Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen alueilla 2021

Tämä työpaperi on kooste Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keväällä 2021 toteuttaman Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tulevilla hyvinvointialueilla -kyselyn tuloksista. Kyselyssä selvitettiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita, järjestämistä ja toimintaa vuonna 2023 toimintansa aloittavilla hyvinvointialueilla

Lung function during and after acute respiratory infection in COVID-19 positive and negative outpatients

publishedVersionNon peer reviewe

Population-Based Assessment of Contact Tracing Operations for Coronavirus Disease 2019 in Pirkanmaa Hospital District, Finland

Background: The coronavirus disease 2019 (COVID-19) epidemic overwhelmed local contact tracing (CT) efforts in many countries. In Finland, severe acute respiratory syndrome coronavirus 2 incidence and mortality were among the lowest in Europe during 2020-2021. We evaluated CT efficiency, effectiveness, and transmission settings. Methods: Polymerase chain reaction (PCR) test-positive COVID-19 cases and high-risk contacts in the population-based CT database of Pirkanmaa Hospital District (population 540 000) during June 2020-May 2021 were interviewed. Results: Altogether 353 926 PCR tests yielded 4739 (1.3%) confirmed cases (average 14-day case notification rate, 34 per 100 000 population); about 99% of confirmed cases and high-risk contacts were reached by a CT team. Of 26 881 high-risk contacts who were placed in quarantine, 2275 subsequently tested positive (48% of new cases), 825 (17%) had been in quarantine ≥48 hours before symptoms, and 3469 (77%) of locally acquired cases were part of transmission chains with an identified setting. The highest secondary attack rates were seen in households (31%), healthcare patients (18%), and private functions (10%). Among the 311 hospitalized patients, COVID-19 diagnosis or exposure was known in 273 (88%) before emergency room admission (identified patients). Healthcare workers had the highest proportion of work-related infections (159 cases [35%]). The source of infection was classifiable in 65% and was most commonly a coworker (64 cases [62%]). Conclusions: Our data demonstrate the role of effective testing and CT implementation during the cluster phase of COVID-19 spread. Although half of newly diagnosed cases were already in quarantine, targeted public health measures were needed to control transmission. CT effectiveness during widespread community transmission should be assessed.publishedVersionPeer reviewe

Paikallinen alkoholi-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisy - Käsikirja yhdessä toteutettavaan Pakka-toimintamalliin

Pakka-toimintamalli on tutkitusti tehokas yhteisöllinen keino paikalliseen alkoholihaittojen ehkäisyyn, mutta se on sovellettavissa myös tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisyyn. Toimintamallissa perinteinen ehkäisevä päihdetyö kohtaa saatavuuden sääntelyn ja vaikuttavuus tehostuu. Toimintamalli nojaa lakeihin ja säädöksiin, jotka ohjaavat ikärajavalvottavien tuotteiden saatavuutta. Toimintamallissa korostuu laaja yhteistyö. Toimijoita ovat kansalaiset, paikalliset poliittiset päättäjät, elinkeino, paikalliset viranomaiset, järjestötoimijat ja media. Samansuuntaisten erillisten toimien vaikuttavuus tehostuu, kun ne tehdään koordinoidusti. Tämä käsikirja on tarkoitettu avuksi Pakka-toimintamallin käynnistämiseen ja toteuttamiseen ehkäisevää päihdetyötä omalla alueellaan tai kunnassaan koordinoiville, johtaville ja kehittäville. Myös muut Pakka-toimintamallin toimijat hyötyvät käsikirjan sisällöistä. Käsikirjan tavoitteena on paitsi kuvata Pakka-toimintamalli niin myös tarjota käytännön vinkkejä ja ideoita toimintaan sekä sen koordinointiin, mutta ennen kaikkea innostaa toimintamallin mukaiseen toimintaan paikallisesti

Mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi : MIVA käyttöön

Hyvä mielenterveys on keskeistä yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan hyvinvoinnille ja menestykselle. Kunnat ja hyvinvointialueet voivat päätöksillään ja toimillaan tukea monin tavoin asukkaidensa mielenterveyttä. Mielenterveyden edistäminen ja mielenterveyshäiriöiden ehkäisy edellyttävät, että mielenterveyskysymykset huomioidaan paitsi sosiaali- ja terveysalan päätöksissä hyvinvointialueilla, myös esimerkiksi kunnan koulutus-, asunto- ja ympäristöpolitiikkaan, yhteisöllisyyteen ja kestävään kehitykseen liittyvissä päätöksissä. Mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi tuottaa tietoa päätöksen mahdollisista ja todennäköisistä vaikutuksista asukkaiden mielenterveydelle. Tietoon perustuvilla päätöksillä voidaan lisätä asukkaiden hyvinvointia, vaikuttaa kunnan ja hyvinvointialueen toimivuuteen, vakauteen ja kustannuksiin. Suomessa on toistaiseksi arvioitu mielenterveysvaikutuksia kuntapäätösten valmistelussa verrattain vähän, eikä yhtenäistä toimintamallia ole olemassa. Arviointeja on tehty esimerkiksi kuraattoripalveluihin, kehitysvammahuollon asuinpalveluihin, mielenterveyspalveluiden resurssointiin ja kouluihin liittyvien päätösten valmistelussa. Tässä raportissa esitellään konkreettinen toimintamalli, jonka tarkoituksena on yhdenmukaistaa, selkeyttää ja helpottaa kuntien ja hyvinvointialueiden mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointia.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.(tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Kehitysvammaisten palvelutarpeen arviointimallin kehittäminen Auran kunnassa

Opinnäytetyöni tarkoituksena oli kehittää Auran kunnalle kehitysvammaisten palvelutarpeen arviointimalli. Arviointimalli kehitettiin syksyllä 2009 voimaan astuvaa vammaispalvelulakia silmällä pitäen. Kunnalla oli tarve kartoittaa nuorten kehitysvammaisten kuntalaisten elämäntilannetta ja saada selville mitä heille tällä hetkellä kuuluu. Kehitin arviointimalliin viisi (5) kohtaa: 1. esitietojen hankkiminen, 2. kotikäynnit, 3. haastattelu, 4. yhteenveto ja 5. palvelut. Arviointimallin haastatteluun kehitin haastattelulomakkeen. Lomake on jaettu kolmeen (3) osa-alueeseen: 1. asuminen, 2. työ/opiskelu ja 3. harrastukset. Näiden kolmen osa-alueen avulla saatiin tietoa kunnassa asuvien kehitysvammaisten nuorten elämäntilanteesta. Arviointimalli on kehitetty kuvan kautta. Miten palveluja kartoitetaan ja mitä tulee ottaa huomioon palvelujen kartoittamisen yhteydessä. Kuviossa käy ilmi mitä toimenpiteitä missäkin kuvin vaiheessa tulee tehdä ja kuviota on helppo seurata ja noudattaa. Teoriaosuudessa tutustuin kehitysvammaisuuteen ja kehitysvammaisen nuoren itsenäistymiseen. Vammaispalvelulaki oli yksi tärkeä seikka opinnäytetyötäni tehdessä. Arviointimallia testasin haastatteluihin saakka. Sain neljä (4) nuorta kehitysvammaista haastateltavakseni, joiden kanssa testasin haastattelulomakkeenMy work was developing an evaluation model to disabled people. This model was developing in autumn 2009 when the new law of disables services came into effect. There are five articles in the model: 1. pre-work, 2. visiting in disables homes, 3. interview, 4. conclusions and 5. the services that the disable need. There is interview on the evaluation model. I developed form for interview. There are three sectors in the form: 1. residency, 2. work/study and 3. hobbies. With these three sectors, we get the information about disables life. The evaluation model I tested with four disabled person. In my theory part I focused to mental deficiency and emancipation. The law of disables services is also in important role in my work