The single-particle density matrix and the momentum distribution of dark "solitons" in a Tonks-Girardeau gas

We study the reduced single-particle density matrix (RSPDM), the momentum distribution, natural orbitals and their occupancies, of dark "soliton" (DS) states in a Tonks-Girardeau gas. DS states are specially tailored excited many-body eigenstates, which have a dark solitonic notch in their single-particle density. The momentum distribution of DS states has a characteristic shape with two sharp spikes. We find that the two spikes arise due to the high degree of correlation observed within the RSPDM between the mirror points ($x$ and $-x$) with respect to the dark notch at $x=0$; the correlations oscillate rather than decay as the points $x$ and $-x$ are being separated.Comment: 9 pages, 8 figure

An architecture for presenting auditory awareness information in pervasive computing environments

Presented at the 12th International Conference on Auditory Display (ICAD), London, UK, June 20-23, 2006.In this paper we present how awareness can be supported in pervasive computing environments through auditory information. We introduce an application which uses soundscapes to support people's awareness of each other's presence in an office environment. We describe several techniques for construction and control of such soundscapes. Finally, we present an architecture for designing and controlling soundscapes. The architecture is based on managers, agents, evaluators, a blackboard information storage, and a control language, it emphasizes reusability and extensibility, and it is built upon a common system framework

Effect of Rhesus D incompatibility on schizophrenia depends on offspring sex.

Rhesus D incompatibility increases risk for schizophrenia, with some evidence that risk is limited to male offspring. The purpose of this study is to determine whether risk for schizophrenia due to Rhesus D incompatibility differs by offspring sex using a nuclear family-based candidate gene approach and a meta-analysis approach. The genetic study is based on a sample of 277 nuclear families with RHD genotype data on at least one parent and at least one child diagnosed with schizophrenia or related disorder. Meta-analysis inclusion criteria were (1) well-defined sample of schizophrenia patients with majority born before 1970, (2) Rhesus D incompatibility phenotype or genotype data available on mother and offspring, and by offspring sex. Two of ten studies, plus the current genetic study sample, fulfilled these criteria, for a total of 358 affected males and 226 affected females. The genetic study found that schizophrenia risk for incompatible males was significantly greater than for compatible offspring (p=0.03), while risk for incompatible and compatible females was not significantly different (p=.32). Relative risks for incompatible males and females were not significantly different from each other. Meta-analysis using a larger number of affected males and females supports their difference. Taken together, these results provide further support that risk of schizophrenia due to Rhesus D incompatibility is limited to incompatible males, although a weak female incompatibility effect cannot be excluded. Sex differences during fetal neurodevelopment should be investigated to fully elucidate the etiology of schizophrenia

Synthesis of 6- and 7-membered cyclic enaminones: Scope and mechanism

Six- and seven-membered cyclic enaminones can be prepared using common, environmentally benign reagents. Amino acids are used as synthetic precursors allowing diversification and the incorporation of chirality. The key reaction in this multi-step process involves deprotection of Boc-aminoynones and subsequent treatment with methanolic K2CO3 to induce cyclization. A β-amino elimination side reaction was identified in a few labile substrates that led to either loss of stereochemical purity or degradation. This process can be mitigated in specific cases using mild deprotection conditions. NMR and deuterium labeling experiments provided valuable insight into the workings and limitations of this reaction. Although disguised as a 6-endo-dig cyclization, the reagents employed in the transformation play a direct role in bond-making and bond-breaking, thus changing the mode of addition to a 6-endo-trig cyclization. This method can be used to construct an array of monocyclic and bicyclic scaffolds, many of which are found in well-known natural products (e.g. indolizidine, quinolizidine and Stemona alkaloids)

Maisterivaiheen luokanopettajaopiskelijoiden määritelmiä lahjakkuudelle:määritelmien yhteydet erilaisiin lahjakkuusteorioihin ja -malleihin sekä luokanopettajakoulutuksen rooli määritelmien muodostumisessa

Tiivistelmä. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan maisterivaiheen luokanopettajaopiskelijoiden määritelmiä lahjakkuudelle. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan vastaajien antamien lahjakkuuden määritelmien yhteyttä tutkielmassa esiteltyihin lahjakkuusteorioihin ja -malleihin sekä tarkastellaan sitä, millainen rooli vastaajien käymällä luokanopettajakoulutuksella on ollut heidän antamiensa määritelmien muodostumisessa. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen tutkimus ja lähestymistavaltaan fenomenografinen. Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, jota jaettiin Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan luokanopettajakoulutusta ja siihen liittyviä asioita koskevalla sähköpostilistalla. Vastaajiksi tutkimukseen kertyi yhteensä 17 maisterivaiheen luokanopettajaopiskelijaa, joista jokainen opiskelee Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa. Sähköisellä kyselylomakkeella kartoitettiin vastaajien määritelmiä lahjakkuudelle, määritelmien taustalla mahdollisesti vaikuttavia lahjakkuusteorioita ja -malleja sekä sitä, millä tavalla lahjakkuuden aihepiiriä on käsitelty luokanopettajakoulutuksessa, ja kuinka koulutuksen sisällöt ovat vaikuttaneet lahjakkuudelle annettujen määritelmien muodostumiseen. Saatuja vastauksia analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksessa havaittiin, että vastaajien määritelmät lahjakkuudelle ovat hyvin monipuolisia ja sisältävät runsaasti yhtäläisyyksiä toisiinsa nähden. Lahjakkuutta määritellään hyvin käytännönläheisesti esimerkiksi erilaisten taitojen ja kykyjen sekä tekemisen ja oppimisen helppouden kautta. Lisäksi vastaajat näkivät ympäristötekijöiden, perintötekijöiden, sekä sisäisten tekijöiden vaikuttavan lahjakkuuteen. Tarkasteltaessa määritelmien yhteyksiä erilaisiin tutkimuksessa esiteltyihin lahjakkuusteorioihin ja -malleihin, korostui esitellyistä malleista etenkin Gagnén DMGT-malli (2004), vaikka vastaajat eivät kyenneetkään itse nimeämään määritelmiensä taustalla vaikuttavia teoreettisia malleja tai näkemyksiä. Luokanopettajakoulutuksen ei myöskään nähty käsittelevän lahjakkuuden aihepiiriä juurikaan, ja noin puolet vastaajista koki, että heidän määritelmänsä lahjakkuudelle eivät olleet muuttuneet koulutuksen aikana. Tässä tutkielmassa ilmenneet lahjakkuuden määritelmät sisältävät samanlaisia piirteitä kuin tutkimuksissa, joissa on kartoitettu suomalaisten opettajien määritelmiä lahjakkuudelle. Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että lahjakkuuden aihepiiriä ei käsitellä juurikaan vastaajien käymässä luokanopettajakoulutuksessa. Samankaltaisia viitteitä aihepiirin vähäisestä käsittelystä on esitetty myös muissa lahjakkuuden aihepiiriä Suomessa tarkastelevissa tutkimuksissa

Lahjakkaiden oppilaiden asema inklusiivisessa perusopetuksessa

Tiivistelmä. Tässä kandidaatin tutkielmassa tarkastellaan lahjakkaiden oppilaiden asemaa inklusiivisessa perusopetuksessa sekä erilaisia lahjakkaiden oppilaiden opettamiseen tarkoitettuja toimintamalleja inkluusioperiaatteen mukaisessa toimintaympäristössä. Aiheen käsittely on rajattu suomalaisen perusopetuksen viitekehykseen, mutta lahjakkuuden ja inkluusion käsitteet pohjautuvat kansainvälisiin ja yleisesti viitattuihin tutkimuksiin aiheesta. Suomalaisessa perusopetuksessa ei ole olemassa selkeitä malleja lahjakkuuden käsitteelle tai lahjakkaiden oppilaiden tunnistamiselle. Lahjakkuutta ja siihen liitettäviä ominaisuuksia on pyritty määrittelemään kasvatustieteen kentällä vuosikymmenien saatossa useilla erilaisilla teoreettisilla malleilla, joiden kautta käytännön opetusta on pyritty järjestämään siten, että se palvelisi myös lahjakkaita oppilaita. Lahjakkuuteen usein liitettäviä piirteitä peruskoulumaailmassa ovat keskiverto-oppilasta parempi taitotaso, aito kiinnostus ja keskittyminen aiheeseen sekä luovuus ja ongelmanratkaisukyky, joka mahdollistaa opitun tiedon soveltamisen. Suomalaisessa perusopetuksessa lahjakkaiden oppilaiden opetuksen toimintamallit ilmenevät selkeimmin suuntauksessa opetuksen ja opetustavoitteiden yksilöllistämiseen ja oppiainekohtaisiin eriyttämiskeinoihin, joilla pyritään varmistamaan jokaiselle oppilaalle hänen oppimistaan tukevat ja motivoivat tehtävät. Opetuksen eriyttäminen vaatii yksittäiseltä opettajalta entistä enemmän resursseja ja aikaa, joille voi olla hankalaa löytää tilaa nykymuotoisessa perusopetuksessa, jossa ryhmäkoot ovat kasvussa ja luokassa työskentelee inkluusioperiaatteen myötä entistä monimuotoisempi joukko oppilaita. Keskustelu opetuksen eriyttämisestä keskittyy useimmiten niiden oppilaiden tukemiseen, joilla on haasteita käsiteltävän asian oppimisessa tai esimerkiksi tiedossa olevia diagnosoituja oppimisvaikeuksia. Inkluusioperiaatteen mukaisesti jokaisen oppilaan tulisi saada juuri hänen yksilöllistä oppimistaan tukevaa opetusta. Tässä tutkielmassa tarkastellaan sitä, millaisessa asemassa lahjakkaat oppilaat ovat inklusiivisessa perusopetuksessa niin oppimisen eriyttämisen kuin muiden inkluusioperiaatteiden mukaisten keinojen suhteen