Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2022–2027 : Vesien tila hyväksi yhdessä

Vesienhoidon tavoitteena on pinta- ja pohjavesien hyvän tilan saavuttaminen ja turvaaminen. Vesienhoito on osa koko Euroopan laajuista, vesipolitiikan puitedirektiiviin pohjautuvaa työtä. Vesipolitiikan puitedirektiivi on Suomessa toimeenpantu lailla vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004) ja siihen liittyvillä asetuksilla vesienhoitoalueista (1303/2004), vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006) ja ympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006). Lisäksi on tarvittavin osin muutettu ympäristönsuojelulakia ja vesilakia. Näillä säädöksillä vesipuitedirektiivin mukainen toiminta on liitetty osaksi suomalaista vesien käyttöön, hoitoon ja suojeluun liittyvää toimintaa, jonka olennaisena perustana on edelleen ympäristönsuojelulain ja vesilain mukainen lupajärjestelmä

Nanomaterials as part of society : Towards a safe future of nanotechnology

Nanomaterials as part of society : Towards a safe future of nanotechnologyThe review contains information on the use of nanomaterials and safety issues, regulation and research related to nanomaterials in Finland. Nanomaterials have at least one dimension between 1–100 nanometers. At the nanoscale, materials can exhibit unique chemical, physical, electronic and mechanical properties. Nanotechnology is used to improve the properties of materials. Manufactured nanomaterials are used in nearly all industrial sectors. As a result of human activity, nanoparticles are also generated unintentionally through various processes and combustion. The impact that nanomaterials have on health or the environment is not yet fully understood. The assessment of health and environmental risks is based on information on the hazardous properties and exposure levels of nanomaterials. Exposure to manufactured nanomaterials may occur during the production process or the use of these products. However, as a rule, the risk of exposure to manufactured nanomaterials in consumer products is minimal. The regulation of nanomaterials builds on EU and national legislation concerning chemicals, food and medicines. The EU also has sector-specific legislation on the safe use of nanomaterials. The European Commission is directing more and more funding to the research on the safety of nanomaterials. In Finland, universities and government research institutes conduct valuable safety and material-related research on nanomaterials

Nanomateriaalit osana yhteiskuntaa : Kohti turvallista nanoteknologian tulevaisuutta

Katsaus sisältää tietoa nanomateriaalien käytöstä, turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä, sääntelystä, sekä tutkimuksesta Suomessa. Nanomateriaaleissa vähintään yksi niiden ulottuvuus on välillä 1–100 nanometriä. Aineella voi nanokoossa olla kemiallisia, fysikaalisia, sähköisiä ja mekaanisia erityisominaisuuksia. Nanoteknologiaa käytetään tuotteiden ominaisuuksien parantamiseen. Teollisesti tuotettuja nanomateriaaleja käytetään lähes kaikilla teollisuuden aloilla. Ihmistoiminnan seurauksena syntyy myös tahattomasti poltto- ja prosessiperäisiä nanohiukkasia. Nanomateriaalien terveydelle tai ympäristölle aiheuttamia vaikutuksia ei vielä täysin tunneta. Terveys- ja ympäristöriskien arviointi perustuu tietoihin nanomateriaalien vaaraominaisuuksista ja altistumistasoista. Teollisesti tuotetuille nanomateriaaleille on mahdollista altistua valmistuksessa ja käytössä. Altistuminen kuluttajatuotteista on pääsääntöisesti vähäistä. Nanomateriaalien sääntelyssä sovelletaan EU- ja kansallisia säädöksiä, jotka koskevat kemikaaleja, elintarvikkeita tai lääkkeitä. Lisäksi EU:ssa on sektorikohtaisia säädöksiä nanomateriaalien turvalliselle käytölle. Euroopan komissio rahoittaa yhä enemmän nanomateriaalien turvallisuuteen liittyvää tutkimista. Suomen yliopistoissa ja valtion tutkimuslaitoksissa tehdään ansiokasta nanomateriaaleja koskevaa materiaali- ja turvallisuustutkimusta

Clean Shipping: Exploring the impact of emission regulation

The environmental impact of the maritime industry has been under much public discussion,culminating in 2015 when regulations limiting sulphur content from shipping vessels came intoeffect in the Baltic Sea. Since then, the maximum sulphur content of fuel used by all ships navigating the Sulphur Emission Control Area (SECA) must be no more than 0.1 per cent. Up-to-date information on thetechnical efficiency and socio-economic impacts of different clean shipping solutions and theircapacity to comply with the regulations, however, is currently very limited. In order to develop future environmental regulations, policy makers and authorities need more knowledge. The shipping industry also needs to make informed investment decisions. To allow for knowledge-based decision making, discussions are needed involving maritime authorities, policy makers, NGOs, and the private sector.We have answered questions on the shipping industry's compliance with environmentalregulations, examining the technical efficiencies of different techniques for removing pollutionfrom exhaust gases. We have also explored the cost-effectiveness of various compliancemeasures used across the industry.Modelling methods have enabled us to assess current and future compliance costs as well aslook at the effects on public health and the environment. We have taken a closer look at threecities in the region to spread best practice on air quality measurement and modelling at a localscale. We have provided analysis to make recommendations that will improve the welfare of thepeople of the Baltic Sea Region. For environmental regulation to be effective, compliance needs to be monitored and noncompliance needs to be sanctioned. We have also presented findings on compliance levels and reflect on the attitudes of ship-owners responsible for meeting the regulations.The project aims to support maritime businesses and economic growth. Clean shipping solutionsprovide the potential for businesses to innovate. The development of clean shipping technologiesleads to spin-off enterprises and allows European industry actors to lead the way in globalmarkets. The Baltic Sea Region is a forerunner in this respect, acting as a living laboratory forclean shipping. The effectiveness of SECA was analysed by comparing the costs and benefits of the regulation according to a framework presented in Lähteenmäki-Uutela et al. (2018). As part of this work, wehave developed a free web-based economic decision-making tool to help companies estimate investment costs and decide what investments to make to comply with SECA regulations.In addition to promoting technological development and improving future regulation, we havebeen active in sharing the results with the wider community. Finding ways to meet the increasingdemand for improved air quality will ultimately bring economic opportunities as well as wellbeingfor the people of the region.</p

Hitsaavan tuotannon nykytila-analyysi

Tämän opinnäytetyön aiheena oli kuvata Paakkilan konepaja Oy:n hitsaavan tuotannon toiminnan nykytilaa ja etsiä siitä kehityskohteita. Opinnäytetyö tehtiin osana HitNetWork-tutkimushanketta. Työn päätavoitteena hankkeen kannalta oli saada selville yrityksen hitsaavan tuotannon tila. Työn tutkimusosuus toteutettiin perehtymällä yrityksen tuotantoon, lähinnä seuraamalla tuotannon toimintaa sekä haastattelemalla työntekijöitä. Tietoa kerättiin kirjallisuudesta sekä yrityksen dokumenteista, kuten toimintakäsikirjasta ja auditointiraporteista. Nykytilan analyysin tekeminen aloitettiin prosessikuvauksen avulla, josta ilmenee kriittiset prosessit yrityksen sisällä. Näitä prosesseja mitataan yrityksessä erilaisilla mittareilla. Tuotannon toimintaa analysoitiin laatimalla mm. materiaalivirtauskaavion ja mallintamalla työkappaleen kulkureitin teollisuusalueella valmiiksi tuotteeksi. Havaitut mahdolliset kehityskohteet yrityksessä lajiteltiin neljään kategoriaan: koulutustoiminnot, materiaaliset toiminnot, logistiset toiminnot ja puuttuvat toiminnot. Työn tuloksena yritys sai ulkopuolisen näkökulman tuotannon tilaansa sekä monia muutosehdotuksia tuotannon kehittämiseksi. Muutosehdotukset esiintyivät työssä mainittuina kehityskohteina. HitNetWork-hanke sai Paakkilan konepaja Oy:stä tuotannon tilan selvityksen.The aim of this final project was to describe the present state of welding production at Paakkilan konepaja Oy and study how it could be improved. This final project is part of the HitNetWork research project. The research part of this final project was carried out by studying the production of the company by observing the production process and interviewing employees. Information was also gathered by studying literature and documents such as quality handbook and audit reports. The present state analysis was started by creating a process description which shows all the critical functions inside the company. The processes are measured with different values. The main purpose of the company is to get good results when measuring the critical processes. The production processes were analyzed by a material flow chart and by modeling the route of a workpiece through the manufacturing area. Points to be developed were shared in four groups: educational activities, material aspects, logistic functions and missing functions. As a result of this final project the company was provided an objective view on the present state of its production processes as well as several proposals for development

Communicating support in online-support conversations

Ihmiset hakevat yhä enemmän apua ja tukea tuntemattomilta verkon auttamispalveluissa. Näissä palveluissa tukea ja apua tarjotaan teknologiavälitteisessä keskustelussa, jossa vuorovaikutus tapahtuu usein synkronoituna reaaliaikaisesti tekstimuotoisessa chatissa. Teknologiavälitteinen tukikeskustelu on kokijalleen yhtä tosi kuin kasvotusten tapahtuva tukea tarjoava kohtaaminen. Suomessa verkkoauttamista (online support) tarjoavat lukuisat järjestöt, kirkko ja kolmas sektori, jotka samalla tukevat ja paikkaavat verkkoauttamispalveluillaan yhteiskunnan velvollisuutta vastata sosiaaliseen hätään. Verkkoauttamisessa on kyse kirjoitetussa vuorovaikutuksessa tapahtuvasta sosiaalisen tuen viestimisestä, joka auttaa ihmistä selviytymään vaikeista tilanteista ja edistää hänen hyvinvointiaan. Tuen viestimisellä pyritään hallitsemaan tai vähentämään epävarmuutta, joka voi liittyä tilanteeseen, ihmiseen itseensä, toiseen tai vuorovaikutussuhteeseen. Näin voidaan vahvistaa haavoittuvassa asemassa olevan ihmisen elämänhallinnan ja hyväksytyksi tulemisen tunnetta. Toistaiseksi ei kuitenkaan riittävästi tiedetä siitä, miten keskusteluavun palvelujen tuen antajat (päivystäjät) ymmärtävät ja kokevat tuen viestimisen sekä oman roolinsa tukea tarvitsevan yhteydenottajan tukena verkkoympäristössä. Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata ja ymmärtää, mitä on tukea antava viestintä verkkoauttamisessa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon keskusteluavun tuen antajien kokemana. Aineistona käytän Kirkon keskusteluavun puhelin- ja verkkoauttamista tekevien tuen antajien eli palvelun päivystäjien haastatteluja (N=14). Analysoin päivystäjien kokemuksia tuen antamisesta kahdenvälisissä luottamuksellisissa verkkoauttamiskeskusteluissa.Ihmiset hakevat yhä enemmän apua ja tukea tuntemattomilta verkon auttamispalveluissa. Näissä palveluissa tukea ja apua tarjotaan teknologiavälitteisessä keskustelussa, jossa vuorovaikutus tapahtuu usein synkronoituna reaaliaikaisesti tekstimuotoisessa chatissa. Teknologiavälitteinen tukikeskustelu on kokijalleen yhtä tosi kuin kasvotusten tapahtuva tukea tarjoava kohtaaminen. Suomessa verkkoauttamista (online support) tarjoavat lukuisat järjestöt, kirkko ja kolmas sektori, jotka samalla tukevat ja paikkaavat verkkoauttamispalveluillaan yhteiskunnan velvollisuutta vastata sosiaaliseen hätään. Verkkoauttamisessa on kyse kirjoitetussa vuorovaikutuksessa tapahtuvasta sosiaalisen tuen viestimisestä, joka auttaa ihmistä selviytymään vaikeista tilanteista ja edistää hänen hyvinvointiaan. Tuen viestimisellä pyritään hallitsemaan tai vähentämään epävarmuutta, joka voi liittyä tilanteeseen, ihmiseen itseensä, toiseen tai vuorovaikutussuhteeseen. Näin voidaan vahvistaa haavoittuvassa asemassa olevan ihmisen elämänhallinnan ja hyväksytyksi tulemisen tunnetta. Toistaiseksi ei kuitenkaan riittävästi tiedetä siitä, miten keskusteluavun palvelujen tuen antajat (päivystäjät) ymmärtävät ja kokevat tuen viestimisen sekä oman roolinsa tukea tarvitsevan yhteydenottajan tukena verkkoympäristössä. Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata ja ymmärtää, mitä on tukea antava viestintä verkkoauttamisessa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon keskusteluavun tuen antajien kokemana. Aineistona käytän Kirkon keskusteluavun puhelin- ja verkkoauttamista tekevien tuen antajien eli palvelun päivystäjien haastatteluja (N=14). Analysoin päivystäjien kokemuksia tuen antamisesta kahdenvälisissä luottamuksellisissa verkkoauttamiskeskusteluissa.publishedVersionPeer reviewe