiaalipalveluita myös ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Kolmas kehitysprosessi on suora seuraus markkinasuuntautumisesta: asiakkaiden tekemät valinnat ovat nousemassa sosiaalipalveluiden keskiöön. Kirjassa käsitellään sosiaalipalveluiden mahdollisuuksia vastata ajankohtaisiin haasteisiin. Erityisesti kiinnitetään huomiota kehittämistoiminnan uusiin suuntauksiin, joissa korostetaan toimijalähtöistä näkökulmaa. Lähestymistapa perustuu monen eri toimijan yhteistoimintaan palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Kirja soveltuu korkeakoulujen oppikirjaksi, mutta se avaa uusia näkökulmia myös sosiaalipalveluiden ammattilaisille ja kehittäjille

Employees' attitudes towards welfare technology in substance abuse treatment in Finland

Aim: The significance of welfare and health technology has been highlighted in recent years. However, employees’ attitudes towards welfare technologyin substance abuse treatment have received little attention. This article examines employees’ readiness to introduce welfare technology in substance abuse treatment and their attitudes towards its use. Design: The theoretical framework of this study is based on Ajzen’s (1991, 2001) theory of planned behaviour, and the ongoing discussion about the adoption of new technology in healthcare. The research data (N ¼ 129) were collected in the form of an electronic questionnaire in Finland in 2015. Results: The results are consistent with the theory of planned behaviour and previous studies on the acceptance of information systems in healthcare. Employees’ readiness to introduce new welfare technology applications and devices in substance abuse treatment is influenced by their personal appreciation of welfare technology, the expectations of their colleagues and supervisors, as well as their own perceptions of their capacity to learn to use the applications. Conclusions: The study found some links between demographic factors and cognitions related to welfare technology. In particular, employees with a healthcare background are more inclined to adopt the technology than other employees in substance abuse treatment. In addition, a person’s age has a negative relationship with their perceived technology management. However, age has no significant connection with attitudes and no direct independent effect on the readiness to introduce a new welfare technology. Lastly, the results show that previous positive experiences of welfare technology make it easier to introduce new technologies

Sosiaalityön psykososiaalinen asiantuntijuus nuorisopsykiatrian moniammatillisen työyhteisön määrittelemänä

Sosiaalityöntekijät työskentelevät nuorisopsykiatriassa erityistyöntekijöinä tuoden sosiaalista näkökulmaa moniammatilliseen vuoropuheluun. Nuorisopsykiatriassa on viime vuosina kehitetty hoitomalleja. Samalla erityistyöntekijöiden työnkuvaa on pyritty vahvistamaan. Artikkelissa sosiaalityön psykososiaalisen asiantuntijuuden jäsentymistä tarkastellaan nuorisopsykiatrian avohoidon monialaisessa ja muuttuneessa toimintaympäristössä. Tutkimuksen aineisto koostuu nuorisopsykiatrian ammattilaisille järjestetyistä fokusryhmähaastatteluista. Nuorisopsykiatriassa psykososiaalinen sosiaalityö jäsennetään kaksoisroolina, joka koostuu nuoren sosiaalisen toimintakyvyn ja perheen kokonaistilanteen arvioimisesta ja palveluverkoston koordinoinnista sekä terapeuttisesta työstä. Ammattiryhmien haastatteluissa korostui yhteisesti näkemys siitä, että lähtökohtana sosiaalityöntekijän asiantuntijuudelle nuorisopsykiatriassa on ymmärrys psyykkisten oireiden vaikutuksesta nuoren sosiaaliseen toimintakykyyn

Sosiaalityön psykososiaalisen asiantuntijuuden hyödyntämiseen vaikuttavat tekijät nuorisopsykiatrian avohoidossa

Sosiaalityöntekijät toimivat nuorisopsykiatriassa erityistyöntekijän roolissa tuoden sosiaalista ja sosiaalityön näkökulmaa moniammatilliseen keskusteluun. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopirin (HUS) nuorisopsykiatriassa on viime vuosina siirrytty entistä fokusoidumpiin hoitomalleihin ja erityistyöntekijöiden työnkuvaa on pyritty jäsentämään uudelleen. Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, mitkä tekijät vaikuttavat sosiaalityön psykososiaalisen asiantuntijuuden hyödyntämiseen moniammatillisessa poliklinikkatyössä ja mitkä psykososiaalisen työn osa-alueet rajataan sosiaalityöntekijän tehtävien ulkopuolelle. Tutkimuksen aineisto on kerätty kahdessa osassa nuorisopsykiatrian avohoidon työntekijöiltä e-kyselyllä ja fokusryhmähaastatteluilla. Noin 60 prosenttia työntekijöistä oli sitä mieltä, että nuorisopsykiatrian sosiaalityöntekijää hyödynnetään sosiaalityötä vaativissa tehtävissä. Tehtävien jäsentämisessä oli vastausten perusteella eroavuuksia, esimerkiksi osa työntekijöistä koki, etteivät sosiaalityöntekijän tehtävät eroa hoidollista työtä tekevien ammattiryhmien tehtävistä. Noin 70 prosenttia vastaajista koki sosiaalityöntekijöiden tehtävien kuitenkin palvelevan potilaiden tarvetta. Sosiaalityön psykososiaalisen asiantuntijuuden hyödyntämiseen vaikuttivat poliklinikoiden hoitotyön tavoitteet ja tiimityöskentelyn rakenne, sosiaalityöntekijän oma ammatti-identiteetti, työtahdin kiristyminen ja moniammatillisen työkulttuurin muutokset. Terveydenhuollossa jokaisella ammattilaisella on oma roolinsa ja yhteistyössä syntyy epävirallisia normeja siitä, mitkä ovat selkeästi jaettua aluetta ja missä tehtävissä rajaa ei ylitetä. Hoitotyön tavoitteet eivät saisi liikaa ohjata sosiaalityön jäsentymistä psykiatrisessa avohoidossa. Tämä edellyttää sosiaalityön vahvempaa tunnistamista ja samalla sosiaalityöntekijöiden aktiivisuutta sekä oman alansa asiantuntijuuden vahvistamista osaksi moniammatillista yhteistyötä ja tiimityöskentelyn rakenteita

Association between individualism and welfare attitudes: An analysis of citizens’ attitudes towards the state’s welfare responsibility

The present study examines the association between individualistic values and citizens´ attitudes towards the state’s welfare responsibility (welfare attitudes). This study also examines the association between political placement and welfare attitudes. Data from the European Social Survey (N = 37,743 in 20 countries) are analyzed using a two-level regression analysis. The findings indicate that individualism at the cultural culture is a significant factor in terms of individuals’ attitudes to welfare, in that the higher the level of individualism, the lesser the likelihood that the state’s welfare responsibility is supported. On the other hand, citizens’ attitudes towards state responsibility for welfare are associated with the political placement of those citizens. Politically, people leaning to the right have a lower degree of interest in the state’s welfare responsibility. Furthermore, the degree of individualism modifies the association at the individual level of political placement and welfare attitudes. There is a greater attitudinal difference between the supporters of right-wing and left-wing political views in individualistic countries than in collectivist countries. From a social policy perspective, this study emphasizes the association of individualism and welfare attitudes. The results suggest that social policy is based more on national cultural values than one might assume