Opettajien käsitykset monikielisyydestä : heijastumia koulun kielipolitiikasta

This article examines teachers’ views (N = 2,864) on school multilingualism. The results have been analyzed using statistical methods and the conceptual frameworks of Spolsky’s language policy and Ruíz’s language orientations. The respondents were divided into three groups: positive (18%), deliberating (34%) and cautious (48%). The teachers’ language orientations were analyzed using three sum variables: teacher’s use of multiple languages, student’s use of multiple languages, and schools’ language attitudes. Classroom teachers were more positive about multilingualism than subject teachers and there were more teachers with cautious attitudes in schools where the number of foreign-language pupils was less than 5%. Additionally, the attitudes to multilingualism were more permissive in Swedish-speaking than in Finnish-speaking schools. Overall, the analysis of teachers’ views suggested that language policies vary. Finally, the individual respondents’ views did not fully correspond to any of Ruíz’s formulated language orientations.Peer reviewe

Oppimateriaalien kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisuus

Non peer reviewe

Opettajien käsitykset oppimateriaalien kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisuudesta

Non peer reviewe

Cultural, worldview and language awareness as concepts of school development

Non peer reviewe

Monikielistyvä koulu ja muuttuvat kieliorientaatiot

Tämä artikkeli perustuu väitöskirjaani Monikielistyvä koulu ja kielitietoisuus: Perusopetuksen opetussuunnitelmien, opettajien ja oppikirjojen kieliorientaatiot, joka tarkastettiin Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa lokakuussa 2023. Väitöstutkimuksessani analysoin, millaiset kieliorientaatiot ja -ideologiat näkyvät suomalaisten peruskoulujen kielipolitiikassa. Tutkimukseni osoittaa, että koulujen monikielistymisestä ja kielitietoisuuden vaateesta huolimatta suomalaisten koulujen kielipolitiikkaa ohjailevat edelleen pääosin yksikielisyyden ideaalin nojaavat käsitykset kieli-identiteetistä ja kielenoppimisesta.nonPeerReviewe

"Tavallisia ihmisiä" ja "tarinan enkeleitä" - Tutkimus suomalaisnuorten kaunokirjallisuuden tekstuaalisesta lukutaidosta

Tutkielmassa arvioidaan suomalaisten nuorten kaunokirjallisuuden tekstuaalista lukutaitoa. Tekstuaalinen lukutaito tarkoittaa kykyä tulkita kaunokirjallista tekstiä analyyttisella ja tekstuaalisella tasolla, jossa tulkinnan keskiössä eivät ole vain tekstin tarina ja sisältö, vaan myös sen muoto ja rakentuminen fiktiivisenä konstruktiona. Kaunokirjallista, tekstuaalista lukutaitoa arvioidaan Rosa Liksomin parodisen novellin avulla. Tutkimuksen kohteena on lukijoiden kyky irrottautua sisältökeskeisestä ja samaistuvasta lukutavasta ja lähestyä tekstiä sen fiktion keinot huomioiden. Samalla kiinnostus kohdistuu yksilötasolta laajemmin koulun kirjallisuuden opetukseen ja tekstuaalisen lukutavan asemaan siinä. Lisäksi selvitetään valittujen taustatekijöiden vaikutusta lukutaitoon. Tutkimusaineistona on 86 novellia koskevaa vastausta sekä vastaajien lukuharrastusta kartoittava taustakysely. Aineisto on kerätty strukturoidulla kyselylomakkeella tammikuussa 2010 erään pirkanmaalaisen lukion opiskelijoilta. Tutkimuksen teoreettisena pohjana on laajan, kansainvälisen PISA-tutkimuksen lukutaitoa selvittävän osa-alueen teoreettiset lähtökohdat ja tavoitteet. Tätä laajaa teoreettista kehystä täydennetään kirjallisuuden reseptioteorian, fiktion retoriikan ja tulkinnan tutkimuksen sekä parodian ja ironian teorialla. Tutkimuksen lähtökohtia ja tuloksia pohditaan ja arvioidaan myös koulun kirjallisuuden opetuksen näkökulmasta. Tekstuaalinen lukutapa osoittautuu suomalaisnuorille haasteelliseksi. Monet vastaukset osoittavat, että taitoa tekstin muodon ja rakenteen analysointiin on, mutta erityisesti kokonaistulkinnan tasolla tekstuaaliseen, parodiseen tulkintaan vastaajilla ei ole kykyä. Tekstuaalisen lukutavan asemaa koulun kirjallisuuden opetuksessa olisi siis syytä edelleen kehittää ja vahvistaa, ja kirjallisuuden opetukseen olisi tuotava lisää analyyttista ja teoreettista työkalustoa. Tutkimuksen tulokset osoittavat myös, että pelkkä kaunokirjallisuuden lukemisen määräkin näyttää parantavan analyyttista, tekstuaalista lukutaitoa. Lisäksi näyttää siltä, että kaunokirjallisuuden lukemisen määrällä on yhteys muutenkin monipuoliseen ja säännölliseen lukuharrastukseen. Asiasanat: lukuharrastus, lukuharrastustutkimus, lukutaidon tutkimus, lukutaito, parodia, reseptiotutkimus, tekstuaalisuu

Kielitietoisuuden käsite ja kieli-ideologiat helsinkiläisten peruskoulujen opetussuunnitelmadiskursseissa

This article critically explores the discourses surrounding the concept of language awareness in the school-specific curricula of basic schools in Helsinki. The school curricula have been designed at the process of reforming the Finnish national core curriculum for basic education and should be aligned with it. The newest Finnish national core curriculum for basic education came in to effect in 2016. Language awareness is one of the core concepts defining language education in the national curriculum and multilingual learning is an essential part of it. However, results of this study show that the school curricula do not always support multilingual outlook, but instead reflect monolingual practices. The most important theoretical tools in this study are the semiotic processes iconization and erasure defined by Judith T. Irivine and Susan Gal. The data for discourse analysis consists of 92 texts collected from the website http://ops.edu.hel.fi in August 2018. This article is unique in analyzing school-specific curricula.Peer reviewe

Multilingualism and Language Awareness in Finnish Schools. Language orientations in curricula, in teacher responses, and in textbooks

This dissertation examines multilingualism and language awareness in the context of the changing language situation and language policy in Finnish comprehensive schools. Multilingualism is a central societal phenomenon of our time, and its effects are also visible in schools. In Finnish schools, there are more and more students, who use different languages in their daily lives and whose linguistic identity is not limited to monolingual premises. In this context, the aim of this study is to analyse the types of language ideologies and language orientations that are supported in Finnish schools, and how these orientations are justified. In analysing language orientations, I draw on Richard Ruíz's (1984) widely used analytical framework in which the perception of languages and their role in society are analysed through three different orientations: language as a problem, language as a right, and language as a resource. This study is situated in the fields of language education and language education policy research. The research data were composed between 2018 and 2020 and consist of three different datasets: 1) school-specific curricula (n=92) of comprehensive schools in the Helsinki area 2) Finnish comprehensive school teachers’ answers to an electronic questionnaire (n=2,864), and 3) Finnish com-prehensive school textbooks (n=34). Both quantitative and qualitative methods were used to analyse the data. Using three different datasets, this study examines how linguistic diversity is perceived and valued in Finnish schools. The focus of this research is on the perceptions and orientations of teachers, who are important language policy actors in schools. In this study, teachers are seen as key actors who not only implement but also create school language policies. In multilingual schools, teachers must acknowledge this role and reflect on their attitudes and practices towards different languages and language use. This study shows that Finnish teachers’ attitudes towards linguistic diversity in schools vary and are related, for example, to the teachers’ occupation and the number of multilingual students in the school. Problem orientations towards the multilingualism of the school are prominent in the open-ended responses to the teacher questionnaire. However, based on the analysis of the quantitative data, many respondents seem to have quite positive attitudes towards multilingualism in schools. Altogether, teachers’ responses vary between different language orientations; however, teachers’ reflections are mainly based on perceptions that reinforce the language-as-a-problem orientation and the ideology of monolingualism. In the school-specific curricula, the multilingual learner is also seen through the lens of and as a deviation from the monolingual learner. Students’ multilingualism is defined through a dominant problem-oriented discourse. Similarly, in the textbooks, especially in the Finnish context, multilingualism is mainly depicted as a marginal phenomenon, while monolingualism is the accepted norm. The implied reader of the textbook is mainly a monolingual Finnish speaker. The reader position constructed in textbooks thus often excludes minority language students. In addition, textbooks seem to offer very few opportunities for students to express or draw on their multilingual identities. The linguistic landscape of textbooks also constructs and reinforces a hierarchy of languages: while English is highly visible in textbooks and its status as the language of knowledge is unquestioned, many other minority languages of Finland are ignored or considered less valuable. To conclude, the findings of this dissertation indicate that language policies in Finnish schools are still guided by notions of language identity and language learning that are intertwined with the ideology and norm of monolingualism. Despite the official visions of the national core curriculum, monolingualism seems to be the norm in Finnish schools. School-specific curricula, teachers' responses and textbooks are dominated by monolingual views, and teachers are uncertain about the effects of multilingualism on learning and school-belonging. The results show that Finnish teachers need more training and awareness of pedagogical approaches that use students’ multilingual repertoires as a learning capital and a pedagogical resource for learning and teaching. There is also a need for teaching materials that support multilingual practices and value different languages. To achieve the idea of a multilingual school that promotes language aware-ness and values students’ multilingual identities, teachers need to be supported not only by the practical pedagogical tools provided by the learning materials, but also by language policy decisions that are discussed and reflected at the level of the whole school community. Moreover, the language orientations need to be reflected in the wider society and in its different institutions, as the language policies and practices of schools reflect the policies and ideologies of the surrounding society.Tässä väitöstutkimuksessa tarkastelen monikielisyyttä ja kielitietoisuutta osana suomalaisten peruskoulujen muuttuvaa kielipolitiikkaa. Monikielistyminen on yksi nykyhetken keskeisiä yhteiskunnallisia ilmiöitä, ja sen vaikutukset näkyvät myös kouluissa. Suomalaisissa kouluissa opiskelee yhä enemmän oppilaita, jotka käyttävät arjessaan monia eri kieliä ja joiden kielellinen identiteetti ei kiinnity vain yhteen kieleen. Tutkimuksessani erittelen niitä kieli-ideologioita ja -orientaatioita, joita erityisesti opettajat koulujen monikielisyyteen liittyvässä keskustelussa tuottavat ja rakentavat. Kieliorientaatioiden analyysissa tukeudun Richard Ruízin (1984) paljon sovellettuun analyysikehikkoon, jossa käsitystä kielistä ja niiden roolista yhteiskunnassa tarkastellaan kolmen erilaisen suhtautumisen kautta: kieli ongelmana, kieli rikkautena ja kieli resurssina. Väitöstutkimukseni sijoittuu kielikasvatuksen ja kielikoulutuspolitiikan tutkimusaloille. Tutkimusaineisto on muodostettu vuosina 2018–2020, ja se rakentuu kolmesta osa-aineistosta, joita ovat koulujen omat opetussuunnitelmatekstit (n = 92), opettajien (n = 2 864) kyselylomakevastaukset ja perusopetuksen oppikirjat (n = 34). Tulokset on raportoitu kolmessa tutkimusartikkelissa. Metodologisesti tutkimuksessa hyödynnetään diskurssintutkimuksen ja kielimaiseman tutkimuksen menetelmiä. Lisäksi toisen osatutkimuksen aineistoa analysoidaan myös tilastollisesti. Tutkimuksessa valotetaan kolmen erilaisen tekstiaineiston avulla sitä, millaisia merkityksiä koulujen monikielisyys saa ja miten eri kielten arvo ja merkitys tunnistetaan. Tutkimukseni keskiöön nousevat erityisesti opettajien käsitykset ja orientaatiot, joilla on tärkeä rooli kouluarjen kielipolitiikassa. Näen opettajat koulun keskeisimpinä kielipoliittisina toimijoina, jotka eivät vain toteuta ylhäältä käsin määriteltyä (kieli)politiikkaa vaan luovat sitä. Monikielisessä koulussa opettajan kielipoliittinen toimijuus saa aiemmasta poikkeavia merkityksiä, kun opettaja arvioi uudelleen omia asenteitaan ja toimintatapojaan suhteessa kieliin ja kieltenkäyttöön. Tämän väitöstutkimuksen tulosten valossa suomalaiset opettajat suhtautuvat koulujen monikielisyyteen vaihtelevasti, ja asenteisiin vaikuttavat muun muassa työtehtävän laatu ja koulun muunkielisten oppilaiden määrä. Opettajakyselyaineiston avoimissa vastauksissa korostuvat monikielisyyteen liittyvät huolenaiheet ja pelot, vaikka monet vastaajista näyttävät määrällisen aineiston analyysin perusteella suhtautuvan koulujen monikielisyyteen melko positiivisesti. Opettajien vastauksista ilmenee, että he pohtivat koulujen monikielisyyttä eri orientaatioiden välillä tasapainoillen; kuitenkin opettajat nojautuvat pohdinnoissaan pääosin käsityksiin, jotka vahvistavat kieli ongelmana -orientaatiota ja palautuvat yksikielisyyden ideologiaan. Myös koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa monikielisen oppijan identiteetti tulee nähdyksi yksikielisen oppijan identiteetin kautta ja poikkeamana siitä. Vallalla on puhetapa, jossa oppilaiden monikielisyyttä määritellään ongelmakeskeisen diskurssin kautta. Samoin tutkimissani oppikirjoissa monikielisyys näyttäytyy erityisesti suomalaisessa kontekstissa pääosin marginaalisena ilmiönä, yksikielisyys sen sijaan on tunnustettu normi. Oppikirjojen oletetuksi lukijaksi rakentuu äidinkieleltään yksikielinen suomen puhuja, vaikka joitakin poikkeuksia tästä oletuksesta aineistossa onkin. Näin oppikirjoihin rakentuva lukijapositio sulkee usein ulkopuolelleen vähemmistökieliä puhuvia oppilaita. Lisäksi oppikirjat näyttävät tarjoavan vain hyvin satunnaisesti oppilaalle mahdollisuuksia tuoda esiin mahdollisesti monilähtöistä kieli-identiteettiään. Oppikirjojen kielimaisema rakentaa ja vahvistaa myös kielten hierarkiaa: siinä missä englannin näkyvyys oppikirjoissa on suuri ja sen asemaa tiedon kielenä vahvistetaan, monet muut Suomen vähemmistökielistä sivuutetaan yksittäisillä maininnoilla, ja niiden osaaminen näyttäytyy vähemmän arvokkaana. Tutkimukseni tulosten yhteenvetona voidaan todeta, että suomalaisten koulujen kielipolitiikkaa ohjailevat edelleen pääosin yksikielisyyden ideaalin nojaavat käsitykset kieli-identiteetistä ja kielenoppimisesta. Koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa, opettajien kyselylomakevastauksissa ja oppikirjoissa vallalla ovat yksikielisiä käytänteitä kannattavat näkemykset, ja opettajat ovat epävarmoja monikielisyyden vaikutuksista oppimiseen ja osallisuuteen. Tulokset osoittavat, että suomalaiset opettajat tarvitsevat lisää tietoa ja koulutusta sen näkemyksen vahvistamiseksi, joka monikielisyyden tutkimuksen kentällä tällä hetkellä vallitsee ja jota myös kansalliset opetussuunnitelmaperusteet osin myötäilevät. Saavutettavan ja motivoivan koulutuksen lisäksi muutoksen on tavoitettava myös oppimateriaaleja tuottavat tahot, sillä oppimateriaalien vaikutus opettajan pedagogisiin ratkaisuihin ja luokkahuonetoimintaan on ilmeinen. Jotta ajatus monikielisestä koulusta voisi tulevaisuudessa olla totta koulun arjessa, opettajat tarvitsevat muutoksen tueksi sekä oppimateriaalien tarjoamia käytännön pedagogisia keinoja että koko koulun toimintakulttuurin tasolla tehtyjä ja yhdessä keskusteltuja kielipoliittisia päätöksiä. Lisäksi myös laajemmin yhteiskunnassa ja sen eri instituutioissa tulisi pohtia sitä, mitä monikielistyminen merkitsee ja miten siihen tulisi orientoitua

Linguistic landscape of Finnish school textbooks

This article focuses on the visibility and position of different languages in semiotic space, namely the linguistic landscape provided by textbooks. The aim is to determine to what extent the linguistic landscape of textbooks supports the multilingual emphasis of the Finnish national core curriculum and the multilingualism of Finnish classrooms. The data include 34 textbooks on five of the mandatory subjects and covers the different grades of comprehensive schools in Finland. The presence of different languages was mapped quantitatively by coding all languages that were mentioned or made visible in the textbooks. Further, a qualitative analysis of the most representative parts of the data was carried out. The results of this study show that different contexts and categories are constructed for different languages. Moreover, multilingualism is marginalised and monolingual practices appear as the norm. As a conclusion, this study reveals that the paradigm shift to multilingual approaches and practices in textbooks is under construction, and much is left to be done.Peer reviewe

Miten oppikirjat tukevat oppijan kielitietoista toimintaa? : Kielitietoisuus KUPERAn arviointi- ja tutkimushankkeen oppikirja-aineistossa

Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoinen perusopetus KUPERA on Helsingin yliopistossa vuosina 2019­­–2020 toimiva hanke, joka jakautuu kahteen osaan: materiaalihankkeeseen ja arviointi- ja tutkimushankkeeseen. Molempien osahankkeiden tavoitteena on tuottaa tutkimusperustaisia työkaluja, joilla kehittää ja arvioida koulun kulttuuriseen, katsomukselliseen ja kielelliseen moninaisuuteen liittyviä toimintatapoja erityisesti perusopetuksessa. Hanketta rahoittaa Opetushallitus. Tässä artikkelissa avaamme KUPERAn arviointi- ja tutkimushankkeen lähtökohtia ja kysymyksenasetteluja. Hankkeen tutkimustavoitteet ovat laajat, joten tässä artikkelissa keskitymme niistä yhteen: oppikirjojen kielitietoisuuden analyysiin ja arviointiin. Pohdimme tutkimusteemaa ja asetamme joitakin tavoitteita, joilla voidaan edistää niin oppimateriaalien kielitietoista käyttöä opetuksessa kuin kielitietoisen oppimateriaalin tuottamista.nonPeerReviewe