Managerial trustworthiness and buybacks

Working paper available at https://ink.library.smu.edu.sg/soa_research/1860/</p

Vesijohtoverkoston tiedonsiirtoprotokollan valinta

Vesilaitokset ovat havahtuneet ikääntyvien verkostojen kohtaamiin haasteisiin, joita ovat mm. putkivuodot ja -rikot. Älyvesisovellukset, kuten digitaalinen mittaaminen ja analytiikka, voivat olla osa ratkaisua näihin haasteisiin. Niiden avulla vuodot voidaan havaita aikaisemmin ja täten vähentää tuottamattoman veden määrää. Vesihuollon toimintaympäristö asettaa omat vaatimuksensa tiedonsiirtoverkolle. Tämän diplomityön tarkoitus on selvittää älyvesiverkoston tiedonsiirtoprotokollan valintaprosessin vaiheet ja vaatimukset ja mitä valintaprosessissa tulee huomioida. Työssä keskitytään erityisesti vesihuollon toimintaympäristöön ja sen asettamiin vaatimuksiin. Tutkimus toteutetaan kirjallisuusselvityksenä, jossa kerätään tutkimustuloksia aikaisemmista tiedonsiirtoprotokollia vertailevista tutkimuksista. Ensin selvitetään suomalaisen vesihuollon toimintaympäristö, johon älyvesimittarit ja tiedonsiirtoprotokolla tuodaan. Tutustutaan myös älykaupungin ja älyveden käsitteisiin ja IoT:n ja ICT:n rooliin vesihuollon digitalisaatiossa. Sen jälkeen tarkastellaan tiedonsiirtoprotokollien yleisiä ominaisuuksia ja niiden sovelluksia. Myöhemmin syvennytään yksittäisten protokollien erityispiirteisiin. Tiedonsiirtoprotokollat, joita tässä työssä tutkitaan tarkemmin, ovat LoRaWAN, Sigfox, NB-IoT, Ingenu RPMA, DASH7, Weightless-P, Symphony Link ja Wireless M-Bus. Tutkimustuloksena on selvitys tiedonsiirtoprotokollan valintaan vaikuttavista kriteereistä ja parametreistä. Tuloksissa osoitetaan erityisesti se, mitä vesihuollon vaatimukset tiedonsiirtoverkolle ovat. Osana tulosten tulkintaa ovat protokollavaihtoehtojen vertailu sekä tulosten pohjalta esitetyn päätöksentekoprosessin kuvaus. Protokollien välillä havaittiin sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia. Tutkimuksen aikana esille nousseita valintaprosessiin vaikuttavia tekijöitä puolestaan ovat energiatehokkuus, kantama, rakenteellinen skaalautuvuus, laitteiden edullisuus, luotettavuus ja suorituskyky niin UL- kuin DL-suuntaan. Tutkimuksen aikana ilmeni, että tiedonsiirtoprotokollan valintaprosessi vaihtelee tapauskohtaisesti, eikä ole olemassa yhtä kaikkiin tilanteisiin sopivaa tiedonsiirtoprotokollaa. Tiedonsiirtoprotokollaa valittaessa tehdään useita pienempiä valintoja. On valittava lisenssivapaan ja lisensoidun kaistan välillä. Tätä seuraa tarkempi taajuuskaistan valinta valitulta alueelta eli määritellään verkon operointitaajuus ja kaistanleveys. Sitten valittavana on modulaatiotekniikka ja kanavan käyttömetodi. On myös valittava, onko tiedonsiirto yksi- vai kaksisuuntaista. Päätettävänä on myös, annetaanko infrastruktuurin käyttöönotto ja ylläpito palveluntarjoajan vastuulle vai halutaanko mahdollisuus rakentaa oma tiedonsiirtoverkko

The effect of vernal solar UV radiation on serum 25-hydroxyvitamin D concentration depends on the baseline level : observations from a high latitude in Finland

Humans obtain vitamin D from conversion of 7-dehydrocholesterol in the skin by ultraviolet B (UVB) radiation or from dietary sources. As the radiation level is insufficient in winter, vitamin D deficiency is common at higher latitudes. We assessed whether vernal solar UVB radiation at latitudes 61 degrees N and 67 degrees N in Finland has an impact on serum 25-hydroxyvitamin D [S-25(OH) D] concentrations. Twenty-seven healthy volunteers participated in outdoor activities in snow-covered terrain for 4-10 days in March or April, with their face and hands sun-exposed. The personal UVB doses and S-25(OH) D levels were monitored. A mean UVB dose of 11.8 standard erythema doses (SED) was received during an average of 12.3 outdoor hours. The mean S-25(OH) D concentration in subjects with a baseline concentration below 90.0 nmol/L (n=13) increased significantly, by 6.0 nmol/L from an initial mean of 62.4 nmol/L (pPeer reviewe

Turvapaikanhakijoiden alkuterveystarkastus : Käsikirja

Turvapaikanhakijoiden alkuterveystarkastuksessa selvitetään turvapaikanhakijan terveydentilaa, sairaushistoriaa sekä terveydenhuoltopalveluiden tarvetta. Käsikirjan tavoitteena on tukea TERTTU-hankkeessa kehitetyn turvapaikanhakijoiden alkuterveystarkastusmallin käyttöönottoa vastaanottokeskuksissa. Käsikirja on tarkoitettu turvapaikanhakijoiden alkuterveystarkastuksia vastaanottokeskuksissa tekeville terveydenhuollon ammattilaisille sekä muille turvapaikanhakijoiden terveyttä seuraaville viranomaisille. Käsikirjaa voidaan myös käyttää perehdytysmateriaalina sekä soveltuvin osin esimerkiksi säilöönottoyksiköissä sekä kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden henkilöiden terveystarkastuksissa

Kaisa Snellman's Quick Files

The Quick Files feature was discontinued and it’s files were migrated into this Project on March 11, 2022. The file URL’s will still resolve properly, and the Quick Files logs are available in the Project’s Recent Activity

From One Segment to a Segment of One - The Evolution of Market Segmentation Theory

The purpose of this study was to deepen the understanding of market segmentation theory by studying the evolution of the concept and by identifying the antecedents and consequences of the theory. The research method was influenced by content analysis and meta-analysis. The evolution of market segmentation theory was studied as a reflection of evolution of marketing theory. According to this study, the theory of market segmentation has its roots in microeconomics and it has been influenced by different disciplines, such as motivation research and buyer behaviour theory. Furthermore, this study suggests that the evolution of market segmentation theory can be divided into four major eras: the era of foundations, development and blossoming, stillness and stagnation, and the era of re-emergence. Market segmentation theory emerged in the mid-1950’s and flourished during the period between mid-1950’s and the late 1970’s. During the 1980’s the theory lost its interest in the scientific community and no significant contributions were made. Now, towards the dawn of the new millennium, new approaches have emerged and market segmentation has gained new attention

What is A Virtual Service?- Broadening the Perspective on Technology-Based Services

This article expands the discussion of the impact of technology on services and contributes to a broader comprehension of the nature of virtual services. This is done by discovering dimensions that distinguish physical services from virtual services, i.e. services that are distributed by electronic means and where the customer has no direct human interaction with the service provider. Differences in the core characteristics of services, servicescape and service delivery are discussed. Moreover, dimensions that differentiate between virtual services are analysed. A classification scheme for virtual services is proposed, including the origin of the service, the element of the service offering, the customisation process, stage of the service process performed, and the degree of mobility of the service