Näkökulmia ICT-sektorin kehitykseen Uudellamaalla

ICT-sektorilla on Uudenmaan ELY-keskuksen alueelle suuri taloudellinen merkitys. Sektori on kuitenkin viime aikoina ollut isojen rakenteellisten muutosten kourissa. Tässä raportissa tarkastellaan Uudenmaan ICT-sektorin kehitystä vuosien 2006-2011 aikana sekä sektorilla toimivien yritysten taloustilanteen että eri toimialojen työllisyystilanteen näkökulmista. ICT-sektori on raportissa jaettu koostumaan neljästä TOL2008-luokituksen mukaisesta toimialasta: (26.) Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten laitteiden valmistus, (61.) Televiestintä, (62.) Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta sekä (63.) Tietopalvelutoiminta. Toimialoilla toimivien yritysten taloudellista tilannetta seurataan toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon määrien sekä mm. nettotulos- ja omavaraisuusasteen kehityksen kautta. ICT-sektorin henkilöstömäärä ja liikevaihto ovat taantuman jälkeen tippuneet runsaasti. Erityisesti muutokset ovat koskettaneet elektroniikkateollisuuden toimialaa, joka muodostaa valtaosan koko Uudenmaan ICT-sektorin liikevaihdosta. Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta –toimialalla henkilöstömäärä on sen sijaan taantumasta huolimatta kasvanut. Sektorin toimipaikkojen määrä on noussut taantumasta huolimatta. Myös tämä nousu on kohdistunut Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta –toimialalle. Yritysten tilinpäätöstietojen valossa televiestintäalan näkymät näyttivät kaikkein positiivisimmilta. Yritysten keskimääräinen nettotulosaste oli hyvä ja omavaraisuusaste jopa erittäin hyvä. Vuoteen 2011 mennessä myös elektroniikkateollisuus oli alueella saanut nettotuloksensa jälleen positiiviseksi. Raportin toisessa osiossa tarkasteltiin Uudenmaan ICT-sektorin työvoimaa ja työllisyyttä mm. ikärakenteen, eri ammattiryhmien työllisyyskehityksen ja avointen työpaikkojen määrän avulla. Ikärakenteelta ICT-sektori oli selkeästi kaikkia toimialoja kuvaavaa jakaumaa nuorekkaampi. Ammattiryhmittäinen tarkastelu kohdistettiin IT-alan suunnittelijoihin ja insinööreihin. Työttömien määrä oli kummassakin ryhmässä nousussa

Oikeusministeriön yhdenvertaisuussuunnitelma

Tämä on oikeusministeriön ensimmäinen yhdenvertaisuussuunnitelma ja se on voimassa 1.3.2009 alkaen. Suunnitelma koskee vain oikeusministeriötä, mutta se on hallinnonalan virastojen ja laitosten käytettävissä, kun niissä laaditaan omia yhdenvertaisuussuunnitelmia. Yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoituksena on ehkäistä kaikenlaista syrjintää valituilla kuudella osa-alueella, joita ovat ikä, kieli, etninen tai kansallinen alkuperä, vammaisuus tai terveydentila, uskonto tai vakaumus ja seksuaalinen suuntautuminen. Suunnitelman tueksi oikeusministeriössä suoritettiin toukokuussa 2008 yhdenvertaisuuskysely, joka kattoi koko oikeusministeriön henkilökunnan. Kyselyssä kartoitettiin oikeusministeriön yhdenvertaisuustilanne edellä mainituilla osa-alueilla. Kyselyn tulosten perusteella todetaan, että oikeusministeriö on etnisesti hyvin yhdenmukainen työyhteisö. Eri kansallisuuksia ei ole näkyvästi esillä. Muista kulttuureista tulevien työntekijöiden kohtaamat ongelmatilanteet ovat kyselyyn vastaajille vieraita ja niihin on vaikea itse samastua. Valmistelutyön yhteydessä todettiin, että syrjintää on usein vaikea havaita. Tämän vuoksi jokaisen oikeusministeriön yhdenvertaisuussuunnitelmassa esiteltävän syrjintäperusteen alkuun on liitetty lyhyt esittely siitä, miten syrjintää ylipäätään voi kullakin perusteella esiintyä. Jokaisen osion lopussa ovat oikeusministeriötä koskevat toimenpiteet yhdenvertaisuuden lisäämiseksi. Yhdenvertaisuussuunnitelman toteuttamisesta vastaavat esimiehet, työsuojeluorganisaatio sekä henkilöstöpäällikkö ja suunnitelmaa päivitetään noin kahden vuoden välein. Yhdenvertaisuussuunnitelmaa on käsitelty oikeusministeriön yhteistoimintakokouksessa ja henkilöstökokouksessa

TE-toimiston valmennuspalvelut työnhakuvalmiuksien vahvistajina : Työnhaku-, ura- ja työhönvalmennusten erot ja vaikuttavuus Uudellamaalla

Tässä selvityksessä tarkastellaan kolmen Uudenmaan TE-toimiston käytössä olevan valmennuspalvelun välisiä eroja asiakasmäärien ja vaikuttavuuden osalta niin tilastollisesta kuin laadullisesta näkökulmasta. Selvityksen aineisto on vuodelta 2016. Kolme valmennuspalvelua (työnhaku-, ura- ja työhönvalmennus) eroavat hyvin paljon niin toisistaan kuin muista perinteisistä työvoimapalveluista. Kestoltaan ne ovat esimerkiksi hyvin lyhyitä. Kaikissa valmennuksissa työnhakijan työmarkkina-aseman parantaminen on keskeinen tavoite, mutta samalla ne tähtäävät myös laadullisemmin työnhakijan työnhakutaitojen ja osaamisen kehittämiseen. Valmennuspalvelut ovatkin monen työnhakijan kohdalla ensimmäisenä työvoimapalvelu, johon TE-toimistosta ohjaudutaan tarjoten hyvän startin omaehtoiselle työnhaulle. Selvityksessä valmennuspalveluiden vaikuttavuutta ja eroja tarkasteltiin useamman aineiston kautta. Selvityksen ensisijainen havainto oli, että valmennukset eivät keskipitkällä aikavälillä juurikaan kohenna valmentautujien työmarkkinastatuksen parantumista. Suurin osa vuonna 2016 valmennuksen suorittaneista oli kolme kuukautta palvelun päättymisen jälkeen edelleen työttömänä. Sen sijaan laadullisesta näkökulmasta tarkasteltuna ne toimivat todella hyvin. Asiakkailta kerätyt palautteet ja kokemukset antavat kuvan, että valmennukset pääsääntöisesti ovat kyenneet vastaamaan juuri niihin tarpeisiin, mitä työnhakijoilla on niitä kohtaan ollut. Myös oman osaamisen tunnistamiseen ja omatoimisen työnhaun tukemiseen tähtäävät päämärät ovat kyllä toteutuneet. Selvityksen keskeisin anti onkin heikon työllistävyyden ja laadukkaan palvelun välisen ristiriidan esiintuominen. Palveluiden suurin haaste tulevaisuudessa onkin kyetä yhdistämään nämä kaksi tasoa. Toisaalta jatkossa on myös syytä tarkastella valmennuspalveluiden vaikuttavuutta suhteessa muihin palveluihin. Hyvin usein valmennukset nimittäin toimivat selkeänä porttina muiden palveluiden piiriin ja sitä kautta mahdollisesti työllistymiseen

Sysselsättning med hjälp av lönesubvention? Sysselsättningsperiodernas slagkraft i Nyland

Tässä selvityksessä on tarkasteltu tilastollisin menetelmin palkkatuella ja oppisopimuksella tapahtuvien työllistämisjaksojen vaikuttavuutta ja määrien kehitystä Uudenmaan alueella. Analyysin aineistona on toiminut työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastoista poimitut tiedot työllistettynä olleiden asiakkaiden sekä alkaneiden ja päättyneiden jaksojen määristä. Tarkastelun kohteina ovat olleet erityisesti vuodet 2014 ja 2015. Vaikuttavuutta on raportissa tarkasteltu sen valossa, kuinka moni palvelun päättäneistä on ollut töissä, työttömänä tai uudessa palvelussa kolme kuukautta päättymisen jälkeen. Suhteutettuna kaikkiin työllistymistä edistäviin palveluihin palkkatuki ja oppisopimus näyttävät olevan tarkastelutavasta riippuen joko kolmanneksi tai neljänneksi vaikuttavin palvelu. Tarkastelua hankaloitti puuttuvien työllistymistietojen suuri määrä. Työllistämisjakson suorittaneen iällä havaittiin selkeä yhteys työllistämisjakson jälkeisen työttömyyden todennäköisyyteen. Mitä vanhempi asiakas oli sitä suuremmaksi työttömyyden todennäköisyys kasvoi. Alle 25-vuotiaiden osalta työllistämisen vaikuttavuus oli korkeinta. Myös työnantajan sektorilla oli suuri merkitys työllistämisjakson vaikuttavuuteen. Yksityisten yritysten osalta vaikuttavuus oli korkeinta. Heikointa se taas oli kuntien sekä yhteisöjen ja järjestöjen keskuudessa. Työllistämisjakson pituudella ei havaittu juurikaan työllistymisen todennäköisyyttä kasvattavia piirteitä. Raportissa on luonnosteltu muutamia kehittämisehdotuksia työllistämisjaksojen hyödyntämisen tueksi. Esimerkiksi ehdotetaan työllistämisperusteiden ja työllistämisen päämäärien tarkempaa määrittelyä. Lisäksi puhtaasti vaikuttavuuden näkökulmasta etenkin alle 25-vuotiaiden ja yrityssektorilla tapahtuvien työllistämisten roolia kehotetaan kasvattamaan

Resultatrik arbetsförmedling genom aktiva kontakter - En analys av resultaten från tre arbetsförmedlingsförsök vid Nylands arbets- och näringsbyrå

Tässä raportissa on käsitelty kolmen vuoden 2016 alussa käynnistetyn työnvälityskokeilun tuloksia Uudellamaalla. Jokaisessa kokeilussa päämääränä on ollut kasvattaa työ- ja elinkeinotoimistojen työnvälitystehtävän tuloksellisuutta. Kokeiluita yhdisti keskittyminen työ- ja elinkeinotoimiston asiantuntijan ja työnhakija-asiakkaan väliseen vuorovaikutukseen ja yhteydenpitoon. TE-toimiston palvelulinjojen omat päämäärät ja asiakasprofiilit toimivat kokeiluiden sisältöjä rajaavina tekijöinä. Työnvälitys ja yrityspalvelut -linjalla kokeiltiin nykyistä varhaisemman asiakaskontaktin ja työnhakuatukevan intensiivijakson vaikutusta asiakkaiden työllistymiseen. Heti työttömyyden alkuun sijoitetulla kontaktointijaksolla saatiin aikaiseksi selkeästi työllistymistä nopeuttavia vaikutuksia rajatuissa asiakasryhmissä, kuten nuorten keskuudessa. Keskeiseksi tekijäksi nousi asiakaskontaktien tavoitteellisuus. Osaamisen kehittämispalvelut -linjalla arvioitiin TE-toimiston yhteydenpidossa käytettyjen palvelukanavien vaikutusta asiakkaiden palveluprosessin etenemiseen. Erittäin hyviä tuloksia saatiin aikaiseksi varsinkin henkilökohtaiseen tapaamiseen ja sähköisiin palveluihin liittyvistä koeryhmistä. Myös eri palvelukanavien kuormittavuuserot huomioitiin. Tuetun työllistymisen palvelut -linjalla tarkasteltiin tiiviiseen yhteydenpitoon keskittyvän työotteen vaikutuksia palvelulinjan asiakkaiden työllistymiseen ja palveluihin ohjautumiseen. Varsinkin palkkatuelle ja avoimille työmarkkinoille ohjautumisen osalta kokeilussa saatiin aikaiseksi erittäin merkitseviä tuloksia. Kokeilun tulosten pohjalta raporttiin on laadittu kehittämisehdotukset eri palvelulinjoille. Raportin ovat laatineet Uudenmaan ELY-keskuksen tutkija Santtu Sundvall ja Uudenmaan TE-toimiston tutkimusasiantuntija Kennet Härmälä. Kokeilut on toteutettu tiiviissä yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen asiantuntijoiden ja TE-toimiston palvelulinjojen johdon sekä henkilöstön kanssa

Arbetserbjudanden och presentationer av arbetssökande i Nyland

Raportissa tarkastellaan tilastollisin menetelmin työtarjousten ja esittelyiden suoraa ja epäsuoraa työllistävää vaikutusta Uuden-maan TE-toimistossa. Analyysin aineistona toimi asiantuntijakohtainen työsuoritetilasto vuodelta 2015. Esittelyillä oli analyysin mukaan moninkertaisesti suurempi todennäköisyys johtaa työnvälitykseen kuin työtarjouksilla. Virkailijoiden tekemiin määriin suhteutettuna työnvälitykseen johtaneiden työtarjousten osuus oli 1 prosentti ja esittelyiden 6 prosenttia. Täytettyihin työpaikkoi-hin suhteutettuna onnistuneiden työnvälitysten osuus oli työtarjousten kohdalla 3 prosenttia ja esittelyiden kohdalla 25 prosenttia. Esittelyiden ja työtarjousten vaikutusta vertailevan regressioanalyysin mukaan esittelyt johtivat työnvälitykseen yli 5 kertaa toden-näköisemmin kuin työtarjoukset. Analyysi antoi kuitenkin myös viitteitä työtarjousten epäsuorasta työllistävästä vaikutuksesta, jota esittelyillä ei havaittu. Niiden Uudenmaan TE-toimiston asiantuntijoiden asiakkaat, joiden vastuuasiantuntijat tekivät enemmän työtarjouksia, työllistyivät todennäköisemmin kuin muut. Analyysin tuloksia tarkastellessa on otettava huomioon että esittelyiden ja työtarjousten tekemistä koskevissa työkäytännöissä on eri toimipaikkojen välillä eroja, joita on tilastollisin menetelmin vaikea huomioida.Rapporten är en statistisk granskning av den direkta och indirekta effektiviteten av arbetserbjudanden och presentationer av arbetssö-kande vid Nylands arbets- och näringsbyrå. Analysens data består av uppgifter hämtade ur arbets- och näringsbyråns uppföljning av arbetsprestationer år 2015. Enligt analysen är sannolikheten för framgångsrik arbetsförmedling genom presentationer flerfaldig i jämfö-relse med arbetserbjudanden. Andelen framgångsrika arbetserbjudanden var 1 procent, medan andelen framgångsrika presentationer var 6 procent. I förhållande till tillsatta arbetsplatser var andelen framgångsrika arbetserbjudanden 3 procent, medan andelen fram-gångsrika presentationer var 25 procent. Resultatuppgifter var bristfälliga eller saknades i en del arbetserbjudanden och presentation-er. En regressionsanalys visade att presentationer hade en femfaldig sannolikhet att leda till framgångsrik arbetsförmedling jämfört med arbetserbjudanden. Enligt analysen kan emellertid arbetserbjudanden ha en indirekt sysselsättande verkan som presentationer av arbetssökande inte har. De kunder vars ansvariga sakkunniga gör fler arbetserbjudanden än andra, har en ökad sannolikhet att sys-selsättas. Analysens resultat kan påverkas av att arbetspraxisen kring arbetserbjudanden och presentationer skiljer sig mellan olika verksamhetsställen. Dessa skillnader är svåra att beakta med statistiska metoder

Kuunnellaanko minua? : Nuorten työnhaun muuttuva toimintaympäristö Uudellamaalla

Tässä tutkimuksessa on kartoitettu nuorten työnhaun muuttuvaa toimintaympäristöä ja nuorten kokemuksia työnhausta, työttömyydestä ja TE-toimistojen palvelusta Uudellamaalla. Työllisyydessä tapahtuneita muutoksia peilattiin nuorten omiin työnhakukokemuksiin sekä vuodenvaihteessa 2013 voimaan astuneeseen nuorisotakuuseen. Toimintaympäristöanalyysi on toteutettu tilastollisesti tarkastelemalla vuoden 2013 ensimmäisen puoliskon aikana työttöminä työnhakijoina olleita alle 25-vuotiaat nuoria. Analyysin kautta hahmottuu vaikea kuva nuorten työllisyydestä Uudellamaalla. Heikkojen suhdanteiden vaikutuksesta nuorten työttömyys kääntyi lyhyen laskun jälkeen uuteen nousuun vuoden 2012 aikana. Jyrkin nousu sijoittui kuitenkin vuoden 2013 alkuun. Toimintaympäristöanalyysissä kartoitettiin työttömien nuorten jakautumista erilaisiin asiakasryhmiin sekä näiden ryhmien sisäisiä muutoksia vuoteen 2012 verrattuna. Lisäksi erityishuomio kohdennettiin työttömyyden aikasarjoihin sekä TE-toimiston mittaristoihin, kuten työttömyyden virtaamatietoihin ja aktivointiasteisiin. Jokaisen lukeman osalta vuoden 2013 tilanne näyttää haastavammalta kuin vielä vuotta aikaisemmin. Toimintaympäristön rinnalla tutkimusta varten haastateltiin kymmentä, ympäri Uuttamaata asuvaa nuorta. Haastattelut jaettiin kolmeen teemaan, joista ensimmäinen käsitteli nuorten työnhaun haasteita sekä työttömyyteen liittyviä asenteita. Toisessa tarkasteltiin työn merkitystä nuorille sekä eriteltiin mm. hyvien ja huonojen työpaikkojen ominaisuuksia. Viimeinen teema keskittyi nuoren ja TE-toimiston väliseen yhteistyöhön. Nuorille annettiin mahdollisuus tehdä suoria ehdotuksia yhteistyön parantamiseksi. Toimintaympäristöanalyysin ja haastatteluiden pohjalta tutkimuksessa luonnosteltiin muutamia näkökulmia jatkopohdinnan avuksi. Keskeisessä roolissa oli nuorten piilotetun palvelutarpeen havaitseminen sekä henkilökohtaisen ja pitkäkestoisen palvelun tehostaminen TE-toimiston eri palvelulinjoilla

Starttiraha ja yrittäjyys Uudellamaalla : Vuosina 2008-2011 Uudenmaan ELY-keskuksen alueella aloittaneiden yrittäjien kokemuksia starttirahajärjestelmästä

Starttiraha ja yrittäjyys Uudellamaalla on vuoden 2012 laadittu tutkimus, jonka toteuttamisesta vastasi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Yhteiset toiminnot -yksikkö. Tutkimuksen päämääränä oli tarkastella vuosien 2008-2011 aikana Uudellamaalla aloittaneiden yrittäjien kokemuksia starttirahajärjestelmästä sekä kartoittaa heidän yritystoimintansa tilannetta vuonna 2012. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, millaisiksi starttirahaa saaneet yrittäjät arvioivat alueen työ- ja elinkeinosta saadut yrittäjäpalvelut. Tutkimus toteutettiin sähköpostikyselynä myönteisen starttirahapäätöksen Uudenmaan alueen työ- ja elinkeinotoimistoista vuosien 2008-2011 aikana saaneille henkilöille. Kyselyyn vastasi 728 starttiraha saanutta entistä ja nykyistä yrittäjää. Kyselyaineiston lisäksi tutkimuksessa käytettiin hyödyksi Työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilaston tarjoamaa tilastotietoa vuosien 2006-2011 ajalta. Tulokset osoittivat, että starttiraha koettiin erittäin hyödylliseksi järjestelmäksi yritystoiminnan alkuvaiheessa. Vastaajista 90 % koki starttirahan olleen erittäin tarpeellinen toimeentulonturva. Se oli mahdollistanut yrittäjille mm. hieman laajemman taloudellisen liikku-mavaran yritystoiminnan ensikuukausina. Starttirahan saamisella koettiin olleen myös suuri henkinen merkitys. Myönteinen starttiraha-päätös nähtiin yhteiskunnan symboliseksi tavaksi antaa hyväksyntä yritystoiminnalle. Järjestelmän heikkouksiksi kuitenkin laskettiin tuen alhainen määrä, suhteellisen lyhyt kesto sekä hakuprosessin raskaus. Kyselyyn vastanneet starttirahayrittäjät arvioivat yritystensä tulevaisuudennäkymät suhteellisen positiivisiksi. Yrityksensä liikevaihdon kasvua lähitulevaisuudessa ennakoi 62 % vastaajista. Starttirahayritykset eivät kuitenkaan olleet kovin suuria työllistäjiä. Usein yritys työllisti ainoastaan yrittäjän itsensä. TE-toimistojen henkilökunta ja heidän starttirahaan liittyvät palvelunsa saivat tutkimuksessa erittäin hyvän arvosanan. Vastaajat arvioivat jokaisen eritellyn asiakokonaisuuden arvosanan TE-toimistojen osalta joko kiitettäväksi tai hyväksi.Startpeng och företagande i Nyland är en undersökning som gjordes 2012 av enheten för gemensamma funktioner vid Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland. Undersökningens primära syfte var att granska vilka erfarenheter företagare som startade eget i Nyland under åren 2008-2011 har av systemet med startpeng samt att kartlägga situationen för deras företagsverksamhet år 2012. I undersökningen klarlades också hur startpengsföretagarna bedömer företagartjänsterna vid regionens arbets- och näringsbyråer. Undersökningen gjordes som e-postenkät till de personer som under åren 2008-2011 beviljats startpeng av arbets- och näringsbyråerna i Nyland. Enkäten besvarades av 728 före detta och nuvarande företagare som fått startpeng. Förutom enkätmaterialet utnyttjades också statistiken i Arbets- och näringsministeriets arbetsförmedlingsstatistik från åren 2006-2011. Resultaten visade att startpengen upplevdes som ett mycket nyttigt system i början av företagsverksamheten. Av respondenterna upplevde 90 % att startpengen var mycket nödvändig för att trygga försörjningen. Den hade gett företagarna bl.a. en lite större ekonomisk marginal under de första månaderna av företagsverksamheten. Att få startpeng upplevdes också som mentalt viktigt. Ett positivt startpengsbeslut sågs som en symbol för att samhället hade gett sitt godkännande till företagsverksamheten. Till systemets svagheter räknades dock det låga stödbeloppet, dess rätt korta varaktighet samt den tunga ansökningsprocessen. De startpengsföretagare som besvarade enkäten bedömde sina företags framtidsutsikter som rätt positiva. Av respondenterna förutspådde 62 % att deras företag ökar sin omsättning inom den närmaste framtiden. Startpengsföretagarna har emellertid inte haft någon stor syssel-sättande effekt. Ofta har företaget endast sysselsatt företagaren själv. Arbets- och näringsbyråernas personal och den service som de ger i anslutning till startpengen fick ett mycket gott vitsord i undersökning-en. Respondenterna gav dem antingen vitsordet utmärkt eller god för varje specificerad sakhelhe

Julkista työnvälitystä työnantajalähtöisesti ja tuloksekkaasti : Ehdokashakutoimeksiannot Uudenmaan TE-toimiston rekrytointipalveluna

Tutkimuksessa on tarkasteltu tilastollisin menetelmin TE-toimiston yhden keskeisimmän työnvälitysintrumentin eli ehdokashakupalvelun kokonaisvolyymien ja vaikuttavuuden kehitystä Uudellamaalla. Raporttiin sisältyy myös palvelun kehittämiseen liittyviä elementtejä. Analyysin aineistona on toiminut kaksi mittavaa URA-rekisteripoimintaa, joista ensimmäisessä on tarkasteltu ehdokashakutoimeksiantojen ja niiden kautta esiteltyjen henkilöiden erilaisia jakaumia. Toisessa taas on analysoitu kaikkien täyttyneiden työpaikkojen täyttymisaikoja suhteessa ehdokashaun kautta täyttyneisiin paikkoihin. Lisäksi tutkimusta varten on toteutettu palvelun toteutusta ja kehittämistarpeista kartoittanut työnantajakysely. Ehdokashakutoimeksiantojen määrät ovat kasvaneet Uudellamaalla aivan viime vuosiin asti, vaikka kokonaisvolyymit ovat edelleen hyvin pienet. Palvelun tuloksellisuus on ollut kaikilla mittareilla tarkasteltuna hyvä. Noin neljännekseen toimeksiantojen kohteena olleista työpaikoista oli tarkasteltuina vuosina saatu välitetty vähintään yksi työntekijä. Esimerkiksi työtarjouksiin verrattuna tulos oli huomattavan korkea. Työpaikkojen taustamuuttujista esimerkiksi työnantajan sektori ja kohteena olleen työpaikan työmarkkinatilanne vaikuttivat täyttymistodennäköisyyteen merkittävästi. Tuloksellisuus oli matalaa pienien työnantajien työpaikoissa, pula-ammateissa ja vakituisissa työtehtävissä. Tutkimuksen analyysit todensivat, että ehdokashakujen kautta työpaikat täyttyvät huomattavasti nopeammin kuin työtarjousten tai muiden kanavien kautta. Varsinkin ero työtarjouksiin oli merkittävä. Työnantajat arvostivat palvelussa eniten sen nopeutta, mahdollisuutta valita riittävästä määrästä hakijoita ja palvelun ilmaisuutta. Kehittämistarpeita nousi esiin useita. Näiden tarkastelu mm. tulevaa kasvupalvelu-uudistusta ajatellen onkin jatkossa tarpeen. Palvelu on kuitenkin tulosten valossa selkeästi kehittämisen arvoinen. Saavutettavuus on tarkistettu