Mode of treatments and achievement of treatment targets among type 2 diabetes patients with different comorbidities - a register-based retrospective cohort study in Finland

Aims Type 2 diabetes (T2D) is a progressive disease often associated with comorbidities that complicate the management of T2D and affect the achievement of treatment targets. However, adherence to guidelines and individualized treatments can potentially improve treatment outcomes. This study assessed the association between different glucose lowering and lipid lowering medication lines and the achievement of treatment targets with different comorbidities among a T2D cohort in North Karelia, Finland (2011-12 to 2015-16). Methods The data on all diagnosed T2D patients (n = 10,190) in North Karelia were collated retrospectively from regional electronic health records (EHRs). Analyses were performed considering the age, sex, and comorbidities such as cardiovascular diseases (CVD) and any mental disorders (AMD). We analyzed the trends in using glucose lowering and lipid lowering medications and the effect of changes in medication on the achievement of treatment targets among different patient groups. Results Metformin was the most common treatment in all patient groups. The use of only metformin declined and the use of metformin and/or other non-insulin medications increased during the follow-up. A Combination of insulin and non-insulin medication was mostly used by T2D patients with both cardiovascular diseases and mental disorders (T2D + CVD + AMD), and the use of insulin increased among this group in follow-up. Achievement of the glucose treatment target deteriorated even after the intensification of medication among all patient groups during the follow-up. A considerably higher number of patients with T2D + AMD and T2D + CVD + AMD did not use lipid lowering medication when compared to the T2D + CVD patients both at baseline and follow-up. However, the achievement of the LDL treatment target improved during the follow-up. Conclusion Achievement of the glucose target deteriorated even after the intensification of treatment, and especially among patients with multiple diseases. Many T2D patients with AMD and CVD remained without lipid lowering medication, which needs further attention.Peer reviewe

Association of mental disorders and quality of diabetes care-A six-year follow-up study of type 2 diabetes patients in North Karelia, Finland

Aims: To compare the quality of diabetes care among type 2 diabetes patients with and without mental disorders during six-year follow-up in North Karelia, Finland. Methods: All type 2 diabetes patients (n = 10190) were analysed using the electronic health records data from 2011-12 to 2015-16. The diabetes care was evaluated using the measurement activity and the achievement of the treatment targets for HbA1c and LDL. Results: Monitoring of HbA1c and LDL levels improved among all patient groups, except the dementia patients. The proportion of those achieving the HbA1c target declined and those achieving the LDL target improved in all patient groups. Differences in the changes of achievement of the target HbA1c level among patients with dementia and depression were observed when compared with those having only type 2 diabetes. Conclusions: This study highlights the challenge of glucose level management as the age and comorbidities of the patients related to the care and achievements of the treatment targets. Mental disorders that are likely to affect patients' adherence to medication and other treatments should be taken into account and more support for self-care should be provided to such patients. Improvement in the achievement of LDL target address the progress in the prevention of macrovascular complications. (C) 2020 The Authors. Published by Elsevier B.V.Peer reviewe

Immigrants' perspectives on healthy life and healthy lifestyle counseling : a focus group study

publishedVersionPeer reviewe

Kelan monimuotoisen perhekuntoutuksen kehittämistyö : Palveluntuottajien näkökulma

Kelan Lasten perhekuntoutuksen kehittämishankkeissa (LAKU- ja Etä-LAKU-hankkeet) on kehitetty monimuotoista perhekuntoutusta 5–12-vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen. Kehittämistyötä on toteutettu vuosina 2012–2018, minkä jälkeen kuntoutuspalvelu jalkautetaan soveltuvin osin Kelan valtakunnalliseen kuntoutustoimintaan. Kehittämistyön aikana on saatu paljon arvokasta tietoa niin asiakkailta, palveluntuottajilta kuin yhteistyökumppaneiltakin. Tieteellisen seurantatutkimuksen keskeiset tulokset julkaistaan erillisessä raportissa. Tässä raportissa kuvataan lyhyesti hankkeen taustaa sekä kuntoutuksen sisältöä. Pääpaino on kuitenkin palveluntuottajien kirjoittamissa teksteissä, jossa he kuvaavat omin sanoin työryhmän, asiakkaiden sekä yhteistyötahojen kokemuksia LAKU- ja Etä-LAKU-kuntoutuksesta. Lapsen kuntoutuksessa on tärkeää ottaa mukaan koko perhe sekä arjen toimintaympäristö, kuten koulu ja päiväkoti. Tämä mahdollistui LAKU-kuntoutuksessa. Yhteistyö hoitavan tahon kanssa oli joissakin tapauksissa haasteellista mm. aikataulujen suhteen, mutta toteutui pääasiassa hyvin. Kuntoutus sisältää joustavuutta niin käyntikertojen rakenteessa kuin sisällössäkin. Sitä toivottiin kuitenkin jatkossa lisää, koska perheiden haasteet ovat erilaisia. LAKU- ja Etä-LAKU-kuntoutukseen kuuluivat perheiden kuntoutusviikonloput, joita pidettiin toimivina. Niissä korostui erilaiset ryhmätoiminnat sekä erityisesti vertaistuki. Asiakkaat toivoivat enemmän kuin kaksi viikonloppua kuntoutusprosessin aikana, mutta palveluntuottajien näkemyksen mukaan määrä oli riittävä. Etä-LAKU-hankkeessa kuntoutus tapahtui pääasiassa perheen kotona niillä paikkakunnilla, joissa etäisyydet ovat pitkiä ja palveluita vähän. Malli haastoi työntekijät, mutta myös antoi paljon. Perheet olivat tyytyväisiä ja hyvin sitoutuneita kotona tehtävään kuntoutukseen. Asiakasperheet, yhteistyökumppanit että työntekijät kokivat LAKU- ja Etä-LAKU-kuntoutuksen pää-sääntöisesti hyödylliseksi ja lapsen sekä perheen toimintakykyä parantavaksi kuntoutusmuodoksi. Yhtenäisenä toiveena oli, että kuntoutus jatkuisi Kelan vakiintuneena toimintana hankkeiden jälkeen

Osaamisen johtaminen lääkehoidon näyttöjen kehittämisessä

Aihe opinnäytetyöhön tuli Oulun yliopistollisen sairaalan, operatiivisen tulosalueen, pään ja kaulan sairauksien vastuualueelta, missä oltiin kehittämässä lääkehoidon osaamista iv-näyttöjen osalta. Näyttöjen kehittäminen on tärkeää, koska jokaisen sairaanhoitajan tulee suorittaa uusimuotoinen neste- ja lääkehoidon lupa (iv-lupa). Iv-lupaprosessi on tärkeä osa hoitajan työtä. Hoitajien motivoiminen sekä ammatillisen kasvun tu-keminen on osoittautunut käytännössä haasteelliseksi. Opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää nykyistä neste- ja lääkehoidon iv-lupaprosessia laadultaan paremmaksi sekä kehittää hoitajien lääkehoidon osaamista tuottamalla malli suonensisäisen lääkitsemisen näytöille. Tavoitteena voi-daan nähdä, että näytöt ovat sekä näytönvastaanottajalle, näytönantajalle sekä sairaanhoitopiirin johdolle mahdollisimman laadukas, asianmukainen sekä toimiva prosessi, mikä mahdollisesti li-sää hoitohenkilökunnan työhyvinvointia, edesauttaa ammatillista kasvua ja parantaa potilasturval-lisuutta. Opinnäytetyö toteutettiin projektina. Projektiin sisältyvän kyselyn avulla selvitettiin, miten näytön-vastaanottajat ja näytönantajat olivat kokeneet näytöt osana lääkehoidon oppimista. Lisäksi selvi-tettiin, mitä kehitettävää näytönvastaanottajat ja näytönantajat ovat havainneet lääkehoidon näyt-töjen oppimisprosessissa. Kysely toteutettiin sähköpostitse käyttäen webropol-palvelua. Kysy-mykset olivat sekä avoimia että monivalintakysymyksiä. Vastaukset analysoitiin käyttäen sisäl-lönanalyysiä. Tutkimustulosten ja kirjallisuuden perusteella opinnäytetyön kehittämistyönä valmistui iv-näytöille ohjeistus ja malli. Ohjeistus ja malli ovat käytössä Oysissa nykyisellä operatiivisella vastuualueella. Ohjeistus ja malli toimivat näytönvastaanottajille tukena ottaessaan vastaan iv-näyttöjä. Ohje on löydettävissä Oysin intranetistä ja sitä voi tarvittaessa hyödyntää myös muilla vastuualueilla.The purpose of the thesis was to improve the quality of IV medication licensing process and possibly improve the wellbeing of health care personnel at work, promote professional growth and improve patient safety. The aim of this study was to produce a model for vocational skills demonstrations in the field of intravenous medication and to enhance the pharmacological treatment expertise of nurses work-ing in the unit of otolaryngology of Oulu University Hospital. The study was carried out as a project. It included qualitative study which examined the experi-ences of those demonstrating their vocational skills and those supervising demonstrations. The qualitative study also examined the points for further development in vocational skills demonstra-tion learning process. The survey was conducted by e-mail using the Webropol service. The questionnaire included both open-ended questions and multiple choices. The answers were ana-lysed using the method of content analysis. The results of qualitative study and the literature were utilised to develop instructions and model for vocational skills demonstrations in IV treatment. The instructions and the model are being used at the aforementioned unit of Oulu University Hospital. The instructions and the model sup-port the supervisors of vocational skills demonstrations. The instructions are available on the In-tranet of Oulu University Hospital and it can also be used by other units

The effects of pedagogical studies on development as a playing teacher

Tässä pedagogisessa opinnäytetyössä pohditaan, kuinka pianonsoitonopettajan pedagoginen ajattelu ja ammattitaito muusikkona kehittyivät koulutuksen aikana. Tähän vaikuttivat sekä pedagogiset opinnot että opinnäyteproduktion valmistelu. Produktion edetessä tekijä joutui pohtimaan useita asioita, joita oppilaat kohtaavat opiskellessaan pianonsoittoa. Työssä käydään läpi harjoitteluun ja esiintymiseen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tekijä pohtii, kuinka opinnot vaikuttivat opettajan arviointikykyihin. Tämän prosessin yhteydessä tekijä huomasi myös, kuinka tärkeitä pedagogiset opinnot ovat käytännön kannalta. Tekijä oppi reflektoimaan omaa toimintaansa ja ymmärsi, että opetuksen pitää olla oppilaslähtöistä. Työssä pohditaan, millä tavoin opettaja voi vaikuttaa oppilaiden motivaatioon kannustavasti ja oppilasta tukien. Tekijä pohti myös, mitkä tekijät vaikuttavat opettajan omaan motivoitumiseen ja työssä jaksamiseen.Työssä kuvataan, miten oppilaitoksen opetussuunnitelmilla ja yleisillä asenteilla voi vaikuttaa oppilaiden ja opettajien viihtyvyyteenIn this diploma project the author describes, how piano teacher`s pedagogical thinking and profession as a musician developed during the education. Pedagogical studies and lied concertproduction effected both on this process. During the concert production the maker had to think of same things as her students. Practising and performing reminded the maker of the same problems, what pupils have when they prepare a concert. The evaluation of the concert effected also makers own ideas of evaluation. During these studies the author noticed, how much pedagogical studies effect on teacher´s practical work. The author learned to reflect her own teaching and understood, that teaching should always start from students´ needs. This report describes how teacher can motivate students. The author thought also how a playing teacher can motivate herself in her work without becoming fatigued. This work contains also thoughts of the learning plans of the music schools and how they effect on teachers attitudes and work