10 research outputs found
Suomen kielen käyttämisen ja oppimisen mahdollisuudet ammatillisen oppilaitoksen rakennusalan vuorovaikutustilanteissa
Get PDFRecent new arrangements of integration learning for adult immigrants to Finland emphasizethe importance of work-specific language skills. In order to speed up labour marketintegration, new models of integration learning have been introduced in which languagelearning is combined with vocational education. While these new models have the potentialof supporting immigrants in finding their paths to labour market in an efficient way, they alsobring about challenges for language teaching. This is especially because research on languagepractices in blue-collar work is still scarce.In this paper, we aim is to provide new information about language practices in constructionwork. By using multimodal conversation analysis as a method, we show how languagepractices are tightly connected to the material ecology of the construction site setting. Inorganizing the collaborative teamwork, the co-workers need to direct and advice each otherand negotiate challenging situations. The data consists of audio- and video recordings of L2interactions at a construction site in a vocational school.Viime vuosina työelämään osallistumisen merkitystä kotoutumisessa on korostettu yhä enemmän. Erityisesti aikuiset maahanmuuttajat halutaan integroida työelämään mahdollisimman nopeasti paitsi taloudellisista syistä myös siksi, että maahanmuuttajien mukanaan tuoma tietotaito saataisiin käyttöön. Yhtenä tehokkaana tapana integroida maahanmuuttajia työmarkkinoille on pidetty kielenopetuksen yhdistämistä ammatilliseen opetukseen. Aikuisten kotoutumiskoulutukseen onkin kehitetty uudet toteutusmallit, joissa painotetaan ammatillista kielitaitoa ja koulutuksen työelämärelevanssia. Uudet toteutusmallit tuovat kotoutumiskoulutukseen haasteita, koska tutkittua tietoa siitä, millaista kielitaitoa eri ammateissa ja työtehtävissä tarvitaan, on olemassa vasta vähän. Erityisesti suorittavan työn työtehtävien kielikäytänteiden tutkimus on vähäistä niin meillä Suomessa kuin kansainvälisestikin.Tarkastelemme tässä artikkelissa rakennusalan työtehtävien kielikäytänteitä ammatillisen kotoutumiskoulutuksen työtilanteissa. Aineisto on kerätty video- ja ääninauhoittamalla rakennusalan työtilanteita yhden viikon ajan. Analyysimenetelmänä on multimodaalinen keskustelunanalyysi. Analyysi osoittaa, että rakennusalan vuorovaikutustilanteissa kielen käyttö on hyvin kiinteässä yhteydessä tilanteen materiaaliseen ja fyysiseen ympäristöön. Tilanteissa korostuu ohjaileva toiminta: tarvitaan taitoa ohjeistaa työtovereita ja pyytää heiltä työkaluja tai apua, ja tässä myös ammattialan erikoissanaston osaaminen on tärkeää
Effect of High-Dose Esomeprazole on CYP1A2, CYP2C19, and CYP3A4 Activities in Humans : Evidence for Substantial and Long-lasting Inhibition of CYP2C19
Get PDFIn vitro, esomeprazole is a time-dependent inhibitor of CYP2C19. Additionally, racemic omeprazole induces CYP1A2 and omeprazole and its metabolites inhibit CYP3A4in vitro. In this 5-phase study, 10 healthy volunteers ingested 20 mg pantoprazole, 0.5 mg midazolam, and 50 mg caffeine as respective index substrates for CYP2C19, 3A4, and 1A2 before and 1, 25, 49 (pantoprazole only), and 73 hours after an 8-day pretreatment with 80 mg esomeprazole twice daily. The area under the plasma concentration-time curve (AUC) ofR-pantoprazole increased 4.92-fold (90% confidence interval (CI) 3.55-6.82), 2.31-fold (90% CI 1.85-2.88), and 1.33-fold (90% CI 1.06-1.68) at the 1-hour, 25-hour, and 73-hour phases, respectively, consistent with a substantial and persistent inhibition of CYP2C19. The AUC of midazolam increased up to 1.44-fold (90% CI 1.22-1.72) and the paraxanthine/caffeine metabolic ratio up to 1.19-fold (90% CI 1.04-1.36), when the index substrates were taken 1 hour after esomeprazole. Based on the recovery ofR-pantoprazole oral clearance, the turnover half-life of CYP2C19 was estimated to average 53 hours. Pharmacokinetic simulation based on the observed concentrations of esomeprazole and its metabolites as well as their published CYP2C19 inhibitory constants was well in line with the observed changes inR-pantoprazole pharmacokinetics during the course of the study. Extrapolations assuming linear pharmacokinetics of esomeprazole suggested weak to moderate inhibition at 20 and 40 mg twice daily dosing. In conclusion, high-dose esomeprazole can cause strong inhibition of CYP2C19, but only weakly inhibits CYP3A4 and leads to minor induction of CYP1A2. The enzymatic activity of CYP2C19 recovers gradually in similar to 3-4 days after discontinuation of esomeprazole treatment.Peer reviewe
UGT1A3 and Sex Are Major Determinants of Telmisartan Pharmacokinetics-A Comprehensive Pharmacogenomic Study
Get PDFTo investigate how variability in multiple pharmacokinetic genes associates with telmisartan exposure, we determined telmisartan single-dose (40 mg) pharmacokinetics and sequenced 379 genes in 188 healthy volunteers. IntronicUGT1Avariants showed the strongest associations with the area under the plasma concentration-time curve from zero hours to infinity (AUC(0-infinity)) and peak plasma concentration (C-max) of telmisartan. These variants were strongly linked with the increased functionUGT1A3*2allele, suggesting that it is the causative allele underlying these associations. In addition, telmisartan plasma concentrations were lower in men than in women. TheUGT1A3*2was associated with a 64% and 63% reduced AUC(0-infinity)of telmisartan inUGT1A3*2heterozygous and homozygous men, respectively (P = 1.21 x 10(-16)and 5.21 x 10(-8)). In women,UGT1A3*2heterozygosity and homozygosity were associated with 57% (P = 1.54 x 10(-11)) and 72% (P = 3.31 x 10(-15)) reduced AUC(0-infinity), respectively. Furthermore, a candidate gene analysis suggested an association ofUGT1A3*3and theSLCO1B3c.767G>C missense variant with telmisartan pharmacokinetics. A genotype score, which reflects the effects of sex and genetic variants on telmisartan AUC(0-infinity), associated with the effect of telmisartan on diastolic blood pressure. These data indicate that sex and UGT1A3 are major determinants and suggest a role for OATP1B3 in telmisartan pharmacokinetics.Peer reviewe
Effect of High-Dose Esomeprazole on CYP1A2, CYP2C19, and CYP3A4 Activities in Humans: Evidence for Substantial and Long-lasting Inhibition of CYP2C19
Get PDFIn vitro, esomeprazole is a time-dependent inhibitor of CYP2C19. Additionally, racemic omeprazole induces CYP1A2 and omeprazole and its metabolites inhibit CYP3A4in vitro. In this 5-phase study, 10 healthy volunteers ingested 20 mg pantoprazole, 0.5 mg midazolam, and 50 mg caffeine as respective index substrates for CYP2C19, 3A4, and 1A2 before and 1, 25, 49 (pantoprazole only), and 73 hours after an 8-day pretreatment with 80 mg esomeprazole twice daily. The area under the plasma concentration-time curve (AUC) ofR-pantoprazole increased 4.92-fold (90% confidence interval (CI) 3.55-6.82), 2.31-fold (90% CI 1.85-2.88), and 1.33-fold (90% CI 1.06-1.68) at the 1-hour, 25-hour, and 73-hour phases, respectively, consistent with a substantial and persistent inhibition of CYP2C19. The AUC of midazolam increased up to 1.44-fold (90% CI 1.22-1.72) and the paraxanthine/caffeine metabolic ratio up to 1.19-fold (90% CI 1.04-1.36), when the index substrates were taken 1 hour after esomeprazole. Based on the recovery ofR-pantoprazole oral clearance, the turnover half-life of CYP2C19 was estimated to average 53 hours. Pharmacokinetic simulation based on the observed concentrations of esomeprazole and its metabolites as well as their published CYP2C19 inhibitory constants was well in line with the observed changes inR-pantoprazole pharmacokinetics during the course of the study. Extrapolations assuming linear pharmacokinetics of esomeprazole suggested weak to moderate inhibition at 20 and 40 mg twice daily dosing. In conclusion, high-dose esomeprazole can cause strong inhibition of CYP2C19, but only weakly inhibits CYP3A4 and leads to minor induction of CYP1A2. The enzymatic activity of CYP2C19 recovers gradually in similar to 3-4 days after discontinuation of esomeprazole treatment
Tila haltuun! – Suositukset virtuaalisen suomen opiskelun toteuttamiseen
Get PDF
Mitä on virtuaalinen oppiminen? Käsite ja ilmiö ovat laajoja, osittain rajoiltaan hahmottomia
ja voivat näin ollen viestiä tulkitsijoilleen eri asioita. Virtuaalista suomen opiskelua kehittämässä
-hanke (Euroopan sosiaalirahasto, ESR) vastaa tarpeeseen selvittää virtuaalisen suomen
oppimisen mahdollisuuksia sekä avata ilmiötä ja käsitteitä sen ympärillä. Hankkeen
toteutuksessa yhdistyy alun perin kahden eri hankesuunnitelman ja näkökulman sisältöjä.
Suunnitelmista toinen painottui avoimen monen käyttäjän ympäristön suunnitteluun ja toinen
yksinpelattavan pelin suunnitteluun. Hankkeen tavoite oli koota eri näkökulmia edustavia
tahoja työstämään virtuaalisten oppimisympäristöjen hyviä käytäntöjä, kerätä kokemuksia
suomen kielen virtuaalisen oppimisympäristön toteuttamisesta ja laatia suosituksia virtuaalisesta
suomen kielen oppimisesta. Tila haltuun! -suositusraportti käsittelee laajasti erilaisia
mahdollisia toteuttamistapoja; hankkeessa saatiin arvokasta sisältöä suosituksiin pienimuotoisen
yksinpelattavan pelidemon tuotantoprosessin avulla.
Suosituksia työstänyt hankeverkosto koostui tutkimusorganisaatioista ja käytännön toimijoista
pedagogiikan, kotoutumisen, kielenoppimisen, suomi toisena kielenä -opetuksen sekä
pelillisen ja virtuaalisen oppimisen kehityksen parista. Hanketta koordinoi Turun yliopiston
Brahea-keskuksen Kehittämispalvelut ja verkostossa olivat mukana Turun yliopiston Braheakeskuksen
Tekniikan tutkimuskeskus, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, Tampereen yliopiston
Informaatiotieteiden yksikkö, Axxell Oy, Jyväskylän yliopiston Kielikeskus, Heuristica Oy,
PragmatIQ Oy ja Ubiikki Oy. Tampereen Aikuiskoulutuskeskus koordinoi suositusraportin
työstämistä. Hankkeen moniammatillisessa ja -toimijaisessa yhteistyössä on ollut mahdollista
oppia yhdessä: käytännössä tämä suositusraportti kiteyttää lukijalle, mitä opimme eri
näkökulmia yhdistämällä lähes vuoden kestävän matkamme varrella virtuaalisen oppimisympäristön
toteuttamisesta. Suositusraportin eri luvuissa on haluttu säilyttää kirjoittajien käden
jälki ja ääni, monimuotoisuus, minkä vuoksi kaikkia tyylejä ei ole yhtenäistetty. Kirjoittajat
näkyvät lukujen yhteydessä joko alalukujen sisällön mukaisessa tai tekijäjärjestyksessä. Kirjoitusprosessissa
koko hankeverkosto on vapaasti kommentoinut ja tukenut kaikkien lukujen
työstämistä. Voit tutustua kirjoittajiin tarkemmin suositusraportin Tekijät-osassa.
Suositusraportin aluksi Käsiteavain esittelee lukijalle lyhyesti suositusten keskeisimmät käsitteet.
Laajemmat kuvaukset näistä käsitteistä ja myös muita eri sisältöihin liittyviä käsitteitä
löytyy kunkin sisältöluvun alta. Alun perin kokosimme käsitteitä arviointikriteerien näkökulmasta:
mitkä asiat olisi hyvä ottaa huomioon virtuaalista oppimisympäristöä suunniteltaessa.
Arviointinäkökulman sijaan Käsiteavain kokoaa yhteen ja avaa lukijalle tärkeimmät käsitteet.
Suosituksien luku 9 kokoaa yhteen (arviointikriteerien kaltaisia) asioita, joita on huomioitava
virtuaalisen oppimisympäristön suunnittelussa ja toteutuksessa.
Suomeen muutetaan monista syistä ja muuttajien taustat ovat keskenään erilaiset. Jokaisella
kotoutujalla on oma yksilöllinen polkunsa suomenkieliseen ja suomalaiseen yhteiskuntaan.
Luku 1 Miksi suomenoppija tarvitsee uusia oppimisratkaisuja? käsittelee kotoutumista ja niitä
haasteita, joita kohdataan kotoutumiskoulutuksen arjessa. Luku taustoittaa niitä tilanteita,
joissa virtuaalisista oppimisympäristöistä voi olla hyötyä kotoutumiseen ja kielen oppimiseen
luokkaopetuksen rinnalla tai sen asemesta.
Luvussa 2 Pedagoginen perusta kielenoppimisessa tarkastellaan nykytutkimuksen valossa
käsityksiä kielenoppimisesta sekä siihen liittyen kielenoppimisen pedagogista perustaa ja
keskeisiä käsitteitä. Lisäksi luku esittelee lähdekirjallisuuden avulla tutkimustuloksia pelillis7
ten ja avointen teknologiaympäristöjen käyttämisestä kieltenopetuksessa. Kielenoppiminen
teknologian tuella on yksi soveltavan kielitieteen osa-alue, jossa tutkitaan ja tarkastellaan
eri näkökulmista esimerkiksi käytännön teknologisia ratkaisuja ja pedagogisia kokeiluja sekä
teoreettisia ilmiöitä kielenoppimisessa.
Luku 3 Avoimien virtuaaliympäristöjen opetuskäytön mahdollisuuksia nostaa esiin avoimien
virtuaaliympäristöjen mahdollisia vahvuuksia maahanmuuttajien suomen kielen sekä työelämä-
ja yhteiskuntatiedon opetuksessa, joita voivat olla muun muassa vuorovaikutteisuus
ja viestintävälineet, tilallisuus, jaettu läsnäolon tunne (co-presence), visualisointi, immersio,
simulointi ja kontekstualisointi sekä avatar ja identiteettikokeilut.
Luku 4 Pelillisyyden mahdollisuudet käsittelee pelillisyyden mahdollisia vahvuuksia maahanmuuttajien
suomen kielen sekä työelämä- ja yhteiskuntatiedon opetuksessa, joita ovat esimerkiksi
tarinallisuus, ongelmanratkaisu, interaktiivisuus, jatkuva palaute ja vaihtoehtoiset
ratkaisut.
Luku 5 Virtuaalisen oppimisympäristön alustan valinta käsittelee virtuaalisen oppimisympäristön
alustavertailuun liittyviä kriteerejä ja valintoja. Alustavaihtoehtojen kartoittamiseksi
hankkeessa toteutettiin vertailu, jossa vertailtiin kymmentä alustaa 15 pääkriteerin avulla.
Vertailukriteerit perustuivat hankkeen tarpeisiin sekä viiteen aikaisemmin toteutettuun vertailuun.
Erilaisia alustoja on olemassa kymmenittäin, ja alustat eroavat toisistaan niin teknisen
toteutuksen, hinnoittelun kuin toiminnallisuuden osalta.
Luku 6 Kokemuksia pelidemon kehitystyön eri vaiheista monitoimijaisessa yhteistyössä kuvailee
kokemuksia suositushankkeen aikana toteutetun yksinpelattavan pelidemon kehitystyöstä
sen eri vaiheissa monitoimijaisena yhteistyönä. Luku sisältää käsikirjoituksen, teknisen
toteutuksen, testauksen ja käyttäjäkokemusten näkökulmat. Lisäksi luku käsittelee moniammatillista
ja monitoimijaista yhteistyötä pelidemon toteuttamisessa.
Luku 7 Virtuaalimaailmojen ja -pelien käyttömahdollisuuksia opetuksessa esittelee opettajien
käsityksiä virtuaalimaailmojen mahdollisuuksista opetuskäytössä suositushankkeessa toteutetun
kartoituskyselyn tulosten kautta. Lisäksi luku nostaa esiin erilaisia esimerkkitapoja käyttää
3D-virtuaalimaailmoja ja pelejä opetuksessa ja opiskelussa sekä niiden tarjoamia resursseja
ja mahdollisia haasteita. Luvussa kuvataan 3D-virtuaalimaailmojen ja pelien mahdollisia
käyttötapoja kahden jatkumon kautta: avoin monen käyttäjän ympäristö − käsikirjoitettu peli
sekä ohjattu opiskelu − itseopiskelu. Jatkumot tarjoavat mahdollisuuden tarkastella joitakin
virtuaalimaailmojen ja pelien käyttötapoja ja pohtia, miten ne eroavat toisistaan opetuksen
ja opiskelun näkökulmasta.
Hankkeessa toteutettuun oppimisympäristöön on käytetty niitä työkaluja ja laitteita, jotka
toteutushetkellä olivat helposti ja edullisesti saatavilla. Teknologia kuitenkin kehittyy nopeasti,
ja täysin uudenlaiset ja jännittävät mahdollisuudet alkavat yleistyä lähitulevaisuudessa.
Luku 8 Tulevaisuudennäkymiä tarkastelee kehittyvän teknologian tarjoamia ja kielenopetuksen
kannalta merkittäviä uusia mahdollisuuksia, kuten virtuaalitodellisuus ja virtuaalisilmikot,
lisätty todellisuus, 360°-videoteknologia, puheentunnistus ja luonnollisen kielen käsittely
sekä puhesynteesi.
Luku 9 Suositukset tukee virtuaalisen oppimisympäristön suunnittelussa ja toteutuksessa
eteen tulevien valintojen tekemistä. Luku kiteyttää edeltävien lukujen sisällöistä nousevia
keskeisimpiä huomioita suositusten muodossa. Esitämme virtuaalisen oppimisympäristön
toteuttamisen prosessina metrokarttamallin avulla, jonka tavoitteena on korostaa toteutusprosessin
iteratiivisuutta, eri vaiheissa huomioitavia sisältöjä sekä nostaa esiin mahdollisia
eroja ja yhtäläisyyksiä avoimen monen käyttäjän ympäristön ja yksinpelattavan pelin toteutuksen
näkökulmasta. Luku tarjoaa lisäksi vinkkejä monitoimijaisen yhteistyön johtamiseen.
8
Hyviä käytänteitä ja kokemuksia suomalaisista ja kansainvälisistä virtuaalimaailmojen ja pelien
käytöstä oppimisessa on sijoitettu eri lukujen sisään erillisiin laatikoihin. Kommentit ovat
lyhyitä tiettyä sisältöä korostavia huomioita, kommenttipuheenvuorot laajempia esityksiä
ja esimerkit havainnollistavat tai tuovat vertailukohtaa luvussa käsiteltävään sisältöön. Osa
hyvien käytäntöjen kuvauksista on hankeverkoston jäsenten laatimia esittelyjä ja osa on koottu
hankkeen järjestämän Virtual worlds and games in language learning -työpajan yhteydessä
asiantuntijoille tehdyllä kyselyllä. Tavoitteena ei aina ole yksittäisten kokeilujen kokonaiskuvaus,
vaan tarkoitus on nostaa esiin kokeneiden kehittäjien, tutkijoiden ja pedagogien virtuaaliympäristöjen
suunnittelua ja toteuttamista tukevia huomioita. Kansainväliseen työpajaan
osallistuneiden asiantuntijoiden näkökulmat painottuvat monen käyttäjän avoimiin virtuaaliympäristöihin,
joista ei selvityshankkeen aikana saatu kokemuksia pilotoimalla. Työpajan
asiantuntijat avaavat selvityshankkeessa kehitetyn yksinpelattavan pelin pelidemon rinnalle
lisää näkökulmia virtuaaliseen kielen oppimiseen avoimien monen käyttäjän virtuaaliympäristöjen
käyttökokemusten kautta. Kommentteja ja huomioita hyvistä käytänteistä kansainvälisen
työpajan asiantuntijoilta tuottivat Mats Deutschmann (Umeå University), Mari Carmen
Gil Ortega (Education Innovation Centre, University of the West of England), Kristina Kemi
(Tampereen Aikuiskoulutuskeskus), Pasi Mattila (Centre for Internet Excellence, Oulun yliopisto),
Susanna Nocchi (School of Languages, Law and Social Science, Dublin Institute of
Technology), Pekka Qvist (Metaverstas Oy) ja Ciara Wigham (Centre de Langues, Faculté des
Langues, Université Lyon 2).
Suositusraporttia täydentää sähköinen työpöytä osoitteessa http://tribe.accedor.fi/3dsuomi
josta löytyy kattavammin hankkeen aikana tuotettuja materiaaleja muun muassa alustavertailun
tulokset, pelidemo ja opettajille suunnatun kartoituskyselyn vastaukset.
Virtuaalista tilaa ja lukuisia muita virtuaalisuuden tarjoamia mahdollisuuksia ei ole vielä juuri
hyödynnetty suomen kielen oppimisessa. Nyt on aika ottaa virtuaalinen Tila haltuun!</p
Kulmarautoja ja ruuvikoneita – millaisia mahdollisuuksia suomen kielen oppimiseen tarjoutuu rakennusalan työtehtävissä?
No full textMaahanmuuttajien kotoutumista koskevassa julkisessa puheessa ja päätöksenteossa on turvapaikanhakijoiden määrän lisäännyttyä korostunut ajatus nopean työllistymisen tärkeydestä. Aikuisten kotoutumiskoulutukseen on kehitetty uudet toteutusmallit (OPH 2017), joissa alleviivataan ammatillista kielitaitoa ja koulutuksen työelämärelevanssia. Uudet toteutusmallit tuovat kotoutumiskoulutukseen haasteita, koska tutkimustietoa työelämän kielikäytänteistä ja kielitaitovaatimuksista on vasta vähän. Erityisesti tämä koskee suorittavaa työtä, kuten rakennusalaa. Kerromme tässä tekstissä alustavia havaintoja tutkimushankkeestamme, jonka tavoitteena on tukea suomen kielen käyttöä ja oppimista kieliluokkien ulkopuolella ja jonka osana olemme analysoimassa rakennusalan kielenkäyttötilanteita ja -tarpeita suomen kielen oppimisen näkökulmasta.nonPeerReviewe
Kokemuksen keholliset esitykset: Sosiaalisen sirkuksen vuorovaikutus kielen käyttöä ja oppimista tukemassa
No full textThe term social circus refers to pedagogical circus activities that are used to foster collaboration and interaction between the participants. This paper is based on a research project that aimed to analyze how the embodied nature of social circus activities is related to second language use and learning. The participants are adult second language speakers of Finnish with emerging literacy, and the data has been gathered with the methods of video-ethnography and analyzed using multimodal conversation analysis (Mondada 2014). The focus of analysis on the participants’ turns that combine the grammatical resources of Finnish with embodied means. These turns occur as part of a reflective activity during which the participants share their thoughts on the circus activities. The analysis shows how the collaborative nature of the circus activities is reflected in language use and highlights the embodied nature of language use and learning
