Skenaariolaskelmia työn muutoksen vaikutuksesta eläkejärjestelmään ja julkiseen talouteen

Raportissa käsitellään työn muutoksen vaikutuksia eläkejärjestelmän ja koko julkisen talouden näkymiin skenaariolaskelmien avulla. Kolme skenaariota perustuvat Demos Helsingin raporttiin ”Työ 2040 – Skenaarioita työn tulevaisuudesta”. Nämä skenaariot ovat ”kunnialliset puurtajat”, ”taipuisat tekijätyypit” sekä ”taikurien talous”. Neljäs skenaario on nimeltään ”korkea työllisyys” ja se perustuu julkisuudessa esitettyyn ajatukseen jopa 80 prosentin työllisyysasteen tavoittelemisesta. Skenaarioiden erityispiirteitä ovat talouskasvun pysähtyminen, yrittäjyyden lisääntymistä, tuloerojen kasvu ja korkea työllisyys. Jokaisesta skenaariosta esitetään Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin suunnittelumallin avulla tehtyjä laskelmia. Osasta skenaarioita esitetään Eläketurvakeskuksen ELSI-mikrosimulointimallilla tai valtiovarainministeriön kestävyysvajeen laskentakehikolla tehtyjä laskelmia

Median keskittyminen ja mediasisältöjen moninaisuus Suomessa

Tämä tutkimusraportti tarkastelee uutismedian omistuksen keskittymisen nykytilaa ja sen vaikutusta mediasisältöihin Suomessa sekä keinoja säännellä keskittymistä ja sen vaikutuksia. Raportin pääpaino on journalistisessa mediassa. Kansallisilla toimijoilla on edelleen ratkaiseva rooli suomalaisessa mediassa. Uutismedia toimii yhä enemmän digitaalisilla alustoilla, mutta perinteisilläkin jakelukanavilla, kuten sanomalehdillä, radiolla ja televisiolla, on paikkansa. Uutismediatoimiala on keskittynyt, mikä näkyy konsernien sisäisen ja lehtitalojen keskinäisen yhteistyön lisääntymisenä sekä toimitusorganisaatioiden kutistumisena. Toimialojen keskittymisaste vaihtelee ja niiden kehitys on ollut osin erisuuntaista. Radio- ja televisiotoimialat ovat kehittyneet kohti lisääntyvää kilpailua, kun taas sanomalehdistön runsaus on kaventunut kohti keskittyneempää toimialarakennetta. Keskittyminen on tuonut lisää resursseja laadukkaiden mediasisältöjen tuotantoon, toisaalta lisääntynyt konserniyhteistyö näyttää kaventavan uutistarjontaa. Raportin tulokset osoittavat uutisten päällekkäisyyttä ja erilaisia jakamiskäytäntöjä mediakonserneissa. Kyselytutkimuksen ja haastatteluiden perusteella päätoimittajat näkevät keskittymisen jatkuvan. Näkemykset siitä, tarjoaako media riittävästi erilaisia sisältövaihtoehtoja, jakautuivat, samoin kuin näkemykset media-alan sektorikohtaisen sääntelyn tarpeesta.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Uusien ydinenergiateknologioiden mahdollisuudet ja kehitystarpeet : Pienet modulaariset sarjavalmisteiset ydinreaktorit eli SMR:t

Pienet modulaariset sarjavalmisteiset ydinreaktorit eli SMR:t (PIEMOS) – selvitys tarkastelee, miten Suomen ydinenergialainsäädännössä huomioitaisiin uusien ydinenergiateknologioiden mahdollisuuksia. Selvitys perustuu julkisesti saatavilla olevaan tietoon ydinreaktoreiden tekniikasta, ydinvoiman sääntelyn historiaan Suomessa, kokemuksiin ydinalan käytännöistä luvituksessa ja valvonnassa, mahdollisuudesta tuottaa ydinvoimalla sähkön lisäksi lämpöä, sekä totuttua selvästi pienemmän yksikkökoon mahdollistamista uusista toimintamalleista. Raportti tarkastelee sijoituspaikkaan, ydinaineisiin ja ydinteknologioihin liittyviä kysymyksiä: suojaetäisyyttä, maan alle sijoittamista sekä kaavoitusta ja YVA-menettelyä. Ydinaineiden osalta tarkastellaan ydinpolttoaine- ja jätehuoltoa sekä ydinmateriaalivalvontaa. Teknologian osalta tarkastellaan modulaarisuuden vaikutusta käyttökohteisiin, toteuttajatahoihin, valmiiden konseptien käyttämiseen ja kalliiden erikoisvalmisteiden välttämiseen, passiiviseen turvallisuuteen ja yksikkökoon vaikutukseen lupajärjestelmään. Johtopäätös on, että ydinenergialakiin tarvitaan erillisten hyväksyntien mahdollisuus sekä laitostekniikalle että laitospaikalle, sarjatuotannon etujen varmistamiseksi. Valtioneuvoston periaatepäätöksen sisältöä ja luonnetta on myös mahdollista täsmentää. Turvallisuuden ja suojaetäisyyden arviointi tulisi perustua osoitettuihin suorituskykyihin.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Meriseurannan tiekartta – SYKEn ylläpitämien ja koordinoimien meren tilaseurantojen nykytila ja kehittäminen

Raportissa kuvataan nykyiset SYKEn ylläpitämät ja koordinoimat meren kuormitus- ja tilaseurannat ja esitetään tavoitteita seurantojen kehittämiselle ja seurantatiedon käytön tehostamiselle vuoteen 2026 mennessä. Työ perustuu vuonna 2016 tehtyyn meriseurantojen toteutusta ja niiden kehittämistarvetta koskeneeseen kyselyyn, joka lähetettiin n. 30 seurantojen ja kehittämishankkeiden vastuuhenkilölle SYKEssä. Vastausten perusteella koottiin tiekartan alustava luonnos, jota on vuosina 2018-2019 päivitetty ja tarkistettu yhteistyössä seurantojen ja kehittämishankkeiden vastuuhenkilöiden kanssa. Nyt raportoitava versio antaa ajantasaisen kuvan SYKEn ylläpitämistä ja koordinoimista meren tilaseurannoista ja niiden kehittämisestä heinäkuussa 2020 alkaneen merenhoidon toisen seurantakauden kynnyksellä. Työ jakautuu aihealueisiin, joita ovat manuaaliseen näytteenottoon perustuva seuranta, automaatio, kaukokartoitus, kansalaishavainnointi, seurannan tietojärjestelmät, mallinnus ja sen tietotarpeet, seurantojen optimointi ja aineistojen yhteiskäyttö sekä merenhoidon ja HELCOM -työn tietotarpeet. Lisäksi tarkastellaan seuranta-aineistojen käyttöä. Seurantojen kehittämiselle esitetään välittömät tavoitteet (vastikään valmistunut tai valmistumassa oleva kehittämistyö) sekä tavoitteet vuoden 2020 aikana ja vuoteen 2026 mennessä

Seurantakäsikirja Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaan vuosille 2020–2026

Tämä merenhoidon seurantakäsikirja käsittää merenhoitosuunnitelman seurantaohjelman kuvauksen kokonaisuudessaan. Se päivittää vuoden 2014–2020 seurantaohjelman ja sitä sovelletaan vuoden 2020 heinäkuusta vuoden 2026 heinäkuuhun. Seurantaohjelma on osa merenhoidon suunnittelua, jota tehdään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (272/2011) ja merenhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (980/2011) toteuttamiseksi. Tämä laki ja asetus on annettu meristrategiadirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista) kansallista toimeenpanoa varten. Suomessa meristrategiadirektiivin mukaista meristrategiaa kutsutaan merenhoitosuunnitelmaksi. Suomen seurantaohjelma koostuu 13:sta ohjelmasta, joiden alla on yhteensä 44 alaohjelmaa. Tähän päivitettyyn seurantaohjelmaan lisättiin kuusi uutta alaohjelmaa ja useita alaohjelmia muokattiin joko muuttuneiden vaatimusten, kehittyneempien menetelmien tai muuttuneen toimintaympäristön takia. Merenhoidon uusia vaatimuksia ovat meristrategiadirektiivin liitteen 3 päivitys (EU/2017/845), Euroopan komission päätös EU/2017/848 merivesien hyvän ekologisen tilan vertailuperusteista ja menetelmästandardeista sekä seurantaa ja arviointia varten tarkoitetut täsmennykset standardoiduista menetelmistä. Seurantakäsikirja koostuu kolmesta osasta: seurantaohjelman tausta, varsinainen seurantaohjelma, ja kolmas osa, joka käsittelee seurannan kehitystarpeita, kustannuksia ja riittävyyttä. Seurantaohjelma kattaa ekosysteemilähestymistavan mukaisesti erilaisia muuttujia, jotka kuvaavat toisaalta veden ominaisuuksia ja laatua ja toisaalta ekosysteemin osia ja niiden tilaa sekä niihin kohdistuvia ihmisestä johtuvia paineita. Seurannan alaohjelmissa on kuvattu mitattavat meriympäristön ominaisuudet tai paineet, niiden seurantatiheys, indikaattorit, joihin seurantatietoa käytetään, seurannalla kootun tiedon hallinta ja yhteydet meristrategiadirektiivin hyvän tilan laadullisiin kuvaajiin ja kriteereihin

Illusions of Friendship? The Soviet Union and Russia in the Finnish Press

Abstract: The image of the Soviet Union and Russia has changed dramatically in the press in Finland after the World War II. This article is based on a frequency analysis in which mentions of certain countries, groups of states and international organizations were coded (like the Soviet Union/Russia, United States, NATO, UN etc.). To make the analysis more revealing and interesting, a distinction was made whether the mention was made in the context of (1) alliance, friendship and cooperation, or in the context of (2) distance, restriction and enemy image, or (3) both in a positive and in a negative context. The time frame was from 1945 till the end of the century, and the newspapers chosen for the study represented the whole political spectrum of the Finnish media. The selection criteria of the material emphasized national celebration days. The study proves clearly what has been the main object of Finnish foreign policy after the WW II: in all coded press material, the Soviet Union/Russia was mentioned 222 times which makes 37.5% of all mentions. Other important states or groups have been the United States (5.3 %), EC/EU/WEU/West-Europe (12.6 %), United Nations (9.0 %) and Nordic council/Nordic co-operation (11.2 %). With very few exceptions, all mentions concerning the UN and Nordic co-operation are positive. The Soviet Union has also been described rather positively (77.5 %). The share of negative mentions is 8.1% and mixture of negative and positive mentions 14.4%. Images of the United States and the European alliances are most contradictory. In the case of USA, 54.8 % of the mentions are positive and 45.2% negative. Concerning EC/EU etc. 54.1 % of mentions are positive, 28.4 % negative and 17.6 % mixtures of positive and negative references. Changes in attitudes towards the Soviet Union in different time spots are remarkable. The share of negative mentions of the Soviet Union was very low, except in 1995 (30 %) when Finland already was a member of the EU. However, the number of cases in which the Soviet Union was referred to both in a positive and in a negative way, was rather high in 1945 and 1948 (27 % and 22 %). The visibility of the Soviet Union/Russia was on its highest level in 1945, in 1948 and in 1989. Decrease on mentions from 1989 (when the Soviet Union was near the brink) to 1993 is very clear. It is interesting that the prominence of the Soviet Union was on a very low level in 1968 (occupation of Czechoslovakia); one could guess that there was nothing positive to say but no courage to write negatively either. As long as the Soviet Union existed and Finland had to live in its shadow, the press did not rock the boat. In the contemporary press discourse the grim heritage of the Cold War can be seen in cynical attitude towards rhetoric of friendship and cooperation.peerReviewe

Illusions of Friendship? The Soviet Union and Russia in the Finnish Press

The image of the Soviet Union and Russia has changed dramatically in the press in Finland after the World War II. This article is based on a frequency analysis in which mentions of certain countries, groups of states and international organizations were coded (like the Soviet Union/Russia, United States, NATO, UN etc.). To make the analysis more revealing and interesting, a distinction was made whether the mention was made in the context of (1) alliance, friendship and cooperation, or in the context of (2) distance, restriction and enemy image, or (3) both in a positive and in a negative context. The time frame was from 1945 till the end of the century, and the newspapers chosen for the study represented the whole political spectrum of the Finnish media. The selection criteria of the material emphasized national celebration days. The study proves clearly what has been the main object of Finnish foreign policy after the WW II: in all coded press material, the Soviet Union/Russia was mentioned 222 times which makes 37.5% of all mentions. Other important states or groups have been the United States (5.3 %), EC/EU/WEU/West-Europe (12.6 %), United Nations (9.0 %) and Nordic council/Nordic co-operation (11.2 %). With very few exceptions, all mentions concerning the UN and Nordic co-operation are positive. The Soviet Union has also been described rather positively (77.5 %). The share of negative mentions is 8.1% and mixture of negative and positive mentions 14.4%. Images of the United States and the European alliances are most contradictory. In the case of USA, 54.8 % of the mentions are positive and 45.2% negative. Concerning EC/EU etc. 54.1 % of mentions are positive, 28.4 % negative and 17.6 % mixtures of positive and negative references. Changes in attitudes towards the Soviet Union in different time spots are remarkable. The share of negative mentions of the Soviet Union was very low, except in 1995 (30 %) when Finland already was a member of the EU. However, the number of cases in which the Soviet Union was referred to both in a positive and in a negative way, was rather high in 1945 and 1948 (27 % and 22 %). The visibility of the Soviet Union/Russia was on its highest level in 1945, in 1948 and in 1989. Decrease on mentions from 1989 (when the Soviet Union was near the brink) to 1993 is very clear. It is interesting that the prominence of the Soviet Union was on a very low level in 1968 (occupation of Czechoslovakia); one could guess that there was nothing positive to say but no courage to write negatively either. As long as the Soviet Union existed and Finland had to live in its shadow, the press did not rock the boat. In the contemporary press discourse the grim heritage of the Cold War can be seen in cynical attitude towards rhetoric of friendship and cooperation

ENHANCING THE PERFORMANCE OF FISSION SOURCE CONVERGENCE WITH FUNCTIONAL EXPANSION TALLIES IN SERPENT 2 MONTE CARLO CODE

This paper presents an upgrade to the built-in response matrix based solver implemented in Serpent 2 Monte Carlo code aiming to improve the fission source convergence when obtaining the forward solution to the k-eigenvalue criticality source problems. The functional expansion tallies are introduced in an attempt to improve the accuracy of the cell-wise form factors that feed the response matrix solver, replacing the current mesh-based approach. The functional expansion tallies reconstruct the binning surface and collision tallies, by using high-order series expansion to represent the original and continuous spatial distributions. This new feature is implemented to Serpent 2 and tested by single-assembly and full-core PWR calculations (BEAVRS benchmark). The results show enhanced performance of the convergence acceleration methodology based on an improved initial guess of the fission source