From first to the second European Stroke Prevention Study

A number of recent publications have shown that secondary prevention of cerebrovascular ischemic brain events is possible with anti-aggregating drugs. Comparison between the different studies is difficult, but the results obtained with using a combination therapy with aspirin (ASA) and dipyridamole (DP) seem to be superior to the results obtained with ASA alone. The first European Stroke Prevention Study (ESPS 1), that used 990 mg ASA and 225 mg DP a day, showed this clearly. In an attempt to minimize the side effects of a large dose ASA and possibly even to improve the efficacy, ESPS 2 was established. ESPS 2 will compare 50 mg ASA, 400 mg DP, the combination of both, and placebo.Biomedical Reviews 1993; 2: 31-35

Kasvatuksellinen ohjaus itsekasvatukseen.

Kirjallisuusarvostel

Idylliska landsbygden och stora stygga staden - En jämförande studie av medierapportering kring sociala problem på landsbygden och i tätort

The aim of this study was to examine how social problems are described and constructed in the printed press from two different regions in the south of Sweden; the rural municipality of Svalöv and the densely populated city Malmö. The study was based on news articles from the printed newspaper with the biggest daily circulation, from the respective areas. Articles relating to a predetermined array of social problems were collected from a ten-day period. The number of articles from the respective areas differed greatly, with the number of articles from the city being ten times greater than those from the rural municipality. The articles were analysed with constructs from Faircloughs Critical Discourse Analysis. Faircloughs method of analysing text with the aid of Systemic Functional Linguistics was replaced with the more versatile approach of Content Analysis. This proved to be a more suitable method of analysing a larger sample size. The process included distinguishing themes and identifying discourses in the articles from the two newspapers and comparing them. Findings showed that a disproportionately large percentage of the articles from both areas included the reporting of crimes, and in the case of Malmö, violent crimes and murder. Very few articles related to other kinds of social problems, for example poverty or substance abuse. Furthermore, the relation between the frequency of articles regarding murder in the Malmö newspaper and official statistics was found to be skewed; a calculation of ratio between the two showed that news about murder was greatly overrepresented in comparison to official statistics. Additionally, findings suggested that there are differences in how the two newspapers draw on other discourses, with the rural newspaper having a low level of interdiscursivity and the urban newspaper a relatively high level of interdiscursivity

Young Children’s Humour in Play and Moments of Everyday Life in ECEC Centres

The aim of our study is to identify elements of young children’s shared humour by observing children’s own expressions in the everyday life of early childhood education and care (ECEC) centres aged 1–6 in three Finnish ECEC centres. Our analysis shows that young children’s humour plays an important role in routine transitions and play situations. Children’s shared humour is often seen as momentary twinkles, as a flowing current, as carnivalism or what we term “hyperfun.” The article highlights why humour should be more utilised as a pedagogical tool. This study attempts to enrich the discussion on young children’s shared humour in order to gain a deeper understanding of its nature and application in early childhood education and care.Peer reviewe

Sociala normer och motivation - En väg till förverkligandet av mänskliga rättigheter

Syftet med den här uppsatsen är att belysa ett socialpsykologiskt perspektiv på mänskliga rättigheter genom att studera människors agerande på ett sätt som tar hänsyn till sociala normer och bakomliggande motivation till prosocialt beteende. Detta realiseras genom en kvalitativ intervjuundersökning, med sju aktiva volontärer från fem olika välgörenhets- och rättighetsorganisationer i Lund och Malmö, där informanterna berättar om hur de upplever och resonerar om sitt engagemang som volontärer, samt delar med sig av sin syn på det rådande samhällsklimatet, och hur de uppfattar och blir påverkade av sociala normer. Resultaten av intervjuundersökningen analyseras sedan genom socialpsykologen C. Daniel Batsons teori om målinriktad motivation, som används för att undersöka de bakomliggande anledningarna till varför informanterna väljer att agera prosocialt, och genom socialpsykologen Deborah A. Prentices teori om sociala normer, som används för att analysera hur normer påverkar mänskligt beteende och diskutera sambandet mellan sociala normer och förverkligandet av mänskliga rättigheter. Undersökningen visar att informanterna har flera olika mål med sitt engagemang som grundar sig i upprätthållande av moraliska principer och i ökande av sin egen, andras eller en grupps välfärd, vilket motiverar dem till att agera prosocialt. Enligt informanternas uttalanden kan vi se att sociala normer påverkar hur de beter sig och hur de upplever sin omgivning, vilket talar för att norminterventioner är ett kraftfullt verktyg för förverkligandet av mänskliga rättigheter, då de kan användas för att sprida beteenden som harmonierar med dem

”Aikamatkailua” kasvatus- ja koulukysymysten äärellä.

Kirjallisuusarvostel

Ohjatun harjoittelun merkitys ammatillisessa kasvussa

Opettajan ammattiin kouluttautumiseen sisältyy ohjattua harjoittelua. Ohjaajat ovat opettajankouluttajia ja koulujen opettajia. Ohjauksella pyritään ammatilliseen kasvuun, mikä on varsin vaativa tavoite. Miten sellaiseen haasteeseen voisi vastata? Artikkelissa tarkastellaan ohjattua opetusharjoittelua yksilön ja ympäristön välisenä ammatillisena vuorovaikutuksena. Tutkimuksen aineistona on opettajaohjaajien (N=32) tuottamat kirjoitelmat. Analysoimalla heidän ohjauskäsityksiään jäsennetään ohjatun harjoittelun merkitystä ammatilliselle kasvulle. Ohjauskäsityksistä hahmottui kaksi ammatillisen kasvun ohjaamisen pääulottuvuutta: (i) tietoinen ajattelu ja (ii) yhteisöllisyys

Heteronormatiivisuus Ice Age -animaatioelokuvien eläinhahmojen dialogissa

Artikkelissa käsitellään viidessä koko perheen Ice Age -animaatioelokuvassa esitettyjä sukupuolesta puhumisen tapoja. Teoreettisesti tarkastelun lähtökohtana ovat Judith Butlerin ja Michel Foucault’n näkemykset diskurssien vallasta suhteessa sukupuoleen. Animaatioelokuvien eläinhahmojen verbaalista kommunikaatiota lähestytään diskurssianalyyttisesti. Artikkelissa kysytään, (1) millaisiksi sukupuolia animaatioelokuvissa rakennetaan ja (2) millaisin keinoin tuo rakentaminen tapahtuu. Auditiivisen syväanalyysin perustalta artikkelissa esitetään, että kohteena olevia animaatioelokuvia jäsentää kolme erilaista mutta toisiaan tukevaa diskursiivista muodostumaa: ensinnäkin heteronormatiivisuuteen nojaava, toiseksi hyperbolaa eli liioittelua hyödyntävä sekä kolmanneksi vahvuutta ja ei-vahvuutta sukupuolen määreinä käyttävä puhunta. Näistä lähtökohdista artikkelissa pohditaan, miten kulttuurissa vallalla olevia sukupuolikäsityksiä ja normeja tuotetaan jokapäiväiseen elämäämme sekä miten kasvatuksessa tulisi tiedostaa kulttuuristen esitysten sukupuolittava luonne