Kasvuyrittäjyys, yritysten uudistuminen ja työvoiman liikkuvuus tukemaan tuottavuuskasvua

Työn ja pääoman tehoton kohdentuminen yritysten kesken on keskeisin työn tuottavuuskasvua heikentävä tekijä Suomen yrityssektorilla. Nykyistä tehokkaampi työn ja pääoman kohdentuminen auttaisi parantamaan toimialojen ja koko yrityssektorin tuottavuutta.</p

Public Sector Pay in Finland

This study analyses the forces determining public and private sector pay in Finland. The data used is a 7 per cent sample taken from the Finnish 2001 census. It contains information on 42 680 male workers, of which 8 759 are employed in public and 33 921 in the private sector. The study documents and describes data by education, occupation and industry. We estimate earnings equations for the whole sample as well as for four industries (construction, real estate, transportation and health) that provide an adequate mix of both public and sector workers. The results suggest that the private-public sector pay gap of about one per cent can be accounted for by differences in observable characteristics between the sectors (3.4 per cent) and lower returns from these characteristics (-2.3 per cent). However, the industry-level analysis indicates that the earnings gaps vary across industries, and are negative in some cases. These inter-industry differences in public-private gaps persist even when the usual controls are introduced. This suggests that public sector wage setters need greater local flexibility, which should result in less uniform wages within the public sector

If you drink, don't smoke : Joint associations between risky health behaviors and labor market outcomes

This paper examines the links between risky health behaviors and labor market success. We provide new evidence on the joint relationships between the most prominent forms of risky health behavior - alcohol consumption, smoking and physical inactivity - and long-term labor market outcomes. We use twin data for Finnish men and women linked to register-based individual information on earnings and labor market attachment. The twin data allow us to account for shared family and environmental factors and to measure risky health behaviors in 1975 and 1981. The long-term labor market outcomes were measured in adulthood as an average over the period 1990-2009. The sample sizes are 2156 and 2498 twins, for men and women, respectively. We find that being both a smoker and a heavy drinker in early adulthood is negatively related to long-term earnings and employment later in life, especially for men. We conclude that how and why risky health behaviors cluster and how that affects individual level outcomes call for more attention.Peer reviewe

Ulosottovelka, sosiaaliturva ja työn tarjonta

Tarkastelemme tässä raportissa ulosottojärjestelmän yhteyttä toimeentuloon ja työllisyyteen. Keskustelemme optimaalisen järjestelmän ominaisuuksista käsitteellisesti, vertailemme Suomen järjestelmää Saksan ja Yhdysvaltojen järjestelmään, sekä kuvailemme ulosotossa olevien tilannetta tilastojen valossa. Lisäksi tarkastelemme SISU-mikrosimulaatiomallin avulla raportissamme erilaisten uudistusvaihtoehtojen vaikutuksia. Merkittävä osa ulosotossa olevista on pienituloisia ja järjestelmän uudistamisella voidaan potentiaalisesti vaikuttaa pienituloisten asemaan merkittävällä tavalla. Ulosottojärjestelmällä on myös välillisiä vaikutuksia mm. työn tarjontaan. Tässä raportissa simuloiduilla reformeilla voitaisiin alentaa keskimääräistä työllistymisveroastetta toistuvaistulosta velkaansa lyhentävien ulosotossa olevien henkilöiden joukossa korkeimmillaan lähes puolitoista prosenttiyksikköä. Reformivaihtoehdoista progressiiviseen maksutaulukkoon siirtyminen vaikuttaa eniten työllistymisveroasteeseen. Alentunut velkojen takaisinmaksu kuitenkin näkyy takaisinmaksun venymisenä ja siten työn tarjonnan alenemisena myöhempinä vuosina. Mikäli velkoja ei mitätöidä esimerkiksi henkilökohtaisen velkajärjestelyn kautta, ulosottotaulukkoon tehtävät muutokset eivät välttämättä vaikuta työn tarjontaan merkittävästi. Johtopäätöksinä toteamme, että järjestelmän yksinkertaistaminen, muuttaminen progressiivisemmaksi, sekä velkajärjestelyn helpottaminen vaikuttavat potentiaalisilta hyvinvointia parantavilta reformivaihtoehdoilta.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Determinants of prescription opioid use : population-based evidence from Finland

Background and aims Previous studies have shown that prescription opioid use is more common in socio-economicallydisadvantaged communities in the United States. This study examined the area and individual-level determinants of pre-scription opioiduse inFinlandduring the period 1995–2016. Design Logistic regression analysisusing nation-widedataonfilled opioid-related prescriptions dispensed at Finnish pharmacies and covered by National Health Insurance. Opioidconsumption was linked, using personal identification codes, to population-based data maintained by Statistics Finland,which records individual background and area-level characteristics. Setting and participants Working-age populationaged between 15 and 64 years in Finland during the periods 1995–2007 (n= 4315409) and 2009–16 (n=4116992). Measurements Annual prescription opioid use was measured using defined daily doses (DDD) and whether people usedopioids during a year. Findings Prescription opioid use increased in Finland from 1995 to 2016 (from less than 1 to 7%),but the increase was explained by the change in the treatment of codeine-based opioids in National Health Insurance. Thearea-level unemployment rate was positively correlated with the share of opioid users at the municipal level (r=0.36;P<0.001). In comparison with being employed, being outside the labour force was associated with increased opioiduse in 1995–2007 [odds ratio (OR) = 2.22, 95% confidence interval (CI) = 2.10–2.36] and non-codeine opioid use in2009–16 (OR = 2.16, 95% CI = 2.06–2.27), but not with codeine opioid use in 2009–16. Conclusions Prescriptionopioid use in Finland appears to be more common among low socio-economic status people, similar to the UnitedStates and the United Kingdom.Peer reviewe