Digital media ethnographers on the move – An unexpected proposal

This article explores what digital media ethnography as a methodological approach can offer to the study of contiguous media events with an unexpected, violent and fluid nature. Emphasising the role of media events in the present organisation of social life, we as digital media anthropologists acknowledge the tendency in the current digital media environment to eventise and spectacularise social life. This development serves the power-related purposes of attention seeking and public recognition in the digital world. The article is structured as follows: first, we provide a brief outline of the field of digital media ethnography in relation to the study of media event; second, we identify what we claim are three key methodological dilemmas in applying digital media ethnography to the study of today’s digitally circulating media events (scale, mobility and agency) and reflect on them in the context of our methodological positioning; third, we conclude this article by considering some epistemological and ontological implications of this methodological endeavour in relation to what can be called the ‘meta-field’ and the related instability in current digital research.Peer reviewe

Ambivalent rituals of belonging : (Re)theorising hybrid, violent media events

The updating of media event theory for the digital age has been underway for some time, and several researchers have pointed out that the complexity of the hybrid media environment poses a challenge when it comes to understanding how media events in the present digital context ritually create belonging. In this article, we examine violent media events as hybrid phenomena and discuss their ritual workings in the present digital media environment. We apply what we call the 5 A’s – actors, affordances, attention, affect, and acceleration – as key analytical tools to empirically study such events. We also develop the concept of hybridity in relation to media events by proposing three auxiliary A’s: assemblage, amplification, and accumulation. Building on our earlier work, we call for more analytical consideration of the ambivalences in the ritual constructions of belonging (and non-belonging) in such violent events. We use the Christchurch massacre of 2019 as a case study to illustrate these conceptual developments.Peer reviewe

Just a ‘Stupid Reflex’? Digital Witnessing of the Charlie Hebdo Attacks and the Mediation of Conflict

Peer reviewe

”Netti edellä” kuolemaan: koulusurmat kommunikatiivisena ilmiönä

Artikkeli käsittelee Jokelan ja Kauhajoen koulusurmia kommunikatiivisina ja mediakulttuurisina ilmiöinä. Kirjoittajat analysoivat, miten media, erityisesti verkko, erilaisissa kommunikatiivisissa käytännöissään järjesti ja uudelleen organisoi koulusurmien hajottamaa mediakulttuurista järjestystä ja muokkasi tapahtumista mediakatastrofin. Verkkoaineistoa analysoidaan klassisen kommunikaatioteoreettisen jäsennyksen avulla kolmen toisiinsa limittyvän luennan kautta. Aineistoa tulkitaan sanomien siirtona ja leviämisenä sekä yhteisyyden rakentamisena. Kirjoittajat esittävät, että viestien kierrättäminen verkossa on Jokelan ja Kauhajoen koulusurmia kaikkein osuvimmin luonnehtiva kommunikaatiomuoto. Viestit välittyvät ja ritualisoituvat verkkoyhteisöissä juuri kierrätyksen ansioista ja sen seurauksena. Mediakatastrofin ytimessä on viestien syklinen kierto verkossa. Jatkuva surma-aineistojen kierrätys ruokkii ympäristöissään pelkoa ja epävarmuutta. Koulusurmat ovat osa pelon kulttuuria; manifestaatio ja reaktio sitä vastaan

Verkon sosiaalista todellisuutta kartoittamassa : Robert V. Kozinets (2016) Netnography: Redefined 2nd edition. London: Sage, 305 s.

Peer reviewe

Nuorten arkiset katupolitiikat mediakaupungissa : Avauksia kaupunkitilan rajojen etnografiseen tutkimiseen

Artikkelin tavoitteena on valottaa etnografista lähestymistapaa nuorten arjen tutkimiseen nykypäivän mediakaupungissa. Keskeisenä käsitteenä toimii katupolitiikka, joka käytössämme laajentaa sekä politiikan että kadun merkitystä. Ymmärrämme katupolitiikan urbaanin arjen politiikkana, joka hahmottuu erityisesti kaupunkitilan rajojen kautta. Nämä rajat eivät rajoitu vain fyysiseen tilaan, vaan niitä piirretään, esitetään ja tuotetaan uudelleen sekä valtamediassa että verkon sosiaalisessa mediassa. Artikkelin keskiössä on yhtäältä kysymys siitä, millaisen ympäristön katu fyysisine ja virtuaalisine ulottuvuuksineen muodostaa nuorten päivittäiselle toiminnalle. Toisaalta kysymme, mitä rajoja tutkija kohtaa pyrkiessään tutkimaan nuorten katupolitiikaksi kutsumaansa monitulkintaista ilmiötä. Mitä hän onnistuu näkemään ja kuulemaan, mikä taas jää näkemättä tai kuulematta? Ymmärtämällä katupolitiikan käsitteen tällä tavoin metodologisesti pohdimme kaupunki- ja mediaetnografialle asettamia haasteita aineiston tuottamisen suunnasta tuomalla esiin Youth Street Politics in the Media Age -projektista saatuja kokemuksia. Tulkitsemme, että nuorten arkisessa katupolitiikassa rajat sekä yhdistävät että erottavat erilaisia fyysisiä ja virtuaalisia maailmoja ja niihin liittyviä sosiaalisia suhteita. Saadakseen empiirisen otteen nuorten liikehdinnöistä ja käytännöistä tämän päivän mediakaupungissa nuoruuksien tutkijan on opeteltava paitsi ymmärtämään ja tunnistamaan myös kunnioittamaan erilaisia nuorten elämässä länsäolevia fyysisiä, kulttuurisia ja diskursiivisia rajoja.Peer reviewe

Studying Youth in the Streets of the Media City : Field Notes on a Relational Perspective

Peer reviewe

Datateoria yhdistää tulkinnallisen sosiologian ja laskennalliset metodit : digitaalinen sosiologi Simon Lindgren haastattelussa

Non peer reviewe

Tapaus Christchurch ja pääministerin huivi

Peer reviewe