Työterveyshuollon kemikaaliosaaminen

Kemialliset tekijät työssä ovat edelleen merkittävä ammattitautien aiheuttaja Suomessa. Työterveyshuollolla on tärkeä asiantuntijan rooli työpaikoilla tapahtuvan kemiallisen altistumisen terveydellisen merkityksen arvioinnissa, neuvonnassa ja ohjauksessa sekä työperäisten sairauksien ehkäisemisessä ja tunnistamisessa. Kemikaaliasioiden hallinta koetaan kuitenkin usein haasteellisena. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa työterveyslääkäreiden ja työterveyshoitajien kemikaaliosaamista ja koulutustarpeita sekä saada lisätietoa siitä, millaisia kokemuksia työterveyshuollon ammattihenkilöillä on kemiallisten altisteiden arvioinnista ja hallinnasta. Kemikaaliosaamista ja kokemuksia selvitettiin työterveyshuollon erikoislääkäreiltä, työterveyshuoltoon erikoistuvilta lääkäreiltä, sekä työterveyshoitajilta Webropolkyselyllä. Työpaikkojen kokemuksia työterveyshuollon kanssa tehtävästä yhteistyöstä kemiallisten tekijöiden arviointiin ja hallintaan liittyen kartoitettiin haastattelemalla yhdeksän työpaikan edustajia. Lisäksi työterveyshuollon palveluntuottajien järjestämää kemikaalikoulutusta sekä osaamis- ja koulutustarpeita kartoitettiin haastattelemalla viiden suuren työterveyshuollon toimijan johtavaa tai kemikaaliasioista vastaavaa työterveyslääkäriä. Tutkimuksen luonne oli pääosin kuvaileva. Poikkileikkausasetelmassa tarkasteltiin vastausten yhteyksiä, kuten sitä kuinka kemikaaliosaaminen ja kokemukset vaihtelivat eri ammattiryhmien välillä. Webropol-kyselyyn vastasi 152 työterveyshuollon ammattilaista. 71 %:ia vastaajista koki, ettei ollut saanut riittävästi koulutusta kemikaalien terveydellisen merkityksen arviointiin. Vaikeina koettiin etenkin tilanteet, joissa kemikaaleja esiintyy työpaikalla paljon, ja kun tulee tarve arvioida kemikaalien yhteisvaikutuksia. Erityisesti erikoistuvat lääkärit kokivat riittämättömyyttä kemikaaliasioissa, ja terveydellisen merkityksen arviointiin käytettävää aikaa ei pidetty riittävänä. Useat vastaajat toivat esille vaikeuden saada työpaikalta riittävästi esitietoja laadukkaan työpaikkaselvityksen toteuttamiseksi. Etenkin käytännönläheistä, esimerkkeihin pohjautuvaa koulutusta kaivattiin lisää. Työterveyslääkäreiden ja työterveyshoitajien välistä työnjakoa toivottiin selkeämmäksi. Työpaikan edustajat toivoivat tiiviimpää yhteistyötä työterveyshuollon kanssa kemikaaliasioissa. Työterveyshuollon ammattilaiset kokevat monenlaisia haasteita työpaikan kemiallisten tekijöiden terveydellisen merkityksen arvioinnissa, ja lisää työkaluja sekä koulutusta tarvitaan osaamisen parantamiseksi. Tutkimushankkeessa tuotettiin Työterveyslaitoksen verkkosivuille suosituksia kemikaalikoulutukseen liittyen sekä laadittiin vapaasti ladattavissa oleva miniopas kemikaalien terveydellisen merkityksen arviointiin työterveyshuoltojen avuksi

Clinical Characteristics of Irritant-Induced Occupational Asthma

BACKGROUND: Work is a substantial contributing factor of adult-onset asthma. A subtype of occupational asthma (OA) is caused by irritant agents, but knowledge of the clinical outcomes of irritant-induced asthma (HA) is incomplete. OBJECTIVES: To evaluate whether the clinical picture of IIA differs from that of sensitizer-induced OA. METHODS: This retrospective study analyzed acute and subacute IIA patients diagnosed in an occupational medicine clinic during 2004 to 2018. Sixty-nine patients fulfilled the inclusion criteria, and their characteristics were analyzed at the time of the diagnosis and 6 months later. The results were compared with those of 2 subgroups of sensitizer-induced OA: 69 high-molecular-weight (HMW) and 89 low-molecular-weight (LMW) agent-induced OA patients. RESULTS: Six months after the diagnosis, 30% of the patients with IIA needed daily short-acting beta-agonists (SABA), 68% were treated with Global Initiative for Asthma, 2020 report (GINA) step 4-5 medication, and 24% of the patients had asthma exacerbation after the first appointment. HA depicted inferiority to LMW-induced OA in daily need for SABA (odds ratio [OR]: 3.80, 95% confidence interval [CI]: 1.38-10.46), treatment with GINA step 4-5 medication (OR: 2.22, 95% CI: 1.08-4.57), and exacerbation (OR: 3.85, 95% CI: 1.35-11.04). HA showed poorer results than HMW-induced OA in the latter 2 of these features (OR: 2.49, 95% CI: 1.07-5.79 and OR: 6.29, 95% CI: 1.53-25.83, respectively). CONCLUSIONS: Six months after the OA diagnosis, a significant proportion of the patients with IIA remain symptomatic and the majority of these patients use asthma medications extensively suggesting uncontrolled asthma. The short-term outcomes of IIA appear poorer than that of sensitizer-induced OA. (C) 2022 The Authors. Published by Elsevier Inc. on behalf of the American Academy of Allergy, Asthma & Immunology.Peer reviewe

Ärsytyksen aiheuttama astma

Työssä olevien aineiden ärsytysvaikutukset hengitysteihin aiheuttavat astmaa ja muuta hengitysteiden sairastuvuutta. Ammattitaudiksi voidaan osoittaa tapaukset, joissa syy-yhteys on selvä. Suomessa ärsytyksen aiheuttamia ammattiastmoja (eli ärsytysastmoja) todetaan 5 - 15 vuodessa, mutta todellinen sairastuneiden määrä on todennäköisesti suurempi tunnistamiseen ja diagnostiikkaan liittyvien haasteiden vuoksi. Ärsytysastma voi kehittyä joko tapaturmaisen tai muun poikkeavan korkean kertaluonteisen altistumisen tai toistuvan altistumisen seurauksena hengitysteitä voimakkaasti ärsyttäville aineille. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ärsytysastman riskitekijät suomalaisessa työelämässä ja se, miten sairastumisia pystytään ehkäisemään. Selvitimme myös ärsytysastman lyhyt- ja pitkäaikaisen ennusteen ja sairastuneiden työ- ja toimintakykyä, mielialaa sekä elämänlaatua. Lisäksi tavoitteina oli kehittää ärsytysastman diagnostiikkaa ja varhaista tunnistamista terveydenhuollossa. Tutkimus koostui sekä takautuvasta osasta että seurantatutkimuksesta. Takautuvassa osassa analysoitiin vuosina 2004 - 2018 Työterveyslaitoksella todetut ärsytysastmat (69 potilasta). Sairastumiseen johtaneesta altistumisesta ja potilaiden tutkimustuloksista kerättiin yksityiskohtaiset tiedot sairauskertomuksista. Ärsytysastmatapauksia verrattiin herkistymisen kautta syntyneisiin, kemikaalien ja jauhopölyjen aiheuttamiin astmoihin samalta ajalta. Seurantaosuudessa potilaat ja kemikaaliastmoista muodostuva vertailuryhmä haastateltiin tai he täyttivät kyselyn. Vertasimme ammattiastmoja myös tavanomaisiin aikuisiällä kehittyneisiin astmoihin käyttäen Terveys 2011 aineistoa. Ärsytysastmaa sairastaville tehtiin keuhkojen toimintakokeita. Tavallisimmat ammattiryhmät olivat teollisuuden prosessityöntekijät (n=23, 33 %), metalli- ja korjaustyöntekijät (n=16, 11 %) ja rakennustyöntekijät (n=12, 8 %). Prosessityöntekijöillä esiintyi enemmän toistuvan altistumisen aiheuttamaa astmaa kuin kertaluonteisen aiheuttamaa. Äkillisen ärsytyksen aiheuttamassa astmassa tyypillisiä altistumistilanteita olivat erilaiset prosessivuodot ja aineiden palaminen tai kuumeneminen. Tärkeimmät tapahtumaan johtavat syyt olivat tiedon puute ja huonot ohjeet (n=11, 36 %) sekä prosessihäiriöt. Toistuvan ärsytyksen aiheuttama astma kehittyi usein raskaan teollisuuden työntekijöille heidän normaalissa työssään huonoissa työolosuhteissa ja laiminlyönti työhygieenisissä toimissa oli tärkein altistumisen aiheuttaja (n=29, 74 %). Rikkihappo oli merkittävin yksittäinen aiheuttaja aineistossamme, ja kaikkiaan 57 % tapauksista oli voimakkaiden happojen, emästen tai niiden seosten aiheuttamia. Muita tyypillisiä aiheuttajia olivat kloorikaasu, rikkivety, erilaiset palokaasut ja muut seokset. Aiheuttavat aineet oli luokiteltu käyttöturvallisuustiedotteissa ihoa syövyttäviksi (Skin Corr 1) tai hapettaviksi (Ox Gas tai Ox Liq). Sairastuneiden ennuste oli huono puoli vuotta diagnoosin jälkeen: 30 % potilaista käytti ylimääräistä avaavaa astmalääkettä päivittäin, 68 %:lla potilaista oli käytössä runsas, eri valmisteita sisältävä astmalääkitys ja 24 %:lla oli esiintynyt astman pahenemisvaiheita. Ärsytysastman ennuste oli huonompi kuin herkistymisen aiheuttaman ammattiastman, mutta aiheuttavan aineen ei todettu vaikuttavan ennusteeseen. Kertaluonteisen altistumisen aiheuttamaa ärsytysastmaa sairastavilla esiintyi monimuuttuja analyysin perusteella enemmän astman pahenemisvaiheita kuin toistuvan altistumisen aiheuttamaa astmaa sairastavilla (vetosuhde, odds ratio, OR 11.68 95 %:n luottamusväli, 2.62-52.08, p=0.001). Ärsytysastman pitkäaikaisennuste, keskimäärin kuuden vuoden kuluttua diagnoosista, oli myös huono, sillä lähes 60 %:lla sairastuneista astma oli huonossa hallinnassa. Ennuste oli huonompi kuin kemikaaliherkistymisen aiheuttamissa ammattiastmoissa (OR 3.60, 95 %:n luottamusväli 1.20-10.81, p=0.131). Ärsytysastmaa sairastavien suoritus- ja työkyky, elämänlaatu sekä mieliala kuvautuivat huonoina ja lähes 60 %:lla kliinisiin tutkimuksiin osallistuneista oli alentunut suorituskyky rasituskokeessa. Riskialoilla on lisättävä työnantajan, työntekijöiden, työturvallisuudesta vastaavien henkilöiden ja työterveyshuollon asiantuntijoiden tietoa ärsytysastmasta ja sitä aiheuttavista aineista ja liiallisen altistumisen ehkäisystä. Hankkeessa laadittiin ohjeita ja tiedotusmateriaalia sekä työpaikoille että työterveyshuolloille tätä tarkoitusta varten. Ärsytysastmaa sairastavia on tärkeää seurata ja hoitaa terveydenhuollossa ja muistaa myös työ- ja suorituskykyä parantavat kuntouttavat toimet

Bisfenolijohdannaiset : altistuminen ja terveysriskit rakennusalalla

Työterveyslaitoksen toteuttamassa ja Työsuojelurahaston rahoittamassa tutkimushankkeessa selvitettiin rakennusalan työntekijöiden altistumista epoksihartseissa käytetyille bisfenoliyhdisteille. Tutkimukseen osallistui 15 miespuolista työntekijää kahdesta eri työpaikasta, jotka tekivät viemäriputkien sukitusta ja lattiapinnoitusta. Työntekijöiltä kerättiin virtsanäytteitä viitenä eri ajankohtana (nollanäyte vapaan jälkeen, aamunäyte ennen työvuoroa, työvuoron jälkeen, työpäivän iltanäyte ja aamunäyte ennen seuraavaa työvuoroa), jotta kemikaalien poistumista elimistöstä pystyttiin paremmin arvioimaan. Virtsanäytteistä mitattiin seuraavia kemikaaleja: bisfenoli A (BPA), bisfenoli F (BPF), bisfenoli A diglysidyylieetteri (BADGE) ja bisfenoli F diglysidyylieetteri (BFDGE) sekä kahden jälkimmäisen aineenvaihduntatuotteita [bisfenoli A (2,3-dihydroksipropyyli) glysidyylieetteri (BADGE·H2O), bisfenoli A bis(2,3-dihydroksipropyyli) eetteri (BADGE·2H2O), bisfenoli A (3-kloori-2-hydroksipropyyli) (2,3-dihydroksipropyyli) eetteri (BADGE·HCl·H2O), bisfenoli A (3-kloori-2-hydroksipropyyli) glysidyylieetteri (BADGE·HCl), ja bisfenoli A bis(3-kloori- 2-hydroksipropyyli) eetteri (BADGE·2HCl) sekä bisfenoli F bis(2,3-dihydroksipropyyli) eetteri (BFDGE·2H2O), ja bisfenoli F bis(3-kloori-2-hydroksipropyyli) eetteri (BFDGE·2HCl)]. Työntekijöiden mittaustuloksia verrattiin työssään altistumattoman vertailuryhmän mittaustuloksiin. Vertailuhenkilöiltä kerättiin yksi virtsanäyte, joka otettiin aamulla. Työntekijöiltä kerättiin myös hengitysvyöhykeilmanäytteitä sekä käsienpyyhintänäytteitä. Kaikki mittausmenetelmät kehitettiin tässä hankkeessa. Työpaikoilla käytetyissä epoksipohjaisissa aineissa ei ollut mukana BPA:ta eikä BPF:ä, vaan ne koostuivat BADGE- ja BFDGE-pohjaisista epoksihartseista. Näin ollen työntekijöiden virtsanäytteiden BPA- ja BPF-pitoisuudet olivat samaa luokkaa kuin vertailuväestön vastaavat pitoisuudet. Sen sijaan osasta työntekijöiden virtsanäytteistä löytyi korkeampia BADGE- ja BFDGE-aineenvaihduntatuotteiden pitoisuuksia kuin vertailuryhmän näytteistä. Tämä viittaa työperäiseen altistumiseen BADGE:lle ja BFDGE:lle. Myös seuraavana päivänä kerätyistä näytteistä mitattiin selkeästi koholla olevia kemikaalipitoisuuksia, mikä viittaa ihon kautta tapahtuneeseen altistumiseen. Molemmilla työpaikoilla käytettiin koostumukseltaan suurin piirtein samanlaisia epoksivalmisteita. Tämä näkyy myös mittaustuloksissa, sillä molempien työpaikkojen työntekijöiden mittaustulokset olivat hyvin saman suuntaisia. Koska kyse on ihoa pienillä pitoisuuksilla herkistävistä aineista, näiden aineiden pääsy iholle ja imeytyminen elimistöön ihon läpi tulisi estää. Nyt saadut tulokset korostavat ennestään ihon kunnollisen suojaamisen tärkeyttä epoksitöissä. Turvallisesta epoksituotteiden käytöstä pinnoitustyössä on Työterveyslaitos tuottanut aiemmin ns. Epoksikansion, josta löytyy ohjeistusta mm. käsineiden valintaan epoksityössä (www.ttl.fi/epoksikansio). Tässä tutkimuksessa mitatut virtsapitoisuudet olivat sen verran matalia, että muut terveyshaitat aineiden imeytymisestä johtuen eivät ole nykytiedon valossa todennäköisiä. Altistumisen seurantaan tulee jatkossakin kiinnittää huomiota jo pelkästään senkin takia, että tämän tutkimuksen otos oli varsin kapea. Biomonitorointi tarjoaa altistumisen arviointiin hyvän työkalun. Työntekijöiden hengitysvyöhykkeeltä kerätyistä ilmanäytteistä pystyttiin mittaamaan BADGE:a ja BFDGE:tä, mutta pitoisuudet olivat matalia. Käsienpyyhintänäytteistä löytyi myös BADGE:a ja BFDGE:tä, varsinkin lattiapinnoitustyöpaikan näytteistä, mikä viittaisi myös siihen, että altistuminen on tapahtunut ainakin osittain ihon kautta. Tässä tutkimushankkeessa saatuja tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää työperäisen bisfenolialtistumisen lisäksi myös kemikaaliturvallisuuteen liittyvässä viranomaistyössä esim. uusia altistumisen raja-arvoja asetettaessa sekä harkittaessa mahdollisia rajoituksia näiden aineiden käytölle

Akrylaattiallergioiden ehkäiseminen kauneudenhoitoalalla ja kokoonpanoteollisuudessa

Akrylaattiyhdisteet aiheuttavat työperäistä allergista kosketusihottumaa, astmaa ja nuhaa. Niitä käytetään mm. rakennekynsiaineissa, ripsiliimoissa ja kokoonpanoliimoissa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kehittää turvallisia työtapoja ja siten ehkäistä akrylaattiallergioita kauneudenhoito- ja ja kokoonpanoaloilla. Tutkimuksessa selvitettiin ihon ja hengitysteiden altistumista, analysoitiin tuotteita, testattiin suojakäsineitä sekä kuvattiin akrylaattien aiheuttamia ammattitauteja. Tutkimuksen pohjalta laadittiin teemasivu ja käytännönläheisiä ohjeita työpaikoille ja työntekijöille riskien tunnistamiseksi sekä turvallisten työtapojen ja suojautumisen edistämiseksi. Niitä voidaan käyttää esimerkiksi perehdytyksessä ja kemikaaliriskinarvioinnissa kynsi- ja ripsityössä, kokoonpanotyössä ja soveltuvilta osin myös muissa akrylaattitöissä. Tässä raportissa esitetään tutkimuksen ”Akrylaattien aiheuttamien ihottumien ja hengitystiesairauksien ehkäisy kauneudenhoitoalalla ja kokoonpanoteollisuudessa” päätulokset ja johtopäätökset

Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2019–2020

Työperäisten sairauksien rekisteriin (TPSR) kirjattiin ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapauksia 2446 v. 2019 ja 2703 v. 2020. Näistä vahvistettuja ammattitautitapauksia oli 1024 v. 2019 ja 1062 v. 2020. Työikäisille (15─64-vuotiaille) kirjattiin v. 2019 ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapauksia 1976, joista vahvistettuja ammattitautitapauksia oli 710. Vuonna 2020 työikäisten ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapauksia oli 2305, näistä vahvistettuja ammattitautitapauksia oli 792. Hieman yli neljäsosa kaikista vahvistetuista ammattitautitapauksista todettiin yli 65-vuotiailla. Sekä kaikenikäisten että työikäisten ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapausten sekä vahvistettujen ammattitautitapausten lukumäärä on ollut laskusuuntainen v. 2019 saakka, mutta v. 2020 tapausmäärät kääntyivät nousuun. Tapausmäärien nousu liittyy pääasiassa koronavirustapauksiin (COVID-19-tapauksiin), mutta myös kryptosporidioosien määrä on nousut merkittävästi v. 2018 lähtien viitaten epidemiaan. Työikäisten yleisimmät vahvistetut ammattitaudit v. 2019 olivat allerginen kosketusihottuma, meluvamma, ärsytyskosketusihottuma, ammattiastma ja kryptosporidioosi. Vuonna 2020 meluvamma oli niukasti yleisin työikäisten vahvistettu ammattitauti, mutta toiseksi yleisimmäksi nousi COVID-19-infektio. Seuraavaksi yleisimpiä olivat ärsytyskosketusihottuma, allerginen kosketusihottuma ja kryptosporidioosi. V. 2020 oli siten kaksi infektiotautia viiden yleisimmän työikäisten vahvistetun ammattitaudin joukossa. Vuonna 2020 työikäisten aineiston vahvistetuista ammattitautitapauksista kirjattiin 58 % miehille ja 42 % naisille. Naisten osuus on merkittävästi noussut aiempaan verrattuna liittyen mm. lähinnä naisilla vahvistettuihin COVID-19-infektioihin. Yli puolet työikäisten miesten vahvistetuista ammattitaudeista todettiin yli 50-vuotiailla, kun naisilla vahvistettujen ammattitautitapausten ikäjakauma on tasaisempi. Miesten ja naisten ammattitautikirjoissa on merkittäviä eroja. Vuonna 2020 yleisimmät vahvistetut ammattitaudit työikäisillä miehillä olivat meluvamma ja allerginen kosketusihottuma, kun taas naisilla COVID-19-infektio ja ärsytyskosketusihottuma. Koronaviruspandemian yhteydessä Suomessa linjattiin, että COVID-19-infektio voidaan hyväksyä ammattitaudiksi, kun sairaus on vahvistettu mikrobiologisilla tutkimuksilla ja altistuminen on todennäköisesti tapahtunut työtehtävien yhteydessä. Työikäisten COVID- 19-infektioita vahvistettiin 114 tapausta v. 2020. Lähes 90 % tapauksista todettiin naisilla ikäjakauman ollessa laaja. COVID-19-tapauksia todettiin toimialoittain tarkasteltuna erityisesti ’terveyspalveluissa’. Ammateittain tarkasteltuna tapauksia todettiin eniten ’terveydenhuollon asiantuntijoilla’ ja ’hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöillä’. Kryptosporidioosi on Cryptosporidium-alkueläimen aiheuttama suolistotulehdus, joka voi tarttua ihmisiin mm. tuotantoeläimistä. THL:n tartuntatautirekisterin mukaan kryptosporidioosien määrä lähti selvään nousuun v. 2017. Työikäisten kryptosporidiooseja vahvistettiin 47 tapausta v. 2019 ja 54 tapausta v. 2020 kuvastaen osaltaan kryptosporidioosiepidemiaa. Vain noin 10 % tartuntatautirekisteriin v. 2019–2010 kirjatuista kryptosporidioositapauksista vahvistettiin ammattitaudeiksi. Suurin osa kryptosporidiooseista todetaan toimialalla ’kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut’. Vuonna 2020 työikäisten vahvistettuja ammattitautitapauksia todettiin lukumääräisesti eniten toimialoilla ’kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut’ ja ’terveyspalvelut’ sekä ammateissa ’maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym.’ ja ’rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentajat)’. Asbestisairaustapauksien määrä on tasaisesti laskenut, mutta niitä todetaan edelleen liittyen pitkään viiveeseen altistumisen ja asbestisairauden diagnosoimisen välillä. Suurin osa asbestisairauksista todetaan yli 65-vuotiailla asbestiplakkitaudin ollessa niistä yleisin. Vahvistettuja ammattisyöpiä kirjattiin 70–80 tapausta/vuosi v. 2019–2020. Yhtä puupölyjen aiheuttamaa nenän sivuontelon syöpää ja yhtä asbestin aiheuttamaa kurkunpääsyöpää lukuun ottamatta vahvistetut ammattisyövät olivat keuhkosyöpiä tai mesotelioomia. Kaksi keuhkosyöpää oli kvartsipölyn aiheuttamia, mutta muut olivat asbestin aiheuttamia. Työikäisten ammattisyöpiä oli yhteensä 10 tapausta v. 2019–2020. Lääkäreillä on lakisääteinen (Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006) velvollisuus ilmoittaa ammattitaudista tai sen epäilystä tai muusta työperäisen sairauden epäilystä Aluehallintovirastoon. Merkittävä osa ammattitaudeista ja niiden epäilyistä jää ilmoittamatta Aluehallintovirastoon ilmoitusvelvollisuudesta huolimatta. Esim. työikäisten vahvistettujen ammattitautitapausten aineistossa ammattitauti-ilmoitus oli tehty vain 39–44 %:ssa tapauksista v. 2019–2020. Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2019–2020 -julkaisu sisältää poikkeuksellisesti kahden uuden aineistovuoden tilastotietoja. Virallisten ammattitautitilastojen laatiminen ja julkaisujen teko on viivästynyt Tapaturmakeskuksen (TVK) vakuutusyhtiöiltä (pois lukien Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela)) keräämässä ammattitautiaineistossa todettujen laajojen aineisto-ongelmien vuoksi. Tässä julkaisussa oikaisemme myös uudelleen v. 2016–2018 ammattitautien lukumääriä. Päivitetyt lukumäärät löytyvät taulukkoosiosta ja myös kuvaajat on päivitetty. Ammattitautien tilastoinnissa ilmenneiden laajojen ongelmien vuoksi Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjattuihin tapaus- ja diagnoosilukumääriin liittyy epävarmuutta, joka tulee ottaa huomioon ammattitautitilastojen tulkinnassa. Julkaisun analyysiosiossa käsitellään Työperäisten sairauksien rekisterin v. 2019–2020 aineistoa yksityiskohtaisemmin eri tarkastelunäkökulmista. Rekisteriin kirjatuista tiedoista on laadittu erilaisia kuvaajia ja taulukoita aineiston havainnollistamiseksi. Tämän julkaisun lisäksi Työelämätieto-palvelu (tyoelamatieto.fi) tarjoaa mahdollisuuden ammattitautiaineistoihin tutustumiseen

Riskiammatit, -alat ja -altisteet työperäisten sairauksien rekisterin perusteella : 10 vuoden aineiston analyysi

”Riskiammatit, -alat ja -altisteet Työperäisten sairauksien rekisterin perusteella” -hankkeen tavoitteena oli löytää työikäisten (15-64 -vuotiaiden) merkittävimmät ajankohtaiset riskitoimialat, -ammatit ja -altisteet analysoimalla Työperäisten sairauksien rekisterin aineisto 10 vuoden ajalta (v. 2005-2014). Hankkeen tulosten perusteella laadittiin ammattitautien ehkäisyohjelma, jossa ehdotetaan kohdennettuja toimia ammattitautien ehkäisemiseksi

Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2018 : Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset

Vuonna 2018 Työperäisten sairauksien rekisteriin (TPSR) kirjattiin yhteensä 2872 ammattitauti- tai ammattitautiepäilytapausta, joista vahvistettuja ammattitautitapauksia oli 1067. Kaikenikäisten ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapausten lukumäärä on vähentynyt 13 % ja vahvistettujen ammattitautitapausten lukumäärä 14 % vuoteen 2017 verrattuna. Vahvistettujen ammattitautitapausten osuus oli 37 %. Monen samanaikaisesti vahvistuneen ammattitautidiagnoosin tapauksia oli noin 4 % vahvistettujen ammattitautitapausten aineistosta. Työikäisille (15─64-vuotiaille) kirjattiin 2413 ammattitauti- tai ammattitautiepäilytapausta eli 9,8 tapausta/10 000 työllistä kohden. Työikäisten ammattitauti- tai ammattitautiepäilytapausten määrä on vähentynyt noin 13 % v. 2017 verrattuna. Työikäisille kirjattiin 755 vahvistettua ammattitautitapausta eli 3,1 tapausta/10 000 työllistä kohden. Työikäisten vahvistettujen ammattitautitapausten määrä on noin 14 % vähemmän kuin v. 2017. Työikäisillä vahvistettujen ammattitautitapausten osuus oli 31 %. Vajaa kolmasosa kaikista vahvistetuista ammattitautitapauksista todetaan työuran jälkeen. Yli 65-vuotiaille ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapauksia kirjattiin 459, joista vahvistettuja ammattitautitapauksia oli 312. Yli 65-vuotiaiden ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapaukset sekä vahvistetut ammattitautitapaukset ovat vähentyneet 14 % v. 2017 verrattuna. Yli 65-vuotiaiden aineistossa vahvistettujen ammattitautitapausten osuus oli noin 68 %. Työikäisten aineiston vahvistetuista ammattitautitapauksista kirjattiin 68 % miehille ja 32 % naisille. Yli 65-vuotiaiden aineistossa vahvistetuista ammattitautitapaukset kirjattiin pääosin miehille (miehet 96 % ja naiset 4 %). Kaikenikäisten aineiston vahvistetuista ammattitautitapauksista kirjattiin miehille 76 % ja naisille 24 %. Kaikenikäisten aineistossa vahvistettujen ammattitautitapausten keski-ikä oli 54 vuotta. Työikäisillä vahvistettuja ammattitautitapauksia todettiin eniten 60─64-vuotiaiden, 55─59-vuotiaiden ja 50─54-vuotiaiden ikäryhmissä. Yli puolet työikäisten miesten vahvistetuista ammattitautitapauksista todettiin 50─64-vuotiailla. Työikäisillä naisilla vahvistettujen ammattitautitapausten ikäjakauma oli selvästi työikäisiä miehiä tasaisempi. Työikäisillä naisilla vahvistettuja ammattitautitapauksia todettiin eniten 50─54-vuotiaiden, 45─49-vuotiaiden ja 40─44-vuotiaiden ikäryhmissä. Työikäisten naisten vahvistetuista ammattitaudeista todettiin alle 30-vuotiailla 28 %, kun työikäisten miesten vahvistetuista ammattitautitapauksista todettiin alle 30-vuotialla vain 12 %. Kaikenikäisten aineiston yleisimmät vahvistetut ammattitaudit olivat asbestiplakkitauti, meluvamma, allerginen kosketusihottuma ja ärsytyskosketusihottuma. Tautipääryhmittäin tarkasteltuna asbestisairaustapauksia todettiin kaikenikäisten aineistossa lukumääräisesti eniten ammatti-ihotautitapausten ja meluvammatapausten sijoittuessa seuraaville sijoille. Työikäisten yleisin vahvistettu ammattitauti oli edelleen meluvamma. Seuraavaksi yleisimmät työikäisten vahvistetut ammattitaudit olivat allerginen kosketusihottuma, ärsytyskosketusihottuma, ammattiastma ja asbestiplakkitauti. Tautipääryhmittäin tarkasteltuna työikäisillä vahvistettiin selkeästi eniten ammatti-ihotautitapauksia. Yli 65-vuotiaiden yleisimmät vahvistetut ammattitaudit olivat asbestiplakkitauti, mesoteliooma, meluvamma, keuhkosyöpä ja asbestoosi. Miesten ja naisten ammattitautikirjot poikkeavat merkittävästi toisistaan. Työikäisillä miehillä yleisin vahvistettu ammattitauti oli meluvamma. Seuraavaksi yleisimpiä työikäisten miesten vahvistettuja ammattitauteja olivat allerginen kosketusihottuma ja asbestiplakkitauti. Työikäisillä naisilla yleisimmät vahvistetut ammattitaudit olivat ärsytyskosketusihottuma ja allerginen kosketusihottuma, joita seurasivat ammattiastma, ammattinuha ja syyhy. Työikäisten vahvistetuista ammattitautitapauksista oli pääaltisteryhmittäin tarkasteltuna lähes puolet (45 %) kemiallisten tekijöiden (esim. asbesti, epoksiyhdisteet, kumiyhdisteet, jauhot, viljat ja rehut, lehmä ja muut eläinperäiset altisteet, märkätyö) aiheuttamia. Fysikaalisten tekijöiden (esim. melu ja käsitärinä) aiheuttamia vahvistettuja ammattitautitapauksia oli 30 %, biologisten tekijöiden (esim. syyhypunkki, Puumala-virus) aiheuttamia 14 % ja fyysisten/mekaanisten tekijöiden (esim. toistotyö, epäfysiologiset asennot) aiheuttamia 11 % tapauksista. Tarkastelussa huomioitiin ammattitautitapaukselle kirjatun ensimmäisen diagnoosin altiste. Työikäisten vahvistettuja ammattitautitapauksia todettiin lukumääräisesti eniten toimialoilla ’kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut’ (132 tapausta), ’erikoistunut rakennustoiminta’ (74 tapausta), ’talonrakentaminen’ (54 tapausta) sekä ’terveyspalvelut’ (48 tapausta). Mikäli tapauksien määrä suhteutetaan työllisten määrään, työikäisten vahvistettujen ammattitautitapausten ilmaantuvuus oli suurin toimialoilla ’kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut’ (20,9 tapausta/10 000 työllistä) sekä ’muiden kulkuneuvojen valmistus’ (mm. laivat, junat, lentokoneet) (18,2 tapausta/10 000 työllistä). Työikäisten vahvistettuja ammattitautitapauksia todettiin lukumääräisesti eniten ammateissa ’rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentajat)’ (142 tapausta), ’maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym.’ (132 tapausta) sekä ’konepaja- ja valimotyöntekijät sekä asentajat ja korjaajat’ (113 tapausta). Työikäisten vahvistettujen ammattitautitapausten työllisiin suhteutettu ilmaantuvuus oli korkein ’elintarvike-, puutyö-, vaatetus- ja jalkinealan valmistustyöntekijöillä ym.’ (20,7 tapausta/10 000 työllistä) ja ’maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla’ (20,2 tapausta/10 000 työllistä). Tautipääryhmittäin tarkasteltuna työikäisten ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapauksista oli eniten ammatti-ihotautitapauksia ja niiden epäilyjä. Toiseksi eniten oli ammattiastma ja - nuhatapauksia sekä niiden epäilyjä ja kolmanneksi eniten meluvammatapauksia ja niiden epäilyjä. Työikäisten ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapauksia todettiin lukumääräisesti eniten toimialoilla ’kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut’ (233 tapausta), ’erikoistunut rakennustoiminta’ (193 tapausta) sekä ’julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus’ (188 tapausta). Työikäisten ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapausten työllisiin suhteutettu ilmaantuvuus oli suurinta toimialoilla ’muiden kulkuneuvojen valmistus’ (49,5 tapausta/10 000 työllistä), ’kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut’ (36,9 tapausta/10 000 työllistä), ’muut henkilökohtaiset palvelut’ (sisältää mm. kampaamo- ja kauneudenhoitopalvelut) (33,9 tapausta/10 000 työllistä) ja ’työllistämistoiminta’ (32,1 tapausta/10 000 työllistä). Työikäisten ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapauksia todettiin ammateittain tarkasteltuna lukumääräisesti eniten ’konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla’ (351 tapausta) sekä ’rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat)’ (345 tapausta). Työikäisten ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapausten työllisiin suhteutettu ilmaantuvuus on korkein ammateissa ’elintarvike-, puutyö-, vaatetus- ja jalkinealan valmistustyöntekijät ym.’ (41,8 tapausta/10 000 työllistä), ’konepaja- ja valimotyöntekijät sekä asentajat ja korjaajat’ (40,4 tapausta/10 000 työllistä) sekä ’prosessityöntekijät’ (39,7 tapausta/10 000 työllistä). Työikäisten ammattiastmoja ja niiden epäilyjä oli 370 tapausta eli 86 tapausta vähemmän kuin vuonna 2017. Vähenemistä on tapahtunut vuodesta 2011 alkaen ja myös työllisten määrään suhteutettuna ammattiastmojen ja ammattiastmaepäilyjen määrä on laskussa. Työikäisten vahvistettujen astmojen lukumäärä oli 52 eli 3 tapausta vähemmän kuin vuonna 2017. Työikäisten vahvistettujen ammattiastmojen määrässä on tapahtunut vähenemistä vuodesta 2015 alkaen. Työikäisten vahvistettuja ammattiastmoja todettiin naisilla hieman enemmän kuin miehillä (52 % verrattuna 48 %:iin) ja yleisin ikäryhmä oli 40─44-vuotiaat. Työikäisten ammattiastman yleisimmät aiheuttajat olivat homesienet (20 tapausta), jauhot ja rehut (9 tapausta), muut eläinperäiset altisteet (7 tapausta), lehmä (4 tapausta), isosyanaatit (4 tapausta) ja muut kemikaalialtisteet (4 tapausta). Vuonna 2018 vahvistettiin neljä hengitysteitä voimakkaasti ärsyttävien aineiden aiheuttamaa ammattiastmaa, joiden aiheuttajina olivat rikkihappo, rikkiä sisältävä kaasu, PVC-muovin hajoamistuotteet ja emäsyhdiste. Homesienten aiheuttamissa ammattiastmoissa tapahtui jonkin verran lisääntymistä verrattuna vuoteen 2017. Muiden aiheuttajien suhteen ei tapahtunut selviä muutoksia huomioiden tapausten vähäinen lukumäärä. Vähäinen vahvistettujen ammattiastmojen osuus ilmoitetuista tapauksista osoittaa työperäisten hengitystieoireiden yleisyyttä ja aiheuttajien tunnistamisen vaikeutta. Työikäisten vahvistettuja ammattiastmoja todettiin lukumääräisesti eniten toimialoilla ’kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut’ (12 tapausta), ’terveyspalvelut’ (9 tapausta), ’elintarvikkeiden valmistus’ (5 tapausta) ja ’koulutus’ (5 tapausta). Ammateittain tarkasteltuna tapauksia todettiin eniten ammateissa ’maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym.’, ’terveydenhuollon asiantuntijat’ ja ’prosessityöntekijät’. Työikäisten ammattinuhia ja niiden epäilyjä kirjattiin 163 tapausta, joista vahvistettiin 41 tapausta. Naisia on sairastuneissa hieman miehiä enemmän (naiset 56 % ja miehet 44 %). Noin puolet ammattinuhaan sairastumisista todetaan ennen 35 ikävuotta. Ammattinuhia aiheuttivat erityisesti jauhot ja rehut, nautakarja sekä muut eläinallergeenit. Ammattinuhan riskitoimialat olivat ’kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous sekä niihin liittyvät palvelut’ sekä ’elintarvikkeiden valmistus’. Ammattinuhaan sairastuneita oli ammattiluokittain tarkasteltuna eniten ’maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla ym.’. Työikäisten ammatti-ihotauteja ja -epäilyjä tuli tietoon 845 tapausta, ja vahvistettuja ammatti-ihotauteja oli 269 tapausta (36 % kaikista työikäisten vahvistetuista ammattitaudeista). Vahvistettuja allergisia kosketusihottumia oli 121 tapausta, mikä on 8 tapausta vähemmän kuin v. 2017. Miehiä oli 60 % tapauksista. Aiheuttajaryhmistä suurin oli edelleen epoksikemikaalit ja -tuotteet (35 tapausta; 29 %). Kumikemikaalit olivat toiseksi suurin ryhmä: 27 tapausta (22 %). Säilöntäaineallergioita oli kaiken kaikkiaan 13 tapausta, joista isotiatsolinoniallergioita oli 12. Akrylaatit oli myös suhteellisen suuri aiheuttajaryhmä (8 tapausta). Kun tarkastellaan tapausten lukumääriä eri toimialoilla, kärkeen nousee ´erikoistunut rakennustoiminta’ ja toisella sijalla oli kampaajista ja kosmetologeista koostuva ’muut henkilökohtaiset palvelut’. Ammateittain tarkasteltuna tapauksia oli taas lukumääräisesti eniten ’rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat)’, ’palvelutyöntekijöillä’ (mm. kampaajat) ja ’konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla’. Ne ovat olleet kärkikolmikko myös yli vuosikymmenen ajan. Vahvistettuja ärsytyskosketusihottumia oli tällä kertaa 91, mikä on 5 tapausta vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Naisia oli lukumääräisesti enemmän (60 %). Yleisin ilmoitettu syy oli ’märkätyö’ kuten aiemminkin. Tapauksia oli lukumääräisesti eniten ’terveyspalveluissa’ ja ’ravitsemistoiminnassa’. Samat toimialat olivat kärjessä myös v. 2017. Ammateittain tarkasteltuna lukumääräisesti eniten tapauksia oli tällä kertaa ’konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla’, ’palvelutyöntekijöillä’, sekä ’hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöillä’. Työikäisten vahvistettuja kosketusurtikarioita ja proteiinikosketusihottumia oli 23 tapausta, mikä on 6 vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Eläinperäiset altisteet muodostivat edelleen suurimman ryhmän (11 tapausta; 48 %). Tämän ryhmän sisällä lehmän epiteeli aiheutti 5 tapausta. ’Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut’ oli tärkein toimiala. Ammateista ’maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym.’ ovat edelleen kärjessä. Työikäisten ihoinfektioita ja niiden epäilyjä oli 39 tapausta, joista vahvistettiin ammattitaudiksi 28 tapausta. Työikäisten vahvistetuista ihoinfektioista oli syyhyjä 25 tapausta, lehmänrokkoa 2 tapausta ja päätäitauteja 1 tapaus. Työikäisten rasitussairauksia ja niiden epäilyjä kirjattiin 242 tapausta, joista vahvistettuja rasitussairauksia oli 112 tapausta. Työikäisten lateraalisia epikondyliittejä tai niiden epäilyjä (tenniskyynärpää) kirjattiin 54 tapausta, joista vahvistettiin 29 tapausta. Tapauksista 76 % todettiin miehillä ja 24 % naisilla. Toimialoittain tarkasteltuna lateraalisen epikondyliitin tapauksia todettiin lukumääräisesti eniten ’kasvinviljely ja kotieläintaloudessa, riistataloudessa ja niihin liittyvissä palveluissa’ sekä ’erikoistuneessa rakennustoiminnassa’. Ammateittain tarkasteltuna tapauksia todettiin eniten ’maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla ym.’ sekä ’rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat)’. Työikäisten mediaalisia epikondyliittejä (golfkyynärpää) tai niiden epäilyjä oli 13 tapausta, joista vahvistui 6 tapausta. Työikäisten nivelkalvon tai jännetupentulehduksia (ICD- 10 M65-alkuiset diagnoosit) oli 60 tapausta, joista vahvistettiin 25 tapausta. Näistä tapauksista työikäisten värttinäluun puikkolisäkkeen alueen jännetuppitulehduksia (de Quervain) tai niiden epäilyjä kirjattiin 19 tapausta, joista vahvistettiin 11 tapausta. Työikäisten rannekanavaoireyhtymiä tai niiden epäilyjä kirjattiin 42 tapausta, joista vahvistettiin ammattitaudiksi 15 tapausta. Työikäisten vahvistetuista rannekanavaoireyhtymätapauksista todettiin toimialoittain tarkasteltuna 40 % ’elintarvikkeiden valmistuksessa’ ja ammateittain tarkasteltuna lähes puolet ’elintarvike-, puutyö- ja vaatetus- ja jalkinealan valmistustyöntekijöillä ym.’ Työikäisten prepatellaaribursiitteja tai niiden epäilyjä kirjattiin 29 tapausta, joista vahvistettiin 26 tapausta. Tapausten lukumäärä on selvästi noussut v. 2016 lähtien. Meluvamma on pitkäaikaisen, toistuvan, tai voimakkaan äkillisen melulle altistumisen aiheuttama sisäkorvan aistimiskuulovika. Työikäisten meluvammoja ja niiden epäilyjä kirjattiin 437 tapausta, joista vahvistettiin 150 tapausta. Työikäisten vahvistetuista meluvammoista suurin osa (95 %) todettiin miehillä ja 90 % todettiin yli 50-vuotiailla. Toimialoittain tarkasteltuna riskitoimialaksi on noussut työikäisten meluvammojen suhteen erityisesti ’kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut’, jossa meluvammoja todettiin lukumääräisesti eniten. Ammattiluokittain tarkasteltuna meluvammoja vahvistettiin lukumääräisesti eniten ’konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla’, ’rakennustyöntekijöillä (pl. sähköasentajat’, ’maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla ym.’ sekä ’prosessityöntekijöillä’. Kaikenikäisten aineistossa meluvammoja ja niiden epäilyjä oli 500 tapausta, joista vahvistettiin ammattitaudiksi 181 tapausta. Noin viidesosa meluvammoista todetaan yli 65-vuotiailla. Työikäisille kirjattiin yhteensä 79 tärinätautia tai sen epäilyä, joista vahvistettuja tärinätauteja oli 34 tapausta. Tärinätautien lukumäärä on ollut kasvussa. Vahvistetuista tärinätaudeista kirjattiin miehille 85 % ja naisille 15 %. Yli puolet tärinätaudeista kirjattiin yli 50-vuotiaille, mutta toisaalta noin neljäsosa tapauksista todettiin alle 40-vuotiailla. Toimialoittain tarkasteltuna vahvistettuja tärinätauteja todettiin eniten ’talonrakentamisessa’. Ammateittain tarkasteltuna tapauksia todettiin eniten ’rakennustyöntekijöillä (pl. sähköasentajat)’ ja ’konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla’. Kaikenikäisten aineistossa asbestisairaustapauksia tai niiden epäilyjä oli yhteensä 453 tapausta, joista vahvistettuja tapauksia oli 323. Työikäisille kirjattiin 98 asbestisairaustapausta tai niiden epäilyä, joista vahvistettuja asbestisairaustapauksia oli 50. Asbestisairauksiin liittyy tyypillisesti pitkä viive altistumisen ja asbestisairauden toteamisen välillä, joten suurin osa asbestisairauksista todetaan yli 65-vuotiailla. Kaikenikäisten aineistossa oli 293 asbestiplakkitautia tai sen epäilyä, joista vahvistettiin 257 tapausta. Työikäisille kirjattiin 66 asbestiplakkitautia tai sen epäilyä, joista vahvistettuja asbestiplakkitauteja oli 50 tapausta. Kaikenikäisten aineistoon kirjattiin 44 asbestoosia tai sen epäilyä, joista vahvistettuja asbestooseja oli 18 tapausta. Työikäisille kirjattiin 6 asbestoosia tai sen epäilyä, joista yksikään ei vahvistunut ammattitaudiksi. Kaikenikäisten aineistossa pyöröatelektaasi- tai viskeraalipleuran fibroositapauksia tai niiden epäilyjä oli yhteensä 9 tapausta, joista kaikki vahvistuivat ammattitaudiksi. Näistä yksi vahvistettu tapaus kirjattiin työikäisten aineistoon. Kaikenikäisten aineistossa oli 127 ammattisyöpää tai sen epäilyä, joista 58 ammattisyöpää vahvistui ammattitaudiksi ja 69 tapausta jäi siten ammattisyöpäepäilyksi. Työikäisille kirjattiin 26 ammattisyöpää tai sen epäilyä, joista ammattisyöväksi vahvistui 2 tapausta. Kaikenikäisten aineistossa todettiin 70 ammattikeuhkosyöpää tai sen epäilyä, joista vahvistettuja ammattikeuhkosyöpiä oli 19 tapausta. Ammattikeuhkosyövistä oli asbestin aiheuttamia 18 tapausta ja yksi tapaus oli kvartsipölyn aiheuttama. Kahdella ammattikeuhkosyöpäepäilyksi jääneellä tapauksella oli kirjattu altisteeksi kvartsipöly. Kromi ja sen yhdisteet sekä muut kemialliset tekijät oli kirjattu kumpikin yhteen ammattikeuhkosyöpäepäilytapaukseen. Loput ammattikeuhkosyöpäepäilyiksi jääneistä tapauksista liittyi asbestiin. Työikäisten ammattikeuhkosyöpiä tai niiden epäilyjä oli 15 tapausta, joista yksi asbestin aiheuttama keuhkosyöpä vahvistui ammattitaudiksi. Mesotelioomia tai niiden epäilyjä oli 39 tapausta, joista vahvistui ammattitaudiksi 37 tapausta. Työikäisten mesotelioomia tai niiden epäilyjä oli vain yksi tapaus, joka ei vahvistunut ammattitaudiksi. Kaikenikäisten aineistossa vahvistettiin ammattisyöväksi edellä mainittujen keuhkosyöpien ja mesotelioomien lisäksi yksi nenäontelon syöpä (altisteena ’nikkeli ja sen yhdisteet’). Lisäksi yhden työikäisille vahvistetun syöpätapauksen tarkka diagnoosi jäi epäselväksi (kirjattu diagnoosi D38.1 Henkitorven, keuhkoputken tai keuhkon kasvutaipumukseltaan epäselvä tai tuntematon kasvain). Tämä tapauksen altisteeksi oli kirjattu ’hiilivedyt etm.’. Edellä mainittujen keuhkosyöpä- ja mesotelioomaepäilyjen lisäksi kaikenikäisten aineistossa oli 16 muuta ammattisyöpäepäilyksi jäänyttä tapausta. Näistä 6 tapaukselle oli kirjattu altisteeksi ’asbesti’, yhdelle ’epoksihartsit ja -muovit’ ja lopuille 9 tapaukselle ’muut kemialliset tekijät’. Ammattisyöpäepäilyiksi jääneiden tapausten diagnoosien joukossa oli mm. lymfoomia, kurkunpään ja nielun syöpä, vatsaontelontakaisen tilan syöpä, munuaissyöpä, virtsarakon syöpä, leukemia ja myelooma. Työikäisillä vahvistettiin ammattitaudiksi myös mm. 14 myyräkuumetta, 14 allergista alveoliittia eli homepölykeuhkoa, 11 kryptosporidioosia, 5 sarveiskalvotulehdusta, 3 orgaanisten pölyjen aiheuttamaa toksista oireyhtymää (ODTS, organic dust toxic syndrome), 3 liuotinaivosairautta, 2 sukeltajantautia, 1 toksoplasmoosi, 1 legionelloosi ja 1 lihasdystonia. Silikooseja eli kivipölykeuhkoja vahvistettiin työikäisillä 2 tapausta ja lisäksi yli 65-vuotiailla 3 tapausta. Lääkäreillä on lakisääteinen (Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006)1 velvollisuus ilmoittaa ammattitaudista tai sen epäilystä tai muusta työperäisen sairauden epäilystä Aluehallintovirastoon. Vuonna 2018 ammattitauti- ilmoitus oli tehty kaikenikäisten aineistossa 28 % ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapauksista, 42 % vahvistetuista ammattitautitapauksista ja 20 % ammattitautiepäilyiksi jääneistä tapauksista. Työikäisten aineistossa ammattitauti-ilmoitus oli tehty 26 % ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapauksista, 40 % vahvistetuista tapauksista ja 20 % ammattitautiepäilyiksi jääneistä tapauksista. Työperäisten sairauksien rekisterin aineistovuoden 2018 julkaisu on viivästynyt Tapaturmavakuutuskeskuksen ammattitautiaineistossa havaitun laatuongelman vuoksi. Vuosina 2016─2018 osa ammattitautitapausten vahvistamistiedoista ei kirjautunut Tapaturmavakuutuskeskuksen ammattitautiaineistoon. Tapaturmavakuutuskeskus on toimittanut Työperäisten sairauksien rekisteriin korjausaineiston ja tiedot on päivitetty rekisteriin. Aiemmin TPSR:ään kirjattujen tapausten lisäksi korjausaineiston myötä 89 tapaukselle kirjautui vahvistamistieto vuodelle 2016 ja 136 tapaukselle vuodelle 2017. Tässä julkaisussa on oikaistu vuosien 2016 ja 2017 ammattitautien lukumäärät taulukoissa 4–11 ja myös kuvaajat on päivitetty. Edellä mainitun tilastoinnissa ilmenneen ongelman vuoksi Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjattuihin tapauslukumääriin liittyy tiettyjä epävarmuustekijöitä. Ammattitautien tilastointia seurataan ja kehitetään kuitenkin jatkuvasti aineiston laadun parantamiseksi

Epoksit rakennusalalla – ammatti-ihotautien ehkäisy : Loppuraportti tutkimuksesta epoksiyhdisteiden aiheuttamat ammatti-ihotaudit ja niiden ehkäisy rakennusalalla

Epoksit tehdään yleensä kahdesta komponentista: hartsiosasta ja kovetteesta. Molemmat komponentit aiheuttavat allergista kosketusihottumaa, joka voi olla vaikeaoireinen ja aktivoitua hyvin pienen altistumisen seurauksena. Epoksiallergia alentaa huomattavasti työntekijän työkykyä, johtaa yleensä sairauslomiin ja usein myös alan vaihtoon. Tyypillisiä ammattiryhmiä, joissa on epoksi-ihottumien vaara, ovat rakennusmaalarit, lattianpäällystäjät, laatoittajat, viemäriputkien pinnoittajat ja injektiotyöntekijät. Epoksien aiheuttamat ihottumat sijaitsevat yleensä käsissä, käsivarsissa tai kasvoissa. Kemikaalinsuojakäsineiden käyttöä ja käsivarsien suojausta tulee tehostaa. Hyviä suojautumisohjeita löydät tämän kirjan lisäksi Epoksikansiosta: http://www.ttl.fi/epoksikansio. Tässä tutkimusraportissa esitetyllä epoksiyhdisteiden epikutaanitestisarjalla epoksiyhdisteiden aiheuttamat allergiset kosketusihottumat voidaan diagnosoida luotettavasti

Ihonsuojauksen ja turvallisten työtapojen merkitys MDI-uretaanityössä

Tämän tutkimuksen avulla saatiin uutta tietoa ihosuojauksen ja turvallisten työtapojen merkityksestä MDI-uretaanityössä.1