Lääkehoidon kokonaiskustannukset ja apteekkitalous : Esiselvitys

Lääkkeiden kokonaismyynti Suomessa vuonna 2018 oli 3,3 miljardia euroa. 2,2 miljardia euroa syntyi avohoidon resepti- ja itsehoitolääkkeiden myynnistä. Maksajina ovat yhteiskunta ja lääkkeiden käyttäjät itse. Apteekkien rooli avohoidon lääkejakelussa on keskeinen, ja julkisen talouden säästöpaineet ovat osaltaan lisänneet tarvetta tarkastella apteekkien taloutta ja järjestelmää kokonaisuutena. Apteekkitoiminta on Suomessa pääsääntöisesti kannattavaa, vaikka apteekit ovatkin keskenään hyvin erilaisia. Tämä raportti on esiselvitys, jossa kootaan yhteen tietoa lääkehoidon kustannuksista ja kuvataan apteekkitalouden nykytilaa. Lisäksi selvityksessä simuloidaan Ruotsin, Norjan ja Tanskan lääketaksajärjestelmien vaikutuksia Suomen lääkekustannuksiin. Simuloinnit ovat staattisia ja niiden tarkoitus on havainnollistaa eri taksamallien vaikutuksia lääkemenoihin niin yhteiskunnan kuin lääkkeiden käyttäjien näkökulmasta. Tulosten mukaan vertailumaiden taksamallit vaikuttavat edullisemmilta tavoilta järjestää lääkejakelu kuin Suomen nykyinen taksa. Lääkkeiden käyttäjistä valtaosalla kustannukset säilyisivät ennallaan tai pienenisivät, mikäli käytössä olisi nykyisen taksan sijaan jokin simuloiduista taksamalleista. Lääketaksalla määrätään apteekeille maksettava korvaus avohoidon lääkejakelusta. Jatkossa tulisi selvittää, voisiko tämä korvaus perustua muihin tekijöihin kuin lääkkeen tukkumyyntihintaan ja toisaalta, mitkä olisivat vaihtoehtoisten taksamallien kannustinvaikutukset. Mahdolliseen apteekkitalouden ja -järjestelmän uudistukseen ryhdyttäessä tulisi huomioida järjestelmä kokonaisuutena, mukaan lukien apteekkien velvoitteet, verotus ja muu sääntely.</p

Kapitaatiokorvaukset sote-keskuksen suoran valinnan palveluissa

Kiinteään yksilötason korvaukseen pohjautuvassa rahoituksessa tuottajalle asiakkaasta maksettavan korvauksen tulee perustua henkilön odotettavissa olevasta palveluiden tarpeesta. Tätä ns. kapitaatiokorvausta varten tulee olla kansallisesti määriteltynä sellaiset henkilötasoiset tarvetekijät, jotka mittaavat parhaiten henkilön palvelutarvetta ja ennustavat palvelujen käyttöä. Tässä työpaperissa esitellääntutkimus, joka on ensimmäinen valinnanvapauden kapitaatiorahoituksen käyttöä varten tarvittava tarvetekijöitä taustoittava ja valmisteleva tutkimus Suomessa. Työpaperi on tehty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) yhteistyönä

Cost-utility of molecular adsorbent recirculating system treatment in acute liver failure

Peer reviewe

Mikä lääkkeissä maksaa? : Selvitys lääkkeiden hintaan vaikuttamisesta ja ohjauksesta

Selvityksessä arvioidaan avohoidon reseptilääkemarkkinoiden toimintaa ja sääntelyä sekä apteekkien tehtäviä ja toimintaa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Työpaketissa A tarkastellaan, mikä avohoidon reseptilääkkeissä maksaa, miten tukkuhintoihin voidaan vaikuttaa ja miten niitä tulisi ohjata. Reseptilääkkeiden tukkumyyntiaineistoon perustuvien analyysien perusteella Suomen avoterveydenhoidon reseptilääkkeiden reaalinen myynnin kasvu on ollut viimeisen 20 vuoden aikana voimakasta. Valtaosa, noin 80 %, avoterveydenhoidon lääkekustannuksista tuli alkuperäisvalmisteista. Patenttisuojan päätyttyä alkuperäisvalmisteet eivät näyttäisi lähtevän hintakilpailuun mukaan yhtä voimakkaasti kuin rinnakkaisvalmisteet. Rinnakkaistuontia esiintyy Suomessa vähän verrattuna muihin Pohjoismaihin. Tulosten ja kirjallisuuden pohjalta tuomme esille sääntelytoimenpiteitä lääkekustannusten hillitsemiseksi ja rationaalisen lääkehoidon edistämiseksi. Työpaketissa B todetaan, että apteekkijärjestelmän tarkka sääntely voi heikentää apteekkien kannustimia kehittää palvelutoimintaansa. Apteekkien aukioloaikojen sekä farmaseuttisten ja terveyspalvelujen tarjonnan osoitetaan vaihtelevan apteekkien välillä. Eniten tarjotaan lääkehoidon eritasoisia arviointeja ja tarkistuksia sekä annosjakelupalvelua. Palvelujen kehittämistä hidastaa apteekkien heterogeenisyys ja kansallisen ohjauksen puuttuminen. Palveluja voidaan ohjata lakisääteisiä tehtäviä tarkentamalla tai luomalla apteekkareille riittävät taloudelliset kannustimet. Apteekkitoiminnan arviointiin tarvitaan selkeät tavoitteet ja niihin soveltuvat mittarit.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Mikä lääkkeissä maksaa? : Selvitys lääkkeiden hintaan vaikuttamisesta ja ohjauksesta

Selvityksessä arvioidaan avohoidon reseptilääkemarkkinoiden toimintaa ja sääntelyä sekä apteekkien tehtäviä ja toimintaa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Työpaketissa A tarkastellaan, mikä avohoidon reseptilääkkeissä maksaa, miten tukkuhintoihin voidaan vaikuttaa ja miten niitä tulisi ohjata. Reseptilääkkeiden tukkumyyntiaineistoon perustuvien analyysien perusteella Suomen avoterveydenhoidon reseptilääkkeiden reaalinen myynnin kasvu on ollut viimeisen 20 vuoden aikana voimakasta. Valtaosa, noin 80 %, avoterveydenhoidon lääkekustannuksista tuli alkuperäisvalmisteista. Patenttisuojan päätyttyä alkuperäisvalmisteet eivät näyttäisi lähtevän hintakilpailuun mukaan yhtä voimakkaasti kuin rinnakkaisvalmisteet. Rinnakkaistuontia esiintyy Suomessa vähän verrattuna muihin Pohjoismaihin. Tulosten ja kirjallisuuden pohjalta tuomme esille sääntelytoimenpiteitä lääkekustannusten hillitsemiseksi ja rationaalisen lääkehoidon edistämiseksi. Työpaketissa B todetaan, että apteekkijärjestelmän tarkka sääntely voi heikentää apteekkien kannustimia kehittää palvelutoimintaansa. Apteekkien aukioloaikojen sekä farmaseuttisten ja terveyspalvelujen tarjonnan osoitetaan vaihtelevan apteekkien välillä. Eniten tarjotaan lääkehoidon eritasoisia arviointeja ja tarkistuksia sekä annosjakelupalvelua. Palvelujen kehittämistä hidastaa apteekkien heterogeenisyys ja kansallisen ohjauksen puuttuminen. Palveluja voidaan ohjata lakisääteisiä tehtäviä tarkentamalla tai luomalla apteekkareille riittävät taloudelliset kannustimet. Apteekkitoiminnan arviointiin tarvitaan selkeät tavoitteet ja niihin soveltuvat mittarit.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Kansallinen seulontojen ohjaus on tarpeen

Seulontojen yhdenmukaiseksi toteutumiseksi pitää määritellä kansallinen -seulontaohjelmarakenne. Tässä esimerkkinä vastasyntyneiden aineenvaihdunta-sairauksien seulonnan järjestäminen