Influence of soil and topography on defoliation intensity during an extended outbreak of the common pine sawfly (Diprion pini L.)

Insect herbivore disturbances are likely to intensify as a consequence of climate change. In Finland, outbreaks of the common pine sawfly (Diprion pini L.), which feeds on Scots pine (Pinus sylvestris L.) needles, and resulting damage to forests have already increased. Although drivers of sawfly outbreak dynamics have been investigated, the effects of topography and soil fertility have not been fully elucidated. We studied the effect of elevation, slope and soil properties (carbon and nitrogen contents, C/N ratio, pH, texture and horizon thicknesses) on the defoliation intensity of 28 plots (227-531 m(2)), located in a 34.5 km(2) forested area in eastern Finland suffering from an extended outbreak of D. pini. Plot elevation and slope (relative relief 35 m, maximum elevation 200 m a. s.l.) were derived from a digital elevation model and the soil properties from samples of the humus layer (Of + Oh), (Ah+) E and B horizons of podzol profiles. Defoliation was greater on the more fertile and flatter sites than on less fertile and steeper sites, but independent of elevation. The soil property most strongly correlated to plot mean defoliation was the C/N ratio of the humus layer (Spearman's rho = -0.68). However, logistic modelling showed that the thickness of the (Ah+) E-horizon had the highest classification accuracy in predicting the probability of a plot having moderate to severe (> 20%) defoliation. Our study showed that forest damage caused by D. pini was related to topography and soil fertility. Taking these factors into account could help in understanding the population dynamics of D. pini, in modeling of insect outbreaks and in forest management planning.Peer reviewe

Classification of Defoliated Trees Using Tree-Level Airborne Laser Scanning Data Combined with Aerial Images

Climate change and rising temperatures have been observed to be related to the increase of forest insect damage in the boreal zone. The common pine sawfly (Diprion pini L.) (Hymenoptera, Diprionidae) is regarded as a significant threat to boreal pine forests. Defoliation by D. pini can cause severe growth loss and tree mortality in Scots pine (Pinus sylvestris L.) (Pinaceae). In this study, logistic LASSO regression, Random Forest (RF) and Most Similar Neighbor method (MSN) were investigated for predicting the defoliation level of individual Scots pines using the features derived from airborne laser scanning (ALS) data and aerial images. Classification accuracies from 83.7% (kappa 0.67) to 88.1% (kappa 0.76) were obtained depending on the method. The most accurate result was produced using RF with a combination of data from the two sensors, while the accuracies when using ALS and image features separately were 80.7% and 87.4%, respectively. Evidently, the combination of ALS and aerial images in detecting needle losses is capable of providing satisfactory estimates for individual trees.Peer reviewe

Impacts of natural enemies and stand characteristics on cocoon mortality of the pine sawfly Diprion pini in a Fennoscandian boreal forest.

Peer reviewe

Classification of Needle Loss of Individual Scots Pine Trees by Means of Airborne Laser Scanning

Forest disturbances caused by pest insects are threatening ecosystem stability, sustainable forest management and economic return in boreal forests. Climate change and increased extreme weather patterns can magnify the intensity of forest disturbances, particularly at higher latitudes. Due to rapid responses to elevating temperatures, forest insect pests can flexibly change their survival, dispersal and geographic distributions. The outbreak pattern of forest pests in Finland has evidently changed during the last decade. Projection of shifts in distributions of insect-caused forest damages has become a critical issue in the field of forest research. The Common pine sawfly (Diprion pini L.) (Hymenoptera, Diprionidae) is regarded as a significant threat to boreal pine forests. Defoliation by D. pini has resulted in severe growth loss and mortality of Scots pine (Pinus sylvestris L.) (Pinaceae) in eastern Finland. In this study, tree-wise defoliation was estimated for five different needle loss category classification schemes and for 10 different simulated airborne laser scanning (ALS) pulse densities. The nearest neighbor (NN) approach, a nonparametric estimation method, was used for estimating needle loss of 701 Scots pines, using the means of individual tree features derived from ALS data. The Random Forest (RF) method was applied in NN-search. For the full dense data (~20 pulses/m2), the overall estimation accuracies for tree-wise defoliation level varied between 71.0% and 86.5% (kappa-values of 0.56 and 0.57, respectively), depending on the classification scheme. The overall classification accuracies for two class estimation with different ALS pulse densities varied between 82.8% and 83.7% (kappa-values of 0.62 and 0.67, respectively). We conclude that ALS-based estimation of needle losses may be of acceptable accuracy for individual trees. Our method did not appear sensitive to the applied pulse densities.Peer reviewe

Läheisriippuvuus alkoholistin läheisenä- Opaslehtinen

Opinnäytetyössä perehdyttiin läheisriippuvuuteen ja pyrittiin ottamaan selvää kirjallisuuden avulla, mitä läheisriippuvuus on ja miten se ilmenee läheisriippuvaisessa ihmisessä. Opinnäytetyössä tarkasteltiin läheisriippuvuutta läheisriippuvaisen eläessä läheisessä suhteessa alkoholiriippuvaisen kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena oli antaa opiskelijoille tietoa läheisriippuvuudesta ja siitä, miten se ilmenee läheisriippuvaisessa alkoholistin läheisessä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia teorian pohjalta opaslehtinen läheisriippuvuudesta alkoholistin läheiselle. Opaslehtisen tarkoituksena on lisätä opiskelijoiden tietoutta läheisriippuvuudesta, mutta se sopii myös hoitoalan työntekijöiden käyttöön. Opaslehtinen on saatavissa Internetistä, mistä se on kaikkien aiheesta kiinnostuneiden saatavilla. To Care, To Dare, To Share – Syrjäytymisen ehkäiseminen ammattikorkeakouluopinnoissa (CDS)-projekti on Diakonia-ammattikorkeakoulun hallinnoima yhteishanke, jossa on mukana 14 ammattikorkeakoulua. Projekti on kaksivuotinen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Pohjanmaan ELY:n osarahoittama kehittämishanke ajalla 1.9.2009–31.12.2011. Opinnäytetyömme toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Se sisältää nuorille tarkoitetun opaslehtisen läheisriippuvuudesta. Opaslehtinen perustuu teoriaan ja se on muodostettu käyttäen deduktiivista sisällönanalyysia.This thesis discusses co-dependency of a family member of a person with a drinking problem though a literature analysis. In our thesis we look at co-dependency when a person lives in a close relationship with the alcohol-dependent. The aim of the study is to give students knowledge of co-dependency and how it occurs in a co-dependent person close to alcoholics. The purpose was to prepare a leaflet on the basis of the theory of alcoholics codependency close. The booklet is designed to increase students' awareness of co-dependency, but it is also suitable for healthcare workers. It is available on the Internet. To Care, To Dare, To Share - Preventing exclusion of Applied Studies (CDS) project is managed by the University of Applied Sciences Degree, a joint venture involving 14 universities of applied sciences. The project is a two-year European Social Fund (ESF) and the North Ostrobothnia Regional Environment Centre's co-funded development project during the period September 1, 2009 to December 31, 2011. Our study has been carried out as a functional thesis. It includes outputs that are intended for young people leaflet co-dependency. Leaflet is based on the theory and it has been formed by using deductive content analysis

Männyn pohjapinta-alan kasvumallien kalibrointi Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueelle

TutkimusartikkeliKasvumallien tarkoituksena on kuvata yksittäisen puun tai suuremman puujoukon kehitystä. Niiden käyttökelpoisuus riippuu suurelta osin siitä, miten luotettavasti puuston rakenne ja dynamiikka on saatu kuvattua. MOTTI-simulaattorissa käytettävät kasvumallit tuottavat harhattomia kasvun ennusteita valtakunnan tasolla, mutta pienemmillä, esim. metsäkeskusten alueilla, ennusteet voivat olla harhaisia. Tällaisillekin alueille olisi tärkeää saada kasvunarviot harhattomiksi metsävarojen kehityksen paikallista tilastointia ja puutaselaskelmia ajatellen. §§ Tässä tutkimuksessa kalibroitiin MOTTI-simulaattorissa käytettävät männyn kivennäis- ja turve maiden pohjapinta-alan kasvumallit Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueelle, ja vertailtiin neljän eritasoisen kalibrointimallin vaikutusta kasvun ennusteeseen. Kalibrointimalleja olivat §§ 1) vakiokalibrointi, 2) metsikkökalibrointi, 3) puukalibrointi ja 4) ikäkalibrointi, jotka estimoitiin sekamalleilla. §§ Kivennäismailla vakiokalibrointi korjasi pohjapinta-alan kasvun ennustetta noin 23 % pienemmäksi ja turvemailla 17 % suuremmaksi valtakunnallisten kasvumallien ennusteisiin verrattuna. Puustotunnusmuuttujia sisältävät mallit (mallit 3 ja 4) olivat tilastollisesti parhaita, mutta laadinta-aineistosta johtuen niiden soveltuvuus kalibrointimalliksi oli kyseenalainen. Metsikkötunnusmallin jäännöshajonta oli suurempi kuin puustotunnuksia sisältävien mallien, mutta kalibrointimalliksi se soveltui hyvin, sillä selittävät muuttujat olivat tunnuksia, jotka eivät muuttaneet alkuperäisen kasvumallin sisäistä dynamiikkaa

Metsäsijoittaminen ja metsäsijoittajan riskienhallinta

Metsän käyttömuodot ovat muuttuneet paljon viimeisen sadan vuoden aikana. Sijoitusinstrumenttina metsällä on laaja ominaisuuksien kirjo ja kukin sijoittaja voi painottaa haluamaansa ominaisuutta. Metsä on vähäriskinen sijoituskohde ja se mm. tasapainottaa sijoitusportfoliossa muiden sijoitusten toisinaan voimakkaitakin arvonvaihteluita. Metsästä tulevien osinkojen eli hakkuutulojen ajankohta voidaan itse ajoittaa markkinatilanteen mukaan. Toisaalta sen likviditeetti on matala. Tutkielman aiheena oli metsäsijoittaminen ja metsäsijoittajan riskienhallinta. Tutkimus jakautui teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Teoriaosassa tutkittiin suoran metsäsijoittamisen ominaisuuksia ja kartoitettiin metsäsijoitusta uhkaavia riskejä sekä keinoja suojautua niiltä. Empiriaosassa analysoitiin metsäsijoittamisen tuottoa verrattuna S&P 500 -, OMX Helsinki - ja OMX Helsinki Paper & Forest Products -indekseihin, OP-Prime -viitekorkoon sekä UPM:n osakkeisiin vuosien 2000–2011 aikana. Aineisto oli julkisesti saatavilla olevaa numeerista tietoa indekseistä, viitekorosta, osakkeista ja näiden osingoista. Metsä on sijoituskohteena sopiva sellaisille sijoittajille, jotka eivät halua ottaa isoja riskejä. Metsä on turvallinen ja pysyvä sijoituskohde. Tarkastelujaksolla tukkipuun kantohintaindeksin vaihtelut säilyttivät arvonsa parhaiten. Tukkipuu- ja metsäkiinteistöindeksi tuottivat voittoa tarkastelujaksolla, kun muut sijoituskohteet jäivät tappiolle. Metsäsijoituksen vuotuinen tuotto oli 5,7–8,4 %. Metsäsijoittamisessa suurimpia riskejä ovat omaisuusvahingot ja näistä erityisesti luonnontuhot. Muita metsää uhkaavia riskejä ovat mm. markkinariski, strateginen riski ja avainhenkilöriski.siirretty Doriast

Männyn pohjapinta-alan kasvumallien kalibrointi Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueelle

TutkimusartikkeliKasvumallien tarkoituksena on kuvata yksittäisen puun tai suuremman puujoukon kehitystä. Niiden käyttökelpoisuus riippuu suurelta osin siitä, miten luotettavasti puuston rakenne ja dynamiikka on saatu kuvattua. MOTTI-simulaattorissa käytettävät kasvumallit tuottavat harhattomia kasvun ennusteita valtakunnan tasolla, mutta pienemmillä, esim. metsäkeskusten alueilla, ennusteet voivat olla harhaisia. Tällaisillekin alueille olisi tärkeää saada kasvunarviot harhattomiksi metsävarojen kehityksen paikallista tilastointia ja puutaselaskelmia ajatellen. §§ Tässä tutkimuksessa kalibroitiin MOTTI-simulaattorissa käytettävät männyn kivennäis- ja turve maiden pohjapinta-alan kasvumallit Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueelle, ja vertailtiin neljän eritasoisen kalibrointimallin vaikutusta kasvun ennusteeseen. Kalibrointimalleja olivat §§ 1) vakiokalibrointi, 2) metsikkökalibrointi, 3) puukalibrointi ja 4) ikäkalibrointi, jotka estimoitiin sekamalleilla. §§ Kivennäismailla vakiokalibrointi korjasi pohjapinta-alan kasvun ennustetta noin 23 % pienemmäksi ja turvemailla 17 % suuremmaksi valtakunnallisten kasvumallien ennusteisiin verrattuna. Puustotunnusmuuttujia sisältävät mallit (mallit 3 ja 4) olivat tilastollisesti parhaita, mutta laadinta-aineistosta johtuen niiden soveltuvuus kalibrointimalliksi oli kyseenalainen. Metsikkötunnusmallin jäännöshajonta oli suurempi kuin puustotunnuksia sisältävien mallien, mutta kalibrointimalliksi se soveltui hyvin, sillä selittävät muuttujat olivat tunnuksia, jotka eivät muuttaneet alkuperäisen kasvumallin sisäistä dynamiikkaa

Kuvasta voimaa : Seksuaalisen väkivallan vaikutusten ja merkitysten käsitteleminen kuvataideterapeuttisin menetelmin vertaisryhmässä

Tämän opinnäytetyön aiheena on kuvataideterapeuttisen ryhmämallin mallintaminen seksuaalista väkivaltaa kokeneille naisille. Opinnäytetyöprosessin avulla pyrittiin selvittämään voidaanko lyhyt- ja kuvataideterapeuttisella ryhmäprosessilla kohentaa seksuaalista väkivaltaa kokeneen hyvinvointia ja edesauttaa hänen toipumistaan? Toinen tutkimuskysymys oli, että onko mahdollista löytää nimettyjä selkeitä teemoja, joiden avulla voidaan käsitellä ryhmän jäsenten mielestä olennaisia seksuaalisen väkivallan aiheuttamia merkityksiä ja vaikutuksia heidän elämässään? Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena, jossa järjestettiin kaksi ryhmäprosessia Setlementti Naapurin Välitä! -hankkeessa vuoden 2014 aikana. Ryhmiin osallistui kymmenen naista, jotka olivat jossain elämänsä vaiheessa kokeneet seksuaalista väkivaltaa. Ryhmämalli koostui kymmenestä teemallisesta ryhmäkerrasta. Teemat oli valittu niiden osa-alueiden pohjalta, joihin seksuaalisen väkivallan on todettu vaikuttavan uhrin elämässä. Ryhmäprosessiin kuului alkuhaastattelu, kymmenen ryhmäkertaa ja loppukeskustelu. Jokaisesta kerrasta ryhmän jäseniltä pyydettiin palaute sekä seurattiin ryhmäkerran vaikutusta heidän mielialaansa mielialamittarin avulla. Loppukeskustelun yhteydessä kerättiin jokaiselta osallistujalta myös koko ryhmäprosessia koskeva palaute. Näiden lisäksi tutkimusaineistona toimi ryhmänvetäjän jokaisesta ryhmäkerrasta kokoama yhteenveto kuvista käydyn keskustelun teemoista ja esiin nousseista tunteista. Mukana on myös ryhmissä tehtyjä kuvia, jotka toimivat reflektiona kirjoitetulle kuvaukselle ryhmäprosesseista. Ryhmään osallistuneet naiset kokivat ryhmäprosessin olleen heille hyödyllinen ja sen edesauttaneen heidän toipumisprosessiaan. Tärkeimpinä seikkoina he kokivat seksu-aalisen väkivallan kokemuksen käsittelyn nimenomaan kuvan avulla, kuvista käydyn keskustelun ryhmän kanssa sekä ryhmältä saadun vertaistuen. Mielialamittarin tulokset kertoivat, että ryhmäkerrat olivat vaikuttaneet pääosin positiivisesti ryhmän jäsenten mielialaan. Ryhmistä saadun palautteen pohjalta voitiin nimetä kolme teemaa, jotka olivat ryhmän jäsenten mielestä merkityksellisimpiä heidän toipumisensa kannalta. Ryhmän jäsenistä yhdeksän kymmenestä jatkoi kokemuksensa työstämistä ryhmän päättymisen jälkeen joko toisessa ryhmässä tai yksilötyössä ammattilaisen kanssa.The purpose of this thesis was to model a group process for women who have suffered sexual violence. Using a short, art therapy group process, the thesis aimed to find out if it is possible to improve the well-being and assist in the recovery of those who have experienced sexual violence. The second aim was to find out if it is possible to name certain specific themes, which are essential from the participants’ point of view, when they are processing the effects and suffering that sexual violence has had on their lives. The research was conducted using the action research approach in which two group processes were organized in Settlement Naapuri´s Välitä! -project during the year 2014. Ten women, who had suffered sexual violence some time during their life, participated in the two group processes. The group model consisted of ten group sessions, each of which had its own theme. The themes were chosen based on information about the areas in the victims’ lives that were affected by their experience of sexual violence. The group process included an opening interview, ten group sessions and a closing conversation. The members of the groups were asked to give feedback about every group session. Each session´s effect on the mood of the members of the groups was measured with a mood gauge. Research material also included the group leader´s notes on the group´s conversations about their pictures, its themes and the emotions the session raised. In addition, the text includes pictures, which have been made by the groups and reflect the written text about the group sessions. The women who took part in the group process felt that it had been helpful to them and that it had assisted in their recovery process. They felt that the most important aspects of the group process had been processing the themes through pictures, conversations about the pictures with the group and the support that they got from each other. From the results of the mood gauge it is evident that the group sessions affect-ed the participants’ mood mainly in a positive way. From the feedback that was col-lected from the groups, it is possible to name three specific themes that the partici-pants felt were the most meaningful to their recovery process. Nine out of ten of the members of these groups continued processing their sexual violence experience after the group ended in another group or in individual sessions with another professional