Manuscripts as Evidence for the use of Classics in Education, c. 800–1200: Estimating the Randomness of Survival

Are the surviving copies of schooltexts representative of what was popularly used in schools in the medieval period? In other words, was the survival of these manuscripts a random or selective process? To approach this question, this article presents a series of comparisons between the numbers of manuscripts of different schooltexts. It demonstrates that the most popular schooltexts all survive in very similar numbers from each century, and that the typical number of copies varies from one century to another. The easiest explanation for such a survival pattern is to assume that the texts were produced in equal numbers and passed through a relatively random filter of losses. The article seeks to test this intuitive explanation by using a simple probability mathematical experiment. In addition, the article analyses how the numbers of surviving manuscripts relate to entries in medieval book lists and medieval library catalogues. This examination supports the interpretation that the survival of schooltexts was a relatively random process. In addition, comparison between medieval book lists and extant manuscripts advocates caution in using the book lists as evidence for the popularity of texts in the medieval centuries. Even though the catalogues provide snapshots of specific historical situations, this paper concludes that the mass of extant books is more likely to give us a realistic picture of the contemporary popularity of texts

Lammastuotannon taloudellinen kehittäminen

Lammastalous on nykyään Suomessa yksi arvostetuimpia, nopeimmin kehittyviä ja kasvavia sekä trendikkäimpiä tuotantosuuntia yhteiskunnan muuttuneen arvomaailman takia. Sen suurimmat toimijat ovat Suomen Lammasyhdistys ry, ProAgrian lammastilaneuvonta ja MTK:n lammasjaosto. Nämä kolme ovat yhteistyössä lammastalouden yrittäjien kanssa kehittäneet lammasstrategian, jonka visiona on, että vuonna 2015 yli puolet karitsanlihasta on kotimaista. Kannattavaa lammastalous on silloin, kun tilan tulot ovat suuremmat kuin kustannukset ja erotus kattaa sekä yrittäjän oman työn palkkavaatimuksen että maatilan toimintaan sitoutuneen pääoman korkovaatimuksen. Yli puolet tuloista koostuu yleensä tuista ja suurin kustannus tilalle ovat rehut. Tällä hetkellä lammastalous on melko huonosti kannattavaa, joten uusia keinoja kehittää kannattavuutta tarvitaan. Näitä keinoja ovat mm. karitsoiden erilliskasvatus, yhteislampola, yhteistyö esim. tuotteiden tekemisessä, verkottuminen, ruokinnan kehittäminen esim. seosrehuruokinta, ulkoistaminen esim. kerintä tai peltotyöt ja markkinointi esim. suoramyynti. Eri karitsointivaihtoehdoilla on erilaiset ja erisuuruiset kustannukset. Karitsoiden erilliskasvatus lisäisi tuotantoa ja tuloja. Yhteislampolan hyvä puoli olisi työn ja siihen kuluvan ajan väheneminen. Laajempi yhteistyö ja verkottuminen helpottaisivat arkea vaikeinakin aikoina ja mahdollistaisivat lampaan koko potentiaalin käyttöä. Seosrehuruokinta helpottaisi ja nopeuttaisi ruokintaa. Ulkoistaminen takaa työn parhaan mahdollisen lopputuloksen ja säästää palkkakuluja ja aikaa. Jotta tuotteista saisi hyvän hinnan ja ostajat löytäisivät tuotteet, on osattava markkinoida tuotteitaan. Opinnäytetyössä selvitettiin lampureille tehdyn kyselyn avulla mm. kannattavuutta, kehittämiskeinojen kiinnostavuutta ja sitä, miten lampurit kehittäisivät lammastaloutta. Kyselyn vastausprosentti oli 36. Karitsoiden erilliskasvatuksesta oli jollakin tavoin kiinnostunut 27 % tiloista. Kyselyyn vastanneista lammastiloista 36 % oli myös jollakin tavoin kiinnostunut yhteislampolan osakkuudesta. Vastanneista 70 % harjoitti suoramyyntiä. Kannattavuus oli 50 %:lla kohtuullinen tai hyvä, 30 %:lla välttävä ja 20 %:lla huono. Lammaslaskuri on taloudellisen tuloksen seuraamiseen ja kehittämiseen tehty lammasneuvonnan väline. Lammaslaskuri antaa suuntaa-antavan kannattavuustason eri eläinmäärillä, hintatasoilla ja pinta-aloilla. Lammaslaskuri näyttää miten eri vaihtoehdot vaikuttavat kannattavuuteen. Laskurilla tehdyt laskelmat toimivat pohjana tuotannon kehittämistä pohdittaessa. Käytettäessä lammaslaskuria tarvitaan tietoja esim. lammasmäärästä, tuista, lihan hinnasta ja määrästä, tuloista ja kustannuksista. Lammaslaskurilla laskettiin opinnäytetyöhön kolme esimerkkiä suoramyynnin ja tukialueen vaikutuksesta tulojen määrään. Suoramyynti nostaa huomattavasti tilan tuloja verrattuna teurastamolle myyntiin. Tukialueina oli verrattavina eteläisin AB-alue ja pohjoisin C4-alue. C4-tukialueella tuet ovat paljon suuremmat kuin ABtukialueella ja siksi C4-alueella sijaitseva tila saakin paljon paremman taloudellisen tuloksen. Asiasanat: lammastalous, lammasstrategia, kannattavuus, kehittämiskeinot, lammaslaskuriFinancial Development of Sheep Husbandry In Finland sheep husbandry has become one of the most valued, fastest developing, and trendiest lines of agriculture at present. The most prominent actors on this field are The Finnish Sheep Breeders Association, Sheep counselling of ProAgria and the Sheep Division of the Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners. These three actors have developed a strategy for sheep husbandry in co-operation with sheep farmers. Their vision is that, in the year 2015, more than half of the lamb will be domestically produced. Since the sheep farming at present is rather poorly profitable, there is a demand for new ways to develop profitability. Two-stage raise of lambs, jointly owned sheep houses, cooperation, networking, mixture forage feeding, outsourcing, marketing and direct sale could provide means for this. Costs of different lambing alternatives form differently and end-costs can vary. Two-stage raising of lambs would increase both production and income. Benefit of the jointly owned sheep house would be to decrease the amount of work as well as time invested. Co-operation and networking in larger scale, would make mundane routines lighter even in the challenging situations, as well as make it easier to exploit the whole potential of the sheep. The mixture forage feeding on the other hand, would facilitate feeding as well as speed it up. The outsourcing aims at assuring the best possible result for the work and saves in labour costs and time. To guarantee an optimal price for the products, and to make sure that consumers are able to find them, it is also essential to get acquainted to marketing know-how. Inquiries were made to sheep farmers, in which the main topics were: profitability, interest in development methods and their personal opinions of how to further develop sheep farming in general. Overall response rate was 36 per cent. 27 per cent of the farms involved were interested in two-stage raise of lambs. 36 per cent of those who answered were also interested in jointly owned sheep house. 70 per cent were already practising direct sale. Of the farms involved in the inquiry 50 per cent had a moderate profitability, whilst 30 per cent had to settle for tolerable and 20 per cent for unsatisfactory profitability. There has also been developed a tool for sheep counseling to follow and develop financial results, called the counter of sheep husbandry. The counter gives a suggestive profitability level on different number of animals, different price levels and areas. It also shows how different ways of action affect the profitability. Calculations made with this tool can be used as basis for developing the production. Key information for adequately utilizing counter of sheep husbandry are: number of sheep and level of farm subsidies, price and quantity of mutton, incomes and expenses. In the thesis there are three examples provided using the counter of sheep husbandry. They have been calculated to in order to find out the effect the direct sale and subsidy areas have on the income. Direct sale was found to improve income of the farms notably. Subsidy areas that were being compared, were the southernmost AB-area and the most northerly C4-area. As the subsidies in the C4-area were much higher than in AB-area, it comes to conclude that the financial profits are also substantially higher in the farms situated in the area of higher subsidy level. Key words: sheep husbandry, strategy of sheep husbandry, profitability, development methods, counter of sheep husbandr

The Anglo-Norman Historical Canon: Publishing and Manuscript Culture

Peer reviewe

Casimir energy in the gauge/gravity description of Bjorken flow?

In the AdS/CFT description of four-dimensional QCD matter undergoing Bjorken expansion, does the holographic energy-momentum tensor contain a Casimir-type contribution that should not be attributed to thermal matter? When the bulk isometry ansatz that yielded such a Casimir term for (1+1)-dimensional boundary matter is generalised to a four-dimensional boundary, we show that a Casimir term does not arise, owing to singularities in the five-dimensional bulk solution. The geometric reasons are traced to a difference between the isometries of AdS_3 and AdS_{d+1} for d>=3.Comment: 14 pages. v3: Relationship to the work in [3] clarified. Typos corrected. Published versio

Fragments Re-Connected. Identifications of leaves stemming from the same twelfth-century or early thirteenth-century missals now divided between the collections of the National Library of Finland and the National Archives of Sweden

The large fragment collections of the National Archives of Sweden and National Library of Finland share the same early modern history of recycling. Because of this, leaves from one medieval manuscript are often divided between these two collections. This article establishes a series of new inter-archival connections between fragments stemming from the same book. It focuses on missal fragments dated to the twelfth or early thirteenth century. In addition, it presents preliminary observations on how the recycling history helps us to contextualise the fragments preserved in Finland as historical evidence

Professional development of kindergarten teacher through by means of observation based reflection

The study examines the kind of professional development catalysed by observation-based reflection in cooperation with a researcher in a Finnish daycare centre. More specific research questions were what kindergarten teachers reflect on, what kind of reflection teachers speech represents, and what kind of changes take place in the interpretative framework of the teacher. Four kindergarten teachers participated in this research project. Two of them were involved for two action research cycles (including evaluation, planning, improvement, and reflection), and two for three cycles. The goal of this research project was to support the professional development of kindergarten teachers by means of co-operation between the researcher, the kindergarten teachers and their teams, based on the quality of children s experiences in a kindergarten group of children aged 3 - 6 years. The data were produced by interviewing the teacher, discussing with her and her team, observing the involvement of the children and the engagement of the adult, and using various textual sources. The analysis of the data took place in two stages. In the first stage the analysis proceeded vertically,case by case. The second stage of the analysis was horizontal, with the emphasis on trying to find common meanings and the directions of change. A case description, drawing on the different types of data, summarises the process of each teacher and her group. The descriptions are based on the analysed interviews, the evaluation and reflection discussions carried out with the teachers, analysis of the systematic observation of adult engagement and the involvement of the children and of and analysis of the [textual] documents. In the second stage the cases were compared and examined horizontally. Firstly, the results show that observing the children catalysed new interpretations of the children s experiences and the adult s role in relation to them. Secondly, it was discovered that the children s peer relations explain in important measure their involvement an observation which prompted the teachers to reflect on the possibilities of adults affecting these relations in a constructive way. Thirdly, the research process led all the teachers to reflect holistically on their own role, and on the development of their working methods, in relationship to their earlier interpretations of the role of the adult and the idea of child-oriented pedagogy. As regards the quality of their reflection and how their ways of reflecting changed, the personal research-orientated approach of the teacher and her ability to connect her reflections to the experiences of the children were significant. Cooperation with the researcher led the teachers to reflect not only on shared research topics but also on various personal themes which arose from the individual experiences of the teachers and from the particularities of the different day-care settings. The objects of reflection and its quality are thus indicative, firstly, of the personal professional development of the teacher and what she considers meaningful and, secondly, more generally of the central questions of early childhood pedagogics. It is common to describe institutional development as a process in which abstract transformative speech slowly catalyses a real change. This study, however, shows that observation-based evaluation of children's experiences may trigger a profound professional learning process, during which the teacher has to reinterpret, and partly question, not only her own working methods but also the dominant pedagogical discourse and the unspoken rules and contracts affecting the day-care setting.Tutkimuksessa etsitään vastausta kysymykseen siitä, millaista ammatillista kehitystä havainnointiin perustuva reflektio yhteistyössä tutkijan kanssa saa aikaan lastentarhanopettajissa suomalaisessa päiväkotiympäristössä. Eritellymmin kysyttiin, mihin lastentarhanopettajien reflektio kohdistuu,millaista reflektiota opettajan puhe edustaa sekä millaista muutosta tapahtuu opettajan tulkitsevassa viitekehyksessä. Tutkimukseen osallistui neljä lastentarhanopettajaa, joista kaksi oli mukana prosessissa kahden ja kaksi kolmen toimintatutkimuksellisen syklin (arviointi, suunnittelu, kehittäminen ja reflektointi)ajan. Tutkijan, lastentarhanopettajien ja heidän tiimiensä kanssa tehtävän yhteistyön keskeisenä sisältönä oli tarkastella lasten kokemusten laatua 3 - 6-vuotiaiden lasten päiväkotiryhmissä. Tutkimusaineisto tuotettiin haastattelemalla sekä keskustelemalla opettajien ja heidän tiimiensä kanssa, observoimalla lasten ja aikuisen sitoutuneisuutta sekä käyttämällä hyväksi erilaisia kirjallisia aineistoja. Aineiston analyysi oli kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa analyysi eteni vertikaalisesti,tapauskohtaisesti, ja toisessa vaiheessa horisontaalisesti yhteisiä merkityksiä ja muutoksen suuntia etsien. Kunkin opettajan ja hänen ryhmänsä prosessi tiivistyi eri aineistoista kootuksi tapauskuvaukseksi. Kuvaukset perustuvat analysoituihin haastatteluihin sekä arviointi- ja reflektointikeskusteluihin, systemaattisiin lasten ja opettajan sitoutuneisuuden observointien määrällisiin arviointeihin sekä kirjallisten dokumenttien analyysiin. Toisessa vaiheessa tapaukset asetettiin rinnakkain ja niitä tarkasteltiin horisontaalisesti. Tulokset osoittivat, että lasten havainnoiminen tuotti uusia tulkintoja lasten kokemuksista ja aikuisen roolista suhteessa niihin sekä muutti ammatillisten keskustelujen sisältöä perustehtävän suuntaan. Toiseksi havaittiin, että lasten vertaissuhteet selittivät olennaisella tavalla lasten sitoutuneisuutta toimintaan, mikä herätti opettajat pohtimaan aikuisen mahdollisuuksia vaikuttaa vertaissuhteisiin rakentavalla tavalla. Kolmanneksi tutkimusprosessi johdatti kaikki opettajat tarkastelemaan kokonaisvaltaisesti omaa rooliaan ja pohtimaan muutoksia työssään suhteessa omaan aikaisempaan tulkintaansa aikuisen roolista ja lapsilähtöisyydestä. Merkityksellistä reflektion laadun ja muutoksen kannalta oli, miten opettajat toteuttivat omakohtaista tutkivaa lähestymistapaansa ja kykenivät sitomaan reflektionsa lapsen kokemukseen. Yhteistyö tutkijan kanssa johdatti opettajat reflektoimaan yhteisten kohteiden lisäksi myös yksilöllisesti rakentuvia teemoja, jotka ovat sidoksissa opettajan henkilökohtaisiin ja päiväkotikontekstiin liittyviin tekijöihin. Reflektoinnin kohteet ja laatu kertovat siis yhtäältä opettajan ammatillisesta kehityksestä ja henkilökohtaisesta merkityksenannosta ja toisaalta laajemmin keskeisistä suomalaisen varhaispedagogiikan kysymyksistä. Tutkimus osoittaa, että havainnointiin perustuva lasten kokemusten arvioiminen voi sysätä liikkeelle syvällisen ammatillisen muutosprosessin, jossa lastentarhanopettaja joutuu oman ammatillisen toimintansa lisäksi osittain kyseenalaistamaan ja tulkitsemaan uudelleen makrotason vallitsevaa puhetapaa ja päiväkotikulttuurin ääneen lausumattomia sääntöjä ja sopimuksia