Alakoulun opettajien sopeutuminen avoimiin ja joustaviin fyysisiin oppimisympäristöihin

Tiivistelmä. Avoimet ja joustavat suunnitteluratkaisut ovat yleistyneet suomalaisessa oppimisympäristörakentamisessa merkittävästi viime vuosina. Avoimissa oppimisympäristöissä suuret opetusryhmät toimivat yhdessä perinteistä luokkahuonetta suuremmassa tilassa, joka voi olla jaettavissa suljettavilla väliseinillä tai muilla kevyemmillä ratkaisuilla. Tällaiset uudenlaiset oppimisympäristöt haastavat perinteiset luokkatilat ja opetuksen tarkoituksenaan edistää nykyaikaisia pedagogisia menetelmiä ja yhteisopettajuutta. Niissä toimiminen edellyttääkin opettajilta usein merkittävää sopeutumista. Opettajien pedagogisten käytäntöjen, jotka ovat yhteydessä heidän oppimiskäsityksiinsä, on havaittu vaikuttavan heidän kokemaansa sopeutumiseen. Tässä tutkielmassa selvitettiin opettajien kokemuksia heidän sopeutumisestaan avoimiin oppimisympäristöihin. Tiedonkeruu toteutettiin kyselylomakkeella vuoden 2021 keväällä kolmesta Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevasta koulusta ja kyselyyn vastasi yhteensä yhdeksän opettajaa. Tutkielma toteutettiin monimenetelmäisesti hyödyntämällä sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Tutkielman tavoitteena oli selvittää kuinka hyvin opettajat kokevat sopeutuneensa avoimiin oppimisympäristöihin, ovatko käsitykset itsesäätöisestä oppimisesta yhteydessä koettuun sopeutumiseen ja mitkä muut tekijät ovat mahdollisesti vaikuttaneet opettajien kokemaan sopeutumiseen. Kyselyaineiston analyysi painottui laadulliseen sisällönanalyysiin, jossa avointen kysymysten vastauksia analysoitiin teoriasidonnaisesti Owensin ja Valeskyn kouluilmastomallin viitekehyksessä. Määrällisellä analyysillä selvitettiin avoimiin oppimisympäristöihin sopeutumisen ja itsesäätöisen oppimisen käsitysten välistä yhteyttä sekä muita mahdollisesti sopeutumiseen vaikuttaneita tekijöitä. Opettajien ilmoittamaa sopeutumista verrattiin heidän käsityksiinsä itsesäätöisestä oppimisesta, jonka mittarina käytettiin itsesäätöisen oppimisen käsityksiä mittaavaa SRLTB-asteikkoa. Analyysissä hyödynnettiin pienten aineistojen korrelaatioiden tarkasteluun soveltuvaa Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa. Aineiston opettajat ilmoittivat sopeutuneensa avoimiin oppimisympäristöihin pääasiassa hyvin, mutta sopeutumisessa havaittiin koulukohtaista vaihtelua, jonka syytä ei pystytty käytössä olevilla menetelmillä määrittämään. Opettajien sopeutumisen ei havaittu olevan yhteydessä itsesäätöisen oppimisen käsityksiin, mutta sen sijaan työkokemus oli aineistossa positiivisesti yhteydessä koettuun sopeutumiseen. Opettajien sopeutumista edistivät hyvä työyhteisö sekä yhteistyö kollegojen kanssa. Erinomaisesti sopeutuneet opettajat löysivät lisäksi fyysisestä oppimisympäristöstä muita opettajia enemmän sopeutumista edistäviä tekijöitä eivätkä ilmoittaneet kokeneensa meluhaittoja avoimissa oppimisympäristöissä

”Monopolien ja kollektivismin puristuksessa”:SMP:n puolue-eliitin poliittinen argumentointi EEC-vapaakauppasopimuksesta Suomen Uutisissa 1971–1974

Tiivistelmä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten SMP:n puolue-eliitin kannat EEC-vapaakauppasopimuksesta ja siihen liittyneistä laeista esitettiin puolueen lehdessä Suomen Uutiset. Lehti toimii tämän työn pääasiallisena lähteenä. Yleisen suhtautumisen ja retoriikan lisäksi tarkastellaan myös, miten puolueen käyttämä retoriikka sopii Cas Müdden määritelmään populistisesta radikaalioikeistosta. Tarkoituksena on näin hahmottaa SMP:n Euroopan integraatioon liittyvien käsitysten historiaa. Tärkeimmät vapaakauppasopimukseen liittyvistä laeista olivat presidentti Kekkosen valinta poikkeuslailla 1973 ja vuosien 1973–1974 aikana säädetyt suojalait. SMP vastusti näitä kaikkia, käyttäen hyvin värikästä retoriikkaa. Näiden lakien yhdistäminen EEC-sopimukseen nähtiin puolue-eliitin toimesta jopa esteenä koko vapaakauppasopimukselle, mutta lopulta sopimuksen hylkäämisen haitat nähtiin suuremmiksi kuin hyväksymisen. Tutkimus jakautuu kolmeen päälukuun, joissa ensimmäiseksi käsitellään sopimuksen neuvotteluvaihe, sitten poikkeuslaki ja lopuksi suojalait. Työn otsikko ”monopolien ja kollektivismin puristuksessa” tulee Suomen Uutisissa käytetystä ”aihetunnisteesta”, joka esiintyi lehdessä usein ja kuvaa hyvin puolueen retoriikkaa. Lehdessä esiintyneet kannat kulkivat aina hyvin johdonmukaisesti johonkin suuntaan, mutta kesken tutkittavan ajankohdan puolue hajosi kahtia. Suurin osa eduskuntaryhmästä siirtyi tukemaan poikkeuslakia uudessa puolueessa. Veikko Vennamo jatkoi taistelua viiden muun kansanedustajan kanssa, jotka lehden perusteella olivat lähellä hänen linjaansa. Suojalakien käsittelyssä käytettiin paljon äärimmäisiä ilmaisuja, joissa julistettiin suomalaisen poliittisen järjestelmän kuolemaa. Suojalakeihin yritettiin liittää mahdollisimman negatiivisia mielikuvia ja ne haluttiin määritellä kiristyslaeiksi, kurilaeiksi ja niin edelleen. Puolue-eliitti syyttikin niin muita puolueita, mediaa kuin etujärjestöjä kansan pettämisestä. Eliitin linja oli näin erittäin antielitistinen, ja sitä kautta populistinen. Lopulta tärkeimpiä asioita SMP:n eliitille EEC-asiassa olivat, miten vapaakauppasopimuksen hyödyt ja haitat saatiin jaettua oikeudenmukaisesti ja miten se vaikutti Suomen puolueettomuuspolitiikkaan. Näin SMP:ssä nativismi jäi sen verran vähäiseksi, ettei se sovi Müdden määritelmään populistisesta radikaalioikeistosta. Läheisempi vertailukohta on oikeistopopulistinen Tanskan edistyspuolue, mutta senkin talouspolitiikka näyttää olleen SMP:tä oikeistolaisempaa

Informaali oppiminen skeittauksen kontekstissa

Tiivistelmä. Tässä tutkielmassa tarkastellaan kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin informaalia oppimista skeittauksen yhteydessä. Skeittauksen tutkimuksellisena viitekehyksenä toimii vaihtoehtolajien sosiologinen tutkimus ja Wheatonin elämäntapaurheilun määritelmät. Informaalia oppimista tarkastellaan puolestaan elinikäisen ja arkipäivän oppimisen viitekehyksissä ja sitä määritellään Colleyn, Hodkinsonin ja Malcolmin sekä Krokforsin, Kankaan, Vitikan ja Myllärin kuvauksia hyödyntäen. Tavoitteena on selvittää mitä skeittauksessa opitaan ja miten. Kirjallisen aineiston perusteella skeittauksessa opitaan motorisia taitoja, ryhmässä toimimista, uudenlaista ympäristön hahmottamista ja luovuutta sekä sosialisoidutaan harrastusyhteisön jäseneksi. Osa harrastajista tekee myös vapaaehtoistyötä, jossa opitaan esimerkiksi toisten ohjaamista, tapahtumien järjestämistä ja organisointia. Tiiviit skeittiyhteisöt ja harrastuksen elämäntapaluonne tarjoavat aineksia myös yksilöiden arvomaailmojen muutoksille. Skeittauksen yhteydessä opittava tieto voidaan luokitella kolmeen ryhmään, jotka ovat implisiittinen ja eksplisiittinen tieto sekä kehollinen tietäminen. Skeittauksen oppiminen perustuu pitkälti skeittiyhteisöjen organisoimattomaan tai löyhästi organisoituun toimintaan ja niissä tapahtuvaan joustavaan opettaja–oppilassuhteen vaihteluun. Erilaisia taitoja ja tietoja opitaan vertaisoppimisen, mallioppimisen ja itseoppimisen keinoin. Hypoteesin mukaisesti skeittauksen yhteydessä tapahtuva oppiminen sopii myös informaalin oppimisen määritelmiin ollen vahvasti kontekstisidonnaista, holistista ja yhteisöllistä. Tulokset kuvaavat laajasti skeittaamisen yhteydessä tapahtuvaa oppimista, mutta yksityiskohtaisten johtopäätösten tekeminen ja yleistäminen vaatisi systemaattisempaa tutkimista tai empiirisen tutkimusasetelman käyttöä. Tämä tutkielma antaa yleiskuvan ilmiöstä tarjoten näkökulmia informaaliin oppimiseen omaehtoisuuteen perustuvissa harrastusyhteisöissä

Developing LCA-based benchmarks for sustainable consumption - for and with users

This article presents the development process of a consumer-oriented, illustrative benchmarking tool enabling consumers to use the results of environmental life cycle assessment (LCA) to make informed decisions. Active and environmentally conscious consumers and environmental communicators were identified as key target groups for this type of information. A brochure presenting the benchmarking tool was developed as an participatory, iterative process involving consumer focus groups, stakeholder workshops and questionnaire-based feedback. In addition to learning what works and what does not, detailed suggestions on improved wording and figures were obtained, as well as a wealth of ideas for future applications

Condition Controlling and Monitoring of Indoor Swimming Pools

VTT has executed a lot of research work concerning the usage, functionality and refurbishment of indoor swimming pools and spas lately. This work includes for instance detailed condition surveys, energy audits, cost analysis and maintenance planning tools. The prevailing conditions make special demands for planning, constructing, repairing and maintaining the indoor swimming pools. Main topics are usually connected with shortening of the service lives of the building parts and technical installations and the indoor air quality. Also the yearly running costs can be remarkable high. VTT has created the technical risk map for indoor swimming pool repairs. This risk map presents the most significant factors that must be taken into account in order to repair facilities successfully. Due to optimizing the operation and maintenance VTT has developed operation and maintenance manual software that is specially targeted for indoor swimming facilities. This paper presents the technical risk map, the condition survey procedure, the energy saving methods and the maintenance record book for indoor swimming facilities to secure the success of a refurbishment project

Immune activation in the small intestine in patients with rheumatoid arthritis

Objectives: To determine whether inflammation in the gut associated immune system is activated in rheumatoid arthritis ( RA). The expression of chemokine receptor- (CCR4, CCR5) and cytokine- ( interleukin (IL) 2, IL10, interferon gamma (IFNgamma), tumour necrosis factor alpha (TNFalpha), and transforming growth factor beta (TGFbeta)) specific mRNA in intestinal biopsy samples from patients with RA was examined. Methods: Duodenal biopsy samples from 13 patients with RA and 15 control subjects were studied. The mRNA expression of CCR4, CCR5, IL2, IL10, IFNgamma, TNFalpha, and TGFb in intestinal biopsy samples was demonstrated by real time quantitative reverse transcriptase-polymerase chain reaction. Results: The mRNA expression of CCR4, CCR5, and IL10 in intestinal biopsy samples was increased in patients with RA in comparison with control subjects ( p = 0.001, p = 0.046, p = 0.019). No difference in the expression levels of IL2, IFNgamma, TNFalpha, or TGFbeta was seen between patients with RA and controls. Conclusions: The increased intestinal mRNA expression of IL10, CCR5, and CCR4 suggests that gut associated immune cells are activated in patients with RA.Peer reviewe