Developing safety and efficiency of work with machinery

vokMyynti MTT/VAKOLA puh. (09) 224 251Developing safety and efficiency of work with machinery; Förbättring av säkerhet och effektivitet i maskinarbet

Developing work environment and processes in laboratories

vokMyynti MTT/VAKOLA puh. (09) 224 251Developing work environment and processes in laboratories; Utveckling av arbetsmiljön och verksamheten i laboratorie

Uudet riskienhallinnan välineet maatilan johtamisessa

Maatalousalalla varmaa nykyisin on vain muutos. Maatilojen määrä Suomessa on vähentynyt330 000:sta maatilasta 70 000:en maatilaan kolmenkymmenen vuoden aikana, mitä voidaan pitäävarsin nopeana rakennekehityksen tahtina. Maatiloilla muutokset johtuvat usein politiikan,markkinoiden ja tuotantoteknologian muutoksista. Nykyaikaisen maatilan johtaminen kokonaisuutenaedellyttää viljelijältä realistista ja reaaliaikaista kuvaa maatilan resursseista, osaamisesta, tilantoimintaan liittyvistä vaatimuksista ja tuotanto- ja työprosesseista. Toiminnan kehittäminen edellyttäätavoitteiden asettamista, seurantaa ja tulosten arviointia. Ongelmana on, että maatilojen on yhävaikeampaa hallita tilan toimintoja muuttuvien toimintaolosuhteiden ja vaatimusten kasvaessa.Maatilan johtamisessa ja toiminnan muutosten hallinnassa maatilayrittäjä voi käyttää apuna erilaisiajohtamisen välineitä kuten laatujärjestelmän ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan välineitä.MTT: n ja VTT:n johtamassa Maatilojen turvallisuusjohtamisen (Maaturva) yhteishankkeessa onkehitetty ja testattu erityyppisiä maatilan turvallisuusjohtamisen ja riskien hallinnan välineitä.Hankkeessa kehitettyjä välineitä ovat maatilan riskien tarkistuslistat, prosessien ja resurssienjohtamisen suunnittelutyökalut, riskikarttatyökalu sekä vuosikello ajanhallintaan ja yhteenvedonlaatimiseen. Välineiden soveltamista varten on tehty käyttöohje. Uudet riskienhallinnan välineet ontarkoitettu maatilan johtamisen tueksi ja niiden avulla tilalla voidaan vähentää tuotantoprosessienhäiriöitä ja parantaa tuotanto-olosuhteita. Maatilan riskien hallinta voi toimia myös osana laadunhallintaa, sillä se osaltaan ohjaa järjestelmälliseen ja hallittuun maatilan hallintaan ja kehittämiseen.Riskin suuruutta arvioidaan määritellyn haitallisen tapahtuman todennäköisyyden ja seurauksenmerkityksen tai vakavuuden perusteella. Maatilan turvallisuusriskeillä tarkoitamme kaikkia haitallisiaei- toivottuja tapahtumia tai ilmiöitä, jotka voivat vaarantaa maatilan liiketoiminnan ja tuotannonjatkuvuuden, ihmisten ja eläinten hyvinvoinnin, omaisuuden arvon ja ympäristön laadun. Riskienhallinnan avulla voidaan löytää myös uusia keinoja ja menetelmiä ratkaista työympäristön taituotantoprosessien ongelmia.Maatilan johtamisessa riskien tunnistamista ja hallintaa voidaan käyttää hyväksi muutoksenhallinnassa, toiminnan suunnittelussa, työtehtävien tärkeysjärjestyksen laatimisessa ja päätöksenteossa.Riskien tarkastelun avulla voidaan toisaalta myös tunnistaa osa-alueita, joissa riskit ovat vähäiset.Nämä nousevat silloin esiin selkeinä mahdollisuuksina tai vahvuuksina toiminnassa. Lähtökohtana on,että jos jonkin asian tietää ja osaa hyvin sekä pystyy tarkistamaan resurssien toimivuuden, niin asioissaon pienempi riski epäonnistua. Päätöksenteossa kokonaisvaltaista riskien hallintaa voidaan myöskäyttää yhdistämään muutoin vaikeasti yhdistettäviä arvovalintoja.Riskien tarkastelu tuo esiin toiminnassa olevia heikkouksia mutta samalla myös mahdollisuuksia. Kunriskejä tarkastellaan systemaattisesti osana maatilan toimintaa ja suunnittelua, saadaan esiin selkeitätoimintaohjelmia ja tietoja, joita tarvitaan maatilan johtamisessa. Tällöin vähennetään epävarmuuttatoiminnassa, mahdollisia häiriöitä ja omaa maatilaa uhkaavia heikkouksia. Tuloksena on maatila, jollaon vakaa toimintaohjelma, mutta joka tarpeen tullen pystyy nopeasti muuttamaan toimintaansahallitusti. Maatila-RH riskienhallintavälineet on tarkoitus julkaista Agronetissä tammikuussa 2008

Maaturva-hanke kartoittaa maatilayrittäjän turvallisuusriskejä

Viljelijöiden työkyvyn ja terveyden säilyminen on eräs suurimmista ongelmista maatiloilla. Uusien tutkimustulosten mukaan työssä väsyminen ja tapaturmat ovat usein yhteydessä siihen, miten asioiden hallinta ja johtaminen on maatilalla hoidettu. Maaturva-hankkeessa kehitetään maatiloille riskinhallinnan menetelmiä, joiden avulla erilaiset vaaratilanteet voidaan välttää jo ennakolta.vo

Käyttäjätieto uuden teknologian arvioinnissa ja kehittämisessä

Käyttäjätieto on tietoa esimerkiksi teknologisten ratkaisujen käyttäjistä ja käyttöympäristöistä sekä näidenvälisestä vuorovaikutuksesta. Hyvän käytettävyyden kolmesta päätekijästä, vaikuttavuudesta,tehokkuudesta ja miellyttävyydestä, viimeisin on saanut vähiten huomiota tuotteiden suunnittelussa.Tämän tutkimuksen tavoitteena on rakentaa tutkimusmenetelmäkokonaisuus, jonka avulla voidaan tutkialiikkuvan työkoneen kuljettajan (käyttäjän) kuormittumista ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekäkäyttäjäkokemuksia.Mittausjärjestelyssä käytettiin videoinnin lisäksi sykemittausta, jonka avulla pyrittiinmäärittämään käyttäjäkokemusta sekä paikantamaan kuormitushuippuja työrupeamasta. Neljä koehenkilöäteki kuusi erilaista traktorin peruskäyttöön liittyvää tehtävää. Kaikki tehtäväsuoritukset videoitiin jakunkin koehenkilön testitehtävien aikainen, sykevälivaihtelusta johdetun stressivektorin taso analysoitiin.Kuormittavuuden kriteerinä pidettiin stressivektorin arvoa, jonka ko. vektori ylitti vain 10 % työajasta.Koehenkilöitä pyydettiin lisäksi arvioimaan eri tehtävien kuormittavuutta.Kaikki koehenkilöt arvioivat pimeässä tehdyt tehtävät kuormittavammiksi kuin valoisalla tehdyttehtävät. Mitattu ja arvioitu kuormittuminen eivät korreloineet, mikä voi johtua koejärjestelystä tai siitä,että oma kokemus ja sykevälivaihtelusta laskettu kuormitus eivät mittaa täysin samaa asiaa.Kuormitushuiput liittyivät tehdyissä kokeissa suureen ajonopeuteen sekä maantiellä että piha- japeltoteillä. Peltotieltä maantielle kääntyminen sekä ajoneuvon kohtaaminen kapealla pihatiellä, samoinkuin pujotteluradan peruuttaminen pimeällä perävaunun kanssa oli mittausten mukaan kuormittavaa.Koehenkilöt mainitsivat kuormittumisen syiksi erityisesti traktorin heilunnan, huonon näkyvyydentaaksepäin ja sen, etteivät traktorin taustapeilit tai työvalot olleet/pysyneet oikein säädettyinä.Tulosten mukaan näyttää siltä, että stressivektorin ja videotallennuksen sekä käyttäjiltä saadunpalautteen avulla voidaan erottaa sekä lyhyitä, suuruusluokkaa 5..10s kestäviä, että pidempikestoisiakuormittavia työvaiheita ja kuormitustekijöitä. Saadut tulokset ovat kuitenkin alustavia ja niidenvahvistaminen vaatii useampia toistoja ja pidempiä mittausjaksoja. Tutkimus/mittausmenetelmää voidaankehittää edelleen siten, että päästään mielenkiintoisella ja lisäarvoa tuottavalla tavalla analysoimaankuljettajan kuormittumista ja käyttäjäkokemusta ja sitä kautta kehittämään käytössä ja suunnitteilla olevienkoneiden ja laitteiden käytettävyyttä

Prototype of hybrid technology chipper-D4.6

INFRES - Innovative and effective technology and logistics for forest residual biomass supply in the EU (311881) is a collaborative project co-funded under the European Commission's FP7 Work Programme 2012 (FP7-KBBE-2012.1.2-01)201

Työturvallisuus kotieläinrakennusten lattioiden pinnan laadun kriteerinä

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää maatalouden kotieläinrakennusten lattiarakenteiden työturvallisuutta ja sen taloudellista merkitystä. Tämä tehtiin tarkastelemalla sellaisten liukastumis-, kompastumis- ja kaatumistapaturmien määrää ja seurauksia, joiden välittömäksi aiheuttajaksi oli tapaturmatiedoissa mainittu jokin tuotantorakennuksen lattiarakenne. Tutkimusaineistona oli Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Melan) rekisteröimät nautakarjan tai sikojen hoitotöissä sattuneet edellä mainitut tapaturmat, joihin myönnettiin korvaus vuosina 1992–2002. Määritelmän mukaisia kaatumis-, liukastumis-, tai kompastumistapaturmia, joiden välittömäksi aiheuttajaksi oli merkitty jokin lattiarakenne, kuten lattia, kynnys, ajoluiska, ruokintapöytä, lantakouru tai karsina sattui tarkastelujakson aikana 6414 kpl. Tämä oli noin 14 % kaikista sikojen ja nautaeläinten hoitotöissä sattuneista tapaturmista. Keskimääräinen työkyvyttömyysaika oli 26 päivää. Yhteenlaskettu työkyvyttömyys oli 462 henkilötyövuotta. Vakavia eli yli kuukauden työkyvyttömyyden aiheuttaneita tapaturmia oli 22 % ja ne aiheuttivat noin 60 % työkyvyttömyyspäivistä. Nautakarjan hoitotöissä lattioihin liittyvien kompastumisten, kaatumisten ja liukastumisten osuus kaikista työvaiheen tapaturmista oli korkea lantatöissä (25 %) ja ruokinnassa (24 %). Sikaloissa ko. tapaturmien osuus kaikista työvaiheen tapaturmista oli korkea lantatöissä (32 %) ja rehun käsittelyssä (25 %). Lattioihin liittyvät kompastumiset, liukastumiset ja kaatumiset aiheuttivat Melalle noin 11 milj € kulut työkyvyttömyyskorvauksina tarkastelujakson aikana. Tämä oli 5,7 % kaikista maksetuista korvauksista. Viljelijälle vahingosta aiheutuu vakuutusyhtiön korvaamien kustannusten lisäksi myös monia epäsuoria kustannuksia, joiden arvoa on vaikea määritellä. Tällaisia ovat esimerkiksi ajallisuuskustannukset, laatuvaikutukset, tuotannon menetykset, koneiden käyttöaikatappiot ja sivuansiomenetykset. Myöskään tapaturmista aiheutuvaa inhimillistä kärsimystä ei ole arvotettu

Joint demonstration of the large nine axle chip truck-trailer unit and the hybrid chipper

Luken kirjat, raportit, oppaat ja esitteet. INFRES, Demoreport 17 - D4.5European Commission FP7 programme. INFRES – Innovative and effective technology and logistics for forest residual biomass supply in the EU (311881)201

Usability as a challenge in agricultural engineering

One of the primary goals of research activities has always been to apply the newest potential results into practise. This is the case especially in engineering research. Recently, as productivity has gained importance as a quality measure for research, rapid application of the results has become even more important. Consequently, applicability has been lifted as a major criterion in the application for public funding thus promoting product development as an integrated part of research projects. No product (or research result) does have any impact if it is not taken into practical use. The end customers of research are supposed to take the developed products into active practical use. Without that phase all our efforts are put in vain. Usability is an important part of user acceptance. According to Nielsen (1993) system acceptability includes a social and a practical part. To be practically acceptable the product should be e.g. economical, compatible, reliable and useful. To be useful the product should be functionally suitable for the user’s tasks and usable. Usability includes easy learn ability, efficiency in use, remember ability, lack of errors in operation and subjective pleasure. In agricultural research there are distinct problems in usability when considering the phase oftaking the results into practical use. Of course, there are challenges also in the initial phase of research such as choosing research topics and later in the initial phase of product development. Usability, however, by far dictates user experience and thus decides if the product is taken into wide use or not. Consequently, MTT Agricultural Engineering Research has set usability and acceptability research as an important research topic. Usability in agricultural engineering is a complex issue since the context of use is variable. Mobile work is typical to agricultural producers.In this study, an example of usability evaluation is presented. Mobile work in the context of electronic control of precision combined drilling is evaluated. The research themes were:1. How great a challenge is usability in Precision Agriculture (PA)?- is it the cause for poor market penetration?2. Which usability evaluation methods are applicable to PA?- are there special issues in PA, or agricultural engineering generally, which limit the feasibilityof some methods?3. Which kind of usability problems can be detected with one selected method (heuristicevaluation)?- a demonstration of usability evaluation: the Human-Machine Interface (HMI) of a precisioncombined drillAccording to literature usability issues have not been a central issue in electronics development in agriculture. Poor experiences of unacceptable operation could be one reason for the customers not relying on new electronic control systems such as those of PA. There are multiple potential usability evaluation methods for agricultural engineering. The results from the case study performed show that heuristic evaluation is a suitable method for detecting design deficiencies in electronic control of mobile PA. To get a wider picture, further studies with other methods and applications should be done

Ulkomaalaisten työntekijöiden perehdyttämisen haasteet puutarha- ja maatiloilla

Vuosittain suomalaisilla puutarha- ja maatiloilla työskentelee yli 14 000 ulkomaalaista työntekijää. Ulkomaalaiset ovat tärkeä osa alan työvoimasta etenkin työhuippujen aikana. He tulevat pääasiassa Venäjältä, Ukrainasta ja muualta Itä-Euroopasta ja työskentelevät kausityöntekijöinä puutarha- ja erikoiskasvituotannossa, jonkin verran myös kotieläintiloilla. Ulkomaalaisen työvoiman käyttö asettaa haasteita työvoiman johtamiseen sekä nopeaan ja tehokkaaseen työtehtäviin perehdyttämiseen. Työhön opastuksessa tarvitaan laajempaa taustatietoa eri kulttuureista, kielitaitoa ja myös uudenlaista ajattelua totuttuihin toimintatapoihin. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kehittää puutarha- ja maatilojen kilpailukykyä sekä työvoiman tasavertaista kohtelua tuottamalla puutarha- ja maatiloille opas vierastyövoiman perehdyttämisestä ja työnopastuksesta. Tutkimus toteutetaan Työsuojelurahaston rahoituksella. Oppaan tuottamisesta vastaavat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), TTS tutkimus (Työtehoseura), Maataloustuottajain keskusliitto MTK ja Työterveyslaitos (TTL). Perehdyttämisen ja työnopastuksen lisäksi opas tulee sisältämään myös muita hyödyllisiä ohjeita vierastyövoiman käyttöön liittyen, kuten tietoa sosiaaliturva- ja työlupa-asioista, verotuksesta, asumisesta ja sen järjestämisestä ja vapaa-ajan vietosta. Oppaan tuottamista varten haastateltiin ulkomaalaisia työntekijöitä useista eri maista sekä yrittäjiä ja viranomaisia. Hyvistä perehdytys- ja työnopastuskäytännöistä ja ongelmakohdista kerättiin ja analysoitiin tietoja. Opas julkaistaan vuonna 2010. Vieras kulttuuri ja uusi työympäristö voivat hämmentää ulkomaalaista työntekijää. Puutteellinen kielitaitokin mutkistaa asioita. Kirjalliset ohjeet työntekijöiden ymmärtämällä kielellä havainnollisine kuvineen ovat hyviä apuvälineitä tiloilla. Ulkomaalaisten työntekijöiden perehdytykseen kannattaa varata riittävästi aikaa. On syytä varautua myös siihen, että ulkomaalaiset tarvitsevat apua myös työn ulkopuolisissa asioissa. Kulttuurieroista ja osittaisesta kielitaidosta voi syntyä helposti väärinkäsityksiä, koska työnjohtaja saattaa luulla työntekijän ymmärtäneen ohjeen, vaikkei niin olisikaan. Työntekijöille on hyvä esittää selkeästi ne asiat, joita heiltä odotetaan ja miten tilalla toimitaan. Työturvallisuus- ja johtamistavat tulee myös huomioida. Riittävä perehdytys on hyödyllinen työnantajankin kannalta, jotta työntekijän työpanos saadaan nopeasti ja tehokkaasti hyödynnettyä. Perehdyttäminen ja erityisesti työnopastus on myös ennakoivaa työsuojelua. Hyvällä perehdytyksellä ja työnopastuksella saavutetaan monia etuja, joita ovat muun muassa: työntekijän sopeutuminen uuteen työpaikkaan ja työyhteisöön helpottuu, työn ja tuotteiden laatu paranee, virheet ja vahingot vähenevät, työturvallisuus paranee, työssä jaksaminen ja viihtyisyys paranevat, hyvän työvoiman palaaminen ja saanti helpottuvat tilan hyvän maineen myötä ja työnjohtajan työ helpottuu