Perehdytysmateriaali paperitekniikan suuntautumisvaihtoehdoista Tampereen ammattikorkeakoulussa

Opinnäytetyönä oli tarkoitus koostaa perehdytysmateriaali paperitekniikan suuntautumisvaihtoehdoista Tampereen ammattikorkeakoulussa. Perehdytysmateriaali katsottiin hyödylliseksi viimeistään paperitekniikan, tekstiilitekniikan ja kemiantekniikan yhdistyttyä yhdeksi koulutusohjelmaksi, jossa suuntautumisvaihtoehto valitaan vasta ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Opinnäytetyö on toiminnallinen opinnäytetyö, joka sisältää varsinaisen tuotoksen, produktin. Tuotoksena syntyi perehdytysmateriaali sekä asiakirjamuodossa että myös PowerPoint-muodossa. Työn teoriaosuudessa keskitytään perehdytysmateriaalin rakentamisen teoreettiseen puoleen. Työtä tehtäessä tarkoituksena oli toteuttaa myös kysely, jossa olisi kerätty tietoa opiskelijoilta siitä, mitä perehdytysmateriaaliin tulisi sisällyttää. Työn tekijän henkilökohtaisten terveysongelmien vuoksi kysely jouduttiin toteuttamaan alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen sähköpostin välityksellä, joten vastausten määrä ei riittänyt varsinaisten johtopäätösten tekoon. Saaduista vastauksista otettiin kuitenkin vinkkejä työtä tehtäessä. Opinnäytetyön tuloksena syntyi helposti päivitettävä perehdytysmateriaali, josta on toivottavasti hyötyä niin yhteishaussa valintojen kanssa painiville opiskelijoille, näiden opinto-ohjaajille, yrityksille kuin aloittaville opiskelijoille PaTeKe-koulutusohjelmassakin.This thesis was about producing an introduction material concerning orientation possibilities in paper technology at Tampere University of Applied Sciences. There was a need for such material after the fusion of paper technology, textile technology and chemical technology. Students choose between different possibilities during the first year. Thesis was a functional thesis and it has both theoretical and practical parts. The practical part is the final product. In the theoretical part there is some theory about making introduction material. There was supposed to be a survey that could have given some info about the needs of the students who has just begun their journey towards becoming a paper engineer. But because the writer was struggling with health problems during the critical times of this project, the survey shrunk into an e-mail inquiry. After all the struggling the material came together after all. Hopefully the produced introduction material helps someone

Lojaaliutta, sitoutumista ja alaistaitoja – organisaatiouskollisuuskäsitteen monivivahteisuus

Tutkielmassa tarkastelen organisaatiouskollisuuden käsitettä ja sen merkitystä. Organisaatiouskollisuuskäsitteen lisäksi tutkin lojaaliuden, sitoutumisen ja alaistaitojen käsitteitä organisatorisesta kontekstista. Tutkielma on luonteeltaan käsitteellinen työ ja se perustuu aihepiirin tutkimuskirjallisuuteen. Tutkielmassani vastaan kysymykseen: mitä organisaatiouskollisuudella tarkoitetaan? Lähden tarkastelemaan kysymystä organisaatiouskollisuuteen liitettävien käsitteiden kautta: lojaalius, sitoutuminen ja organisaatiokansalaisuus eli alaistaidot. Pyrin osoittamaan, millä tavalla nämä käsitteet ilmentävät organisaatiouskollisuutta. Tutkielmassani näkyy se, kuinka osin samankaltaisia ja toisaalta eriäviä määritelmiä sekä lojaaliudesta, sitoutumisesta että alaistaidoista löytyy eri tutkijoiden tutkimuksissa, joten tuon esille myös käsitteiden eroja ja yhtäläisyyksiä. Tutkielman keskiössä on organisaatiouskollisuuden käsite, joka kulkee kattokäsitteenä koko työn läpi. Teoreettisena viitekehyksenä esittelen organisatorisesta lojaaliudesta, organisaatioon sitoutumisesta ja organisaatiokansalaisuudesta eli alaistaidoista tehdyt laajalti tunnetut ja käytetyt tyyppijaot. Tutkielman keskeisenä tarkoituksena on osoittaa käsitteiden yhteys organisaatiouskollisuuteen ja käsitteiden merkityserot. Etenkin suomenkielisessä ja englanninkielisessä tutkimuksessa käsitteiden perusmerkitykset ovat osin päällekkäisiä ja ne sisältävät myös paljon samoja elementtejä, jolloin niiden erottaminen toisistaan voi olla vaikeaa. Työni lopussa esitän mahdollisia jatkotutkimuksen aiheita liittyen organisaatiouskollisuuteen ja siihen liitettäviin käsitteisiin

Co-operation and Integration in Wood Energy Production

The aim of the study was to investigate the effects of co-operation and integration in large-scale wood energy production. The total procurement cost and yield of forest chips (small-sized trees and logging residues) delivered to the consumption plant were calculated for three harvesting strategies. In Alternative 1 individual stands were harvested. In Alternative 2 the harvesting of small-sized trees and logging residues was integrated within forest holdings. Alternative 3 included both co-operation between neighbouring forest holdings and the integration of harvesting. In integrated harvesting, small trees and logging residues were jointly chipped at intermediate storages. The study material consisted of forest management planning information and forest maps, in digital form, for privately owned areas totaling 15000 ha, of which 3720 ha was forest. GIS data and costs models were used in constructing a production model for a power plant consuming 100000 m3 of forest chips per year. Integration raised the harvestable small energy wood yield by 30.5% (Alternative 2) and 31.5% (Alternative 3). The corresponding values for all forest chips were 12.9% and 13.3%. The average cost of forest chips was 3.4% lower in Alternative 2 and 4.9% lower in Alternative 3 than in individual stand harvesting. The cost effects on the total production cost of small tree chips were greater than on the production cost of logging residues. Co-operation and integration broaden the raw-material base for wood energy and make the supply more even

Reliability of rock surface model in terms of quantity and quality of percussion drillings

Kallionpinta sijaitsee Suomessa useimpiin muihin maihin verrattuna hyvin lähellä maanpintaa. Kallionpinnan syvyys vaikuttaa infra- ja rakennushankkeiden suunnitteluun monin tavoin, minkä takia sen sijainti tulisi tuntea mahdollisimman luotettavasti. Nykyään, suunnittelun siirtyessä enenevissä määrin mallipohjaiseksi, suunnittelua varten kallionpinnasta laaditaan usein kolmiulotteinen kallionpintamalli. Kallionpintamalli rakennetaan tyypillisesti porakonekairaustuloksiin pohjautuvana kolmioverkkona, jota täydennetään manuaalisesti muiden pohjatutkimusmenetelmien tuloksilla. Tämän työn tarkoituksena oli arvioida, kuinka luotettavana porakonekairausten pohjalta määritettyä kallionpintamallia voidaan pitää. Lisäksi tavoitteina oli tutkia, miten porakonekairausten virheet, kairausverkon tiheys, sekä geologiset olosuhteet vaikuttavat kallionpintamallin luotettavuuteen. Tutkimuksessa porakonekairauksille määritettiin virhejakaumat neljästä todellisesta kohteesta saatuja pohjatutkimus- ja mittausaineistoja hyödyntämällä. Virhejakaumien pohjalta simuloitiin eri tiheyksillä porakonekairausverkkoja, joista laadittiin arvioidun kallionpinnan mallit. Näitä malleja verrattiin mitattuihin kallionpintamalleihin käyttämällä kahdenlaisia virhefunktioita: tilavuuseroja ja suurimpia poikkeamia. Simulointiprosessia toistettiin satoja kertoja Monte Carlo -periaatteen mukaisesti. Tutkimuksessa havaittiin porakonekairausten sisältävän usein virheitä: pienimmillään keskimääräisen virheen suuruus oli noin 0,05 metriä ja enimmillään jopa noin 0,46 metriä. Tämän seurauksena porakonekairauksista laadittua kallionpintamalliakaan ei voida missään tilanteessa pitää täysin luotettavana. Porakonekairausten virheiden todettiin vaikuttavan pintamallien välisiin tilavuuseroihin, mutta ei niinkään suurimpiin poikkeamiin niiden välillä. Kairausverkon tiheyden todettiin olevan pintamallin luotettavuuden kannalta tärkein muuttuja, ja sen vaikutus oli odotetusti sitä suurempi mitä pienipiirteisempi kallionpinnan topografia oli. Poikkeamatarkastelun perusteella arvioitiin, että mikäli arvioitu kallionpintamalli halutaan määrittää tarkasti, on kairauksia syytä tehdä vähintään 5 metrin välein. Kun kallionpintatietoa tarvitaan ainoastaan massalaskentaan, riittävä tarkkuustaso arvioitiin saavutettavan noin 15–30 metrin kairaustiheydellä, louhinnan kokonaismäärästä riippuen.Compared to most other countries, the bedrock in Finland lies in close proximity to ground surface. The depth of bedrock affects the design process of various structures in numerous ways, and thus, rock level locations should be known as accurately as possible. Today, as the design process is increasingly shifting towards building information models, it is common to create a 3D rock surface model to facilitate design. Rock surface is typically modelled out of percussion drillings as triangulated irregular network. The aim of this study was to evaluate how reliably rock surface can be modelled based on percussion drilling results. Furthermore, the effect of percussion drilling errors, drilling densities, and different geological environments on the reliability was studied. Error distributions were defined for percussion drillings utilizing data acquired from four Finnish construction sites. Based on these error distributions, percussion drilling grids and further, estimated rock surface models were simulated. Estimated rock surface models were compared to measured rock surface models in terms of volume differences and maximum deviations. This simulation process was repeated hundreds of times in accordance with Monte Carlo method. Study showed that percussion drillings contained errors quite commonly: mean errors varied from roughly 0,05 meters to as much as 0,46 meters. Thus, rock surface models created solely on percussion drillings can never be considered as completely accurate. The errors in percussion drillings seemed to have a significant impact on the reliability in volume difference analyses, but not so much in maximum deviations analyses. The drilling density was the most important variable in terms reliability of the rock surface model. As expected, its effect on the reliability became even larger as the rock surface topography became more small-featured. Based on the maximum deviations analysis, in order to define the rock surface model accurately, the distance between percussion drillings should not exceed 5 meters. However, if the rock surface information is required solely for rock mass quantity calculations, percussion drilling density of 15–30 meters should be enough to achieve results with sufficient accuracy. The exact drilling density depends on the total rock mass requiring detachment

HENKIREIKÄ SELVIYTYMISESSÄ PÄIVÄSTÄ PÄIVÄÄN : Telluksen asiakkaiden kokemuksia mielenterveyskuntoutujien päivätoiminnasta

Opinnäytetyön tarkoituksena oli asiakkaiden kokemusten kokoaminen Telluksen, Ristiinan kunnan perusturvalautakunnan ylläpitämästä, päivätoiminnasta. Telluksen asiakaskunta koostuu kehitysvammaisista, mielenterveys- ja päihdekuntoutujista. Asiakkuutta tarkastelen tässä työssä mielenterveyskuntoutujan näkökulmasta. Päivätoiminta on tärkeä avokuntoutuspalvelu pitkäaikaisista mielenterveysongelmista kärsiville mielenterveyskun-toutujille. Avopalveluiden merkitys korostuu tulevaisuudessa mielenterveystyössä tapahtuvan rakenteellisen uudistuksen myötä. Opinnäytetyön keskeisiä näkökulmia ovat: hyvinvointinäkökulma, hyvä palvelu sekä mielenterveyskuntoutuja asiakkaana. Kokosin aineiston asiakkailta puolistrukturoituna kyselynä (N=29). Kyselyyn osallistui 16 naista ja 13 miestä. Kyselyssä oli 4 teemaa. Keskeisenä tavoitteena oli selvittää, miten Telluksen päivätoiminta auttaa asiakkaiden hyvinvoinnin toteutumisessa ja minkälaisia ovat Telluksen päivätoiminnan palvelut laadultaan asiakkaiden mielestä. Tulosten mukaan palvelu on helposti käytettävissä: Tellus on koettu matalan kynnyksen paikaksi, jonka asiakkaaksi on helppo päästä. Telluksen toiminta parantaa mielenterveyskuntoutujien elämänlaatua ja lisää hyvinvointia vähentämällä yksinäisyyttä. Telluksesta löytyy keskusteluseuraa, vertaistukea ja ystäviä. Tellus antaa elämän sisältöä, mielekästä ja tavoitteellista toimintaa. Telluksessa järjestetään tapahtumia ja ohjelmaa vastanneiden mielestä melko riittävästi. Telluksen palvelut ovat hyviä ja palvelu on luottamuksellista. Telluksen henkilökunta on osaavaa ja henkilökuntaa on riittävästi. Kehittämisehdotuksina vastaajat toivoivat pidempää aukioloaikaa, parkettien kunnostamista, lisää virikkeitä ja ohjattua toimintaa. Tuloksia voidaan hyödyntää psykiatristen avopalvelujen kehittämisessä ja niiden tarpeellisuutta arvioitaessa.The aim of this study was to collect customer thoughts about mental health rehabilitation services at Tellus. The focus of the study was well-being, quality of service and customership at mental health rehabilitation services. According to the source material; day time activities are important for their customers and the importance is growing. The material was collected by half structured questioning (N=29) that included four themes. The results were analysed by using content analysis and crosswise tabulation. According to the results the service is easy to use. The opening hours are convenient and the condition of the premises is comfortable. Tellus improves well-being with reducing loneliness. It is possible to find fellowship and friends from Tellus. By using the service it is easier to keep daily routine. Tellus gives work and meaningful, target-oriented activities. The activities in Tellus are quite meaningful. There are quite enough events and programme in Tellus. Services are good and confidential. The customers are helped in their problems. There are enough employees that are skilful. Development ideas from the customers are: longer opening hours, floor renovation and more recreational activities. The results of this bachelor’s thesis can be used for evaluating and developing mental health services

”Sitten uskaltaa kertoo omista asioista enemmän”

Luottamus asiantuntijoihin on keskeinen osa modernien yhteiskuntien olemassaoloa ja toimivuutta. Maahanmuuttajilla ei välttämättä ole uuteen asuinmaahan saapuessaan yhteisesti jaettuihin arvoihin ja normeihin perustuvaa luottamusta uuden asuinmaan viranomaisia tai muita asiantuntijoita kohtaan. Luottamuksen puute voi vaikeuttaa asioiden hoitamista ja uuteen yhteisöön kiinnittymistä. Tässä artikkelissa tarkastellaan työvoimaneuvojan käsityksiä luottamuksen rakentamisesta ja merkityksestä työvoimaneuvojan ja maahanmuuttaja-asiakkaiden asiointikeskusteluissa. Maahanmuuttaja-asiakkaat ovat ulkomaalaistaustaisia eri lähtömaista Suomeen saapuneita työvoimatoimiston (TE-toimisto) asiakkaita, jotka ovat hakeutumassa esimerkiksi opintoihin, työharjoitteluun, palkkatyöhön tai yrittäjiksi. Artikkelissa esitetyt havainnot perustuvat kokeneen työvoimaneuvojan haastatteluihin. Tutkimuksellisesti kiinnostavaa tapausta tarkastelemalla (esim. Baxter & Jack 2008, 548; Parker-Jenkins 2016, 6) pyritään syventämään ymmärrystä luottamuksen kiinnittymisestä vastavuoroiseen suhteeseen myös institutionaalisessa vuorovaikutuksessa. Työvoimaneuvojan käsityksiä jäsennetään identifikaatioon ja informaatioon pohjautuvan luottamuksen kategorioiden avulla. Virkailija kertoo pyrkivänsä virittämään asiakkaan luottamusta itseensä ja edustamaansa instituutioon esimerkiksi yhteistä viestinnällistä tilaa rakentamalla sekä itsestä kertomisen, huumorin ja myös muusta kuin hoidettavasta asiasta puhumisen avulla. Lisäksi luottamuksen rakentumista edistävät riittävän ja tarkoituksenmukaisen asiointitilanteisiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan liittyvän kontekstualisoivan tiedon välittäminen, ammattitaitoisuuden osoittaminen sekä asiakkaan toimijuuden vahvistaminen

Mass Stabilization as a Ground Improvement Method for Soft Peaty

Construction of road embankments or other infrastructures on soft peat is a challenge. The main problems are high compressibility and rather low undrained shear strength of peat. Mass stabilization provides a solution to improve the properties of a peaty subgrade. Mass stabilization is a ground improvement method, where hardened soil mass is created by adding binder into soil and by controlled in situ mixing. Mass stabilization poses an alternative solution for conventional mass replacement or other techniques, which leave peat in place. The chapter deals with mass stabilization of soft peat soil. Specific attention is paid to design, research and construction considerations, and experience obtained during last three decades. Peat properties before and after stabilization, design methods including pre-testing, stabilization technique and machinery, quality control methods and practices, binder technology, long-term performance of mass stabilized peat, environmental effects, feasibility, applications, and limitations are all presented and discussed in this chapter. The long-term observations (during the last 25 years) have shown that the strength of stabilized peat has continued to increase in average 1.6 times from the strength of 30 days. Therefore, mass stabilization has proven to be a flexible ground improvement method for peat layers with maximum thickness of 8 m