Lastentarhanopettajien näkemyksiä S2-opetuksen toteuttamisesta jyväskyläläisissä päiväkodeissa

Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa varhaiskasvatuksessa tapahtuvan S2-opetuksen eri toimintatavoista, jotta opetusta voidaan kehittää. Koulutuksellinen näkökulma tuo esille ideoita, jotka auttavat kehittämään lastentarhanopettajien koulutusta S2-opetukseen liittyen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lastentarhanopettajien näkemyksiä S2-opetuksen toteuttamisesta jyväskyläläisissä päiväkodeissa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää heidän näkemyksiään koulutuksen ja työssä saadun tuen antamista valmiuksista S2-opetukseen. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelemalla neljää lastentarhanopettajaa kolmesta eri päiväkodista. Litteroitu aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä, jonka lopputuloksena saatiin neljä pääteemaa vastaamaan tutkimuskysymyksiin. Tutkimustulokset osoittivat, että S2-opetusta toteutettiin eri menetelmien, eri tahojen välisen yhteistyön ja lapsen kanssa vuorovaikutuksessa olemisen kautta ja siihen liittyi vahvasti lastentarhanopettajan interkulttuurinen osaaminen. Menetelmistä korostui erityisesti puhuminen. Erillisiä S2-tuokioita tärkeämpänä pidettiin päiväkodin arjessa tapahtuvaa vuorovaikutusta lapsen kanssa. Merkityksellisenä pidettiin myös jatkuvaa kielitaidon seurantaa ja arviointia. Avoimen ilmapiirin luomista lapsiryhmään sekä positiivista suhtautumista eri kulttuureita ja kieliä kohtaan pidettiin tärkeinä. Lapsen suomen kielen oppimista tuettiin yhteistyössä vanhempien ja erityislastentarhanopettajien kanssa. Lastentarhanopettajankoulutuksen haluttiin antavan erityisesti menetelmällistä ja monikulttuurista osaamista S2-opetukseen. Työssä saatava tuki liittyi pääosin yhteistyöhön eri tahojen kanssa ja S2-opetusta koskeviin koulutuksiin.The purpose of the study was to collect information about different methods of teaching Finnish as a second language (F2) in early childhood education for the further development of the teaching. An educational aspect was hoped to raise ideas that would help to improve kindergarten teacher’ education regarding teaching F2. The aim of the study was to examine kindergarten teachers´ perspectives on the implementation of teaching F2 in day care centres in Jyväskylä. Another aim was to study their views on their readiness of teaching F2 provided by their education and the support given by the workplace. The data was collected by conducting theme interviews with four kindergarten teachers from three day care centres. The transcribed data was analysed with theory-guided content analysis. The analysis elicited four main themes that answered the research questions. The results indicated that F2 teaching resorted to different methods, cooperation with different partners and interaction with the children. The kindergarten teachers’ intercultural awareness was also a major factor here. Speech was the key method. Communication and interaction with the children in the day care routines were found to be more efficient than specific F2-lessons. Observation and evaluation of language skills were also seen important. Creating an open atmosphere for the day care group and positive attitude towards different cultures and languages were also deemed significant. The children’s F2-learning was supported in collaboration with the parents and a specialised kindergarten teacher. Methodical and multicultural expertise was considered a necessary part of kindergarten teacher education. Support from the workplace was mainly related to cooperation and F2-trainin

Teman, diskurser och aktörer i nyheter om svenska språket i Finland i åtta tidningar på våren 2011

Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia uutisointia ruotsin kielestä kahdeksassa suomalaisessa sanomalehdessä. Tutkimukseen mukaan otetut lehdet valittiin niiden maantieteellisen sijainnin ja levikin perusteella ja ne ovat Etelä-Saimaa, Helsingin Sanomat, Hufvudstadsbladet, Ilkka, Keskisuomalainen, Lapin Kansa, Turun Sanomat ja Vasabladet. Materiaali kerättiin aikavälillä 2.1.2011−30.4.2011. Ajankohdaksi valittiin tämä, koska eduskuntavaalit olivat tulossa ja ruotsin kielen asema oli monen puolueen vaaliteemojen joukossa. Analysoimme sisällönanalyysin, diskurssianalyysin ja kvantitatiivisten metodien avulla, millaisia teemoja ruotsiuutisoinnissa esiintyy, millaisia diskursseja uutisista rakentuu ja kuinka paljon lehdet kirjoittavat aiheesta. Tutkimme myös, ketkä aihetta koskevassa uutisoinnissa pääsevät ääneen, eli ketkä ovat toimijoina. Kävimme läpi yhteensä 928 lehteä ja niistä löytyi 162 aihetta koskevaa uutista. Löysimme uutisista 22 eri teemakategoriaa ja jaottelimme ne edelleen viiteen eri yläkategoriaan. Yläkategoriat ovat koulu, työelämä, politiikka, kansalliskielet ja mielipiteet. Diskursseja löysimme kahdeksan, ja ne ovat positiivisuus/optimismi, negatiivisuus/pessimismi, uhka, kiista, huoli, hyöty, muutos ja pysyvyys. Toimijoita tarkastellessamme löysimme kahdeksan eri ryhmää, jotka ovat poliitikot, tutkijat/tutkimukset, tavalliset kansalaiset, eduskuntavaaliehdokkaat, journalistit, oppilaat/opiskelijat, asiantuntijat ja muut. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lehdet kirjoittivat eniten koulu- ja kansalliskieliteemoista. Diskursseista merkittävimmät olivat sekä muutos- että pysyvyys-diskurssit. Uutisissa ääneen pääsivät useimmiten poliitikot, mikä olikin odotettavissa. Ruotsinkieliset lehdet Hufvudstadsbladet ja Vasabladet uutisoivat aiheesta eniten. Se oli ymmärrettävää, koska aihe koskee nimenomaan ruotsinkielisiä kansalaisia

Engaging with the Political in Learning: Possible Futures, Learning and Agency in the Anthropocene

The aim of this chapter is to discuss the application of recently emergent critical theories of learning. These theories have emerged in response to and as a critique of the neutrality of the field of learning sciences, including its inability to engage with the ethical and political dimensions of learning. The chapter gives an overview of applications of critical theories of learning in the research literature, focusing specifically on out-of-school settings. The chapter also illustrates the application of critical theories of learning with examples from the authors’ own research, all of which addresses learning in the current epoch of Anthropocene, a new geological epoch, in which over-consumptive and fossil-fuel-dependent human activities have already made a fundamental, permanent change on the planet’s climate and environment. The chapter argues science learning should foster students’ civic action and learning of crucial skills and dispositions needed for generating novel solutions to challenges of sustainability and human wellbeing in the Anthropocene. However, being knowledgeable about climate change is insufficient for fostering actions for a sustainable future; if schools are to raise active citizens, they must provide their students with involvement in the transformative activity of envisioning and enacting sustainable futures. The two examples, discussed in this chapter, build on utopian methodology, which refers to re-imagining and building of alternative futures and ways of social organizing as well as the prefigurative enactment of these visions and futures in the present. The first example discusses a Finnish upper secondary school (ages 15–18 years) elective project, in which the students cooperated with cycling activists and city authorities to reimagine their city. The second example discusses urban gardening projects in another Finnish upper secondary school (ages 15–18 years). The chapter closes with reflections on why critical theories are essential in research on learning in the current era of social and ecological crises.Peer reviewe

Suomalaiset sähkön käyttäjinä ja tuottajina: valmius kysyntäjoustoon ja omakohtaiseen sähköntuotantoon

Tässä tutkimuksessa on analysoitu suomalaisten mielenkiintoa kokeilla uusia sähkönkäyttöön liittyviä ratkaisuja, valmiutta pienentää sähkölaskua omilla toimenpiteillä sekä suhtautumista kysyntäjoustoihin ja omakohtaiseen sähköntuotantoon. Tutkimusaineisto koostuu kyselytutkimuksesta, joka kohdistettiin posti- ja internetpohjaisena kyselynä satunnaisotoksena valituille 18-75 – vuotiaille Manner-Suomen asukkaille vuonna 2016

Suomalaiset sähkön käyttäjinä ja tuottajina : valmius kysyntäjoustoon ja omakohtaiseen sähköntuotantoon

Tässä tutkimuksessa on analysoitu suomalaisten mielenkiintoa kokeilla uusia sähkönkäyttöön liittyviä ratkaisuja, valmiutta pienentää sähkölaskua omilla toimenpiteillä sekä suhtautumista kysyntäjoustoihin ja omakohtaiseen sähköntuotantoon. Tutkimusaineisto koostuu kyselytutkimuksesta, joka kohdistettiin posti- ja internetpohjaisena kyselynä satunnaisotoksena valituille 18-75 – vuotiaille Manner-Suomen asukkaille vuonna 2016