Finto-tilannekatsaus

Esitys Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalvelujen järjestämässä Asiantuntijaseminaarissa 25.11.2014 Helsingiss

Methods for Building Semantic Portals

Semantic portals are information systems which collect information from several sources and combine them using semantic web technologies into a user interface that solves information needs of users. Creating such portals requires methods and tools from multiple disciplines, including knowledge representation, information retrieval, information extraction, and user interface design. This thesis explores methods for building and improving semantic portals and other semantic web applications with contributions in three areas. The studies included in the thesis draw from the design science methodology in information systems research. First, a method for creating of faceted search user interfaces for semantic portals utilizing controlled vocabularies with a complex hierarchical structure is presented. The results show that the method allows the creation of user-centric search facets that hide the complex hierarchies from the user, resulting in a user-friendly faceted search interface. Second, the creation of structured metadata from text documents is enhanced by adapting a state of the art automatic subject indexing system to Finnish language texts. The results show that using a suitable combination of existing tools, automatic subject indexing quality comparable to that of human indexers can be attained in a highly inflected language such as Finnish. Finally, the quality of controlled vocabularies such as thesauri and lightweight ontologies is examined by developing a set of quality criteria for vocabularies expressed using the SKOS standard, and methods for correcting structural problems in SKOS vocabularies are presented. The results show that most published SKOS vocabularies suffer from quality issues and violate the SKOS integrity conditions. However, the great majority of such problems were corrected by the methods presented in this dissertation. The methods have been implemented in several real world applications, including the HealthFinland health information portal, the ARPA information extraction toolkit, and the ONKI ontology library system.Semanttiset portaalit ovat tietojärjestelmiä, jotka keräävät tietoa useista lähteistä ja yhdistävät ne semanttisen webin teknologioiden avulla käyttäjien tiedontarpeita tukevaksi käyttöliittymäksi. Tällaisten portaalien rakentaminen vaatii menetelmiä ja työkaluja useilta tieteenaloilta, mukaan lukien tietämyksen esittäminen, tiedonhaku, tiedon eristäminen ja käyttöliittymäsuunnittelu. Tässä väitöskirjassa tarkastellaan menetelmiä semanttisten portaalien ja muiden semanttisen webin sovellusten rakentamiseksi. Väitöskirjan tulokset jakaantuvat kolmeen osa-alueeseen. Tutkimuksessa käytetyt menetelmät perustuvat informaatiojärjestelmien tutkimuksessa käytettyihin suunnittelutieteen menetelmiin. Ensiksi väitöskirjassa esitetään menetelmä semanttisten portaalien fasettipohjaisten käyttöliittymien luomiseksi monimutkaisten kontrolloitujen sanastojen pohjalta. Tulokset osoittavat, että menetelmä mahdollistaa sellaisten käyttäjäkeskeisten hakunäkymien luomisen, jotka piilottavat monimutkaiset hierarkiat käyttäjältä ja auttavat siten luomaan käyttäjäystävällisen fasettipohjaisen hakukäyttöliittymän. Toiseksi rakenteisen metatiedon tuottamista tekstidokumenteista parannetaan sovittamalla nykyaikainen automaattisen sisällönkuvailun järjestelmä suomenkieliselle tekstiaineistolle. Tulokset osoittavat, että käyttämällä sopivaa yhdistelmää olemassaolevista työkaluista saavutetaan ihmistyönä tehtyyn sisällönkuvailuun verrattavissa oleva automaattisen sisällönkuvailun laatu myös agglutinatiivisella kielellä kuten suomen kielellä esitetyille aineistoille. Kolmanneksi tarkastellaan kontrolloitujen sanastojen kuten asiasanastojen ja kevytontologioiden laatua kehittämällä laatukriteeristö SKOS-standardin avulla esitetyille sanastoille sekä esittämällä menetelmiä SKOS-sanastojen rakenteisten ongelmien korjaamiseksi. Tulokset osoittavat, että useimmat julkaistut SKOS-sanastot kärsivät laatuongelmista eivätkä noudata SKOS-standardin eheyssääntöjä. Suuri osa näistä ongelmista pystyttiin korjaamaan tässä väitöskirjassa esitetyin menetelmin. Menetelmät on toteutettu useissa käytössä olevissa järjestelmissä, kuten TerveSuomi-terveystietoportaalissa, ARPA-tiedoneristämistyökalussa ja ONKI-ontologiakirjastossa

The future of metadata: open, linked, and multilingual – the YSO case

Peer reviewe

GACS Core: Creation of a Global Agricultural Concept Scheme

The most frequently used concepts from AGROVOC, CABT, and NALT { three major thesauri in the area of food and agriculture { have been merged into a Global Agricultural Concept Scheme, with 15,000 concepts and over 350,000 terms in 28 languages in its beta re-lease of May 2016. This set of core concepts (\GACS Core") is seen as the first step towards a more comprehensive Global Agricultural Concept Scheme. In the context of a new Agrisemantics initiative, GACS is intended to serve as hub linking user-oriented thesauri with semantically more precise and specialized domain ontologies linked, in turn, to quantitative datasets. The goal is to improve the discoverability and semantic interoperability of agricultural information and data for the benefit of re- searchers, policy-makers, and farmers in support of innovative responses to the challenges of food security under conditions of climate change

YSO: Avoin ja monikielinen perusta yhteentoimivalle sisällönkuvailulle

Linkittyvässä ja globaalissa ympäristössä tarvitaan ratkaisuja, jotka tuovat yhteen eri paikoissa, eri aikoina ja eri kielillä kuvailtuja aineistoja yli kieli- ja kulttuurirajojen. Avoin tiede -liikkeessä on kiinnitetty paljon huomiota julkaisujen ja yhä enemmän myös tutkimusdatan avoimuuteen, mutta metatietojen avoimuuteen ja yhteentoimivuuteen kiinnitetään harvemmin huomiota. Kuitenkin metatieto voi olla avointa silloinkin, kun kuvailtava aineisto itsessään ei voi sitä olla esimerkiksi tutkimusaineiston sensitiivisyydestä tai julkaisun kustantajan rajoituksista johtuen. Tässä kirjoituksessa keskitymme monikielisyyden haasteisiin kuvailevan metatiedon välineiden laadinnassa. Ajankohtaiskatsaus pohjautuu osittain lyhennettynä ja päivitettynä aiemmin julkaistuun artikkeliin (Niininen, Nykyri & Suominen 2017), mutta tässä tekstissä kuvaamme lisäksi Kansalliskirjastossa tehtävän kehitystyön uusia ulottuvuuksia.Non peer reviewe

From MARC silos to Linked Data silos?

Libraries are opening up their bibliographic metadata as Linked Data. However, they have all used different data models for structuring their bibliographic data. Some are using a FRBR-based model with several layers of entities while others use flat, record-oriented data models. The proliferation of data models limits the reusability of bibliographic data. In effect, libraries have moved from MARC silos to Linked Data silos of incompatible data models. Data sets can be difficult to combine and reuse. Small modelling differences may be overcome by schema mappings, but it is not clear that interoperability has improved overall. We present a survey of published bibliographic Linked Data, the data models proposed for representing bibliographic data as RDF, and tools used for conversion from MARC. Also, the approach of the National Library of Finland is discussed. Seit einiger Zeit stellen Bibliotheken ihre bibliografischen Metadadaten verstärkt offen in Form von Linked Data zur Verfügung. Dabei kommen jedoch ganz unterschiedliche Modelle für die Strukturierung der bibliografischen Daten zur Anwendung. Manche Bibliotheken verwenden ein auf FRBR basierendes Modell mit mehreren Schichten von Entitäten, während andere flache, am Datensatz orientierte Modelle nutzen. Der Wildwuchs bei den Datenmodellen erschwert die Nachnutzung der bibliografischen Daten. Im Ergebnis haben die Bibliotheken die früheren MARC-Silos nur mit zueinander inkompatiblen Linked-Data-Silos vertauscht. Deshalb ist es häufig schwierig, Datensets miteinander zu kombinieren und nachzunutzen. Kleinere Unterschiede in der Datenmodellierung lassen sich zwar durch Schema Mappings in den Griff bekommen, doch erscheint es fraglich, ob die Interoperabilität insgesamt zugenommen hat. Der Beitrag stellt die Ergebnisse einer Studie zu verschiedenen veröffentlichten Sets von bibliografischen Daten vor. Dabei werden auch die unterschiedlichen Modelle betrachtet, um bibliografische Daten als RDF darzustellen, sowie Werkzeuge zur Erzeugung von entsprechenden Daten aus dem MARC-Format. Abschließend wird der von der Finnischen Nationalbibliothek verfolgte Ansatz behandelt

GACS Core: Creation of a Global Agricultural Concept Scheme

The most frequently used concepts from AGROVOC, CABT, and NALT { three major thesauri in the area of food and agriculture { have been merged into a Global Agricultural Concept Scheme, with 15,000 concepts and over 350,000 terms in 28 languages in its beta re-lease of May 2016. This set of core concepts (\GACS Core") is seen as the first step towards a more comprehensive Global Agricultural Concept Scheme. In the context of a new Agrisemantics initiative, GACS is intended to serve as hub linking user-oriented thesauri with semantically more precise and specialized domain ontologies linked, in turn, to quantitative datasets. The goal is to improve the discoverability and semantic interoperability of agricultural information and data for the benefit of re- searchers, policy-makers, and farmers in support of innovative responses to the challenges of food security under conditions of climate change

Towards Uniform Access to Web Data and Services

A sizable amount of data on the Web is currently available via Web APIs that expose data in formats such as JSON or XML. Combining data from different APIs and data sources requires glue code which is typically not shared and hence not reused. We derive requirements for a mechanism that brings data and functionality currently available via ad-hoc APIs into a coherent framework. Such standardised access to content and functionality would reduce the effort for data integration and the combination of service functionality, leading to reduced effort in composing data and services from multiple providers

Automaattisen sisällönkuvailun ohjelmiston rakentaminen – case Annif

Sisällönkuvailun automatisointiratkaisut ovat puhuttaneet kirjastomaailmassa viime vuosina, ja erilaisia kokeiluja on tehty niin Suomessa kuin maailmallakin. Kansalliskirjastossa kehitetty automaattisen sisällönkuvailun Annif-työkalu on herättänyt paljon mielenkiintoa monissa organisaatioissa ja kokemukset ensimmäisistä käyttöönotoista ovat olleet lupaavia. Mitä kehitysvalintoja Annifia rakennettaessa on tehty, ja minkälaisia haasteita kuvailun automatisointiin ylipäätään liittyy