PK-YRITYKSEN ETABLOITUMINEN VENÄJÄLLE

Venäjä on ollut Suomelle jo useiden vuosikymmenten ajan tärkeä kauppakumppani. Suomalaiset yritykset ovat hakeneet toiminnalleen kasvua Venäjän suurilta markkinoilta ja tänä päivänä maassa on jo noin 700 suomalaista yritystä. Huolimatta pitkistä perinteistä Venäjän markkinat sisältävät useita erityispiirteitä, jotka tekevät etabloitumisesta pk-yrityksille haasteellisen. Näiden erityispiirteiden ja riskien huomiotta jättäminen voi aiheuttaa yritykselle toiminnan hankaloitumista ja taloudellisia menetyksiä. On tärkeää, että Venäjän-kaupan aloittava yritys valmistautuu etabloitumiseen huolellisesti selvittämällä mahdollisemman monet haasteet ja riskit etukäteen. Myös etabloitumisprosessin vaiheet tulee tiedostaa jo etukäteen. Etabloitumisprosessin ja Venäjän-kaupan haasteiden lisäksi opinnäytetyössä käsitellään Venäjän talouden tilaa. Venäjä on suuri maa, minkä vuoksi sen alueelliset erot on otettava huomioon. Tämän vuoksi työssä käsitellään myös Venäjän keskeisimpiä talousalueita ja niiden erityispiirteitä. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää Venäjälle etabloitumisen prosessia ennen kaikkea yrityksen perustamisen näkökulmasta. Lisäksi tavoitteena on tuoda esille keskeisimpiä Venäjän liiketoimintaan liittyviä haasteita yrityshaastattelujen avulla. Yrityshaastatteluissa selvitettiin muun muassa yritysten etabloitumisprosesseja sekä etabloitumiseen ja Venäjällä toimimiseen liittyviä erityispiirteitä. Venäjän liiketoimintaympäristön, usein äkillisetkin, muutokset voivat aiheuttaa merkittäviä haasteita yritysten toiminnalle. Näihin haasteisiin oikein varautumalla yritys voi kuitenkin aloittaa menestyksekkään liiketoiminnan Venäjällä. Venäjän liiketoiminnan aloittamisessa korostuu ennen kaikkea perinpohjainen valmistelutyö ja luotettavien yhteistyökumppaneiden löytyminen.Russia has been an important trading partner for Finland for several decades. Finnish companies have applied growth for their operations in Russia’s market area, and today there are about 700 Finnish companies in Russia. Despite the long tradition of trading with Russians, the country’s market area has lot of specific features and challenges for Finnish SMEs. These specificities and risks could cause complexity and even financial losses among companies. It’s important that companies prepare carefully their establishing process in advance. The study focuses on the economic situation in Russia, process of establishing and the challenges of the Russian trade. Russia is a huge country, which is why the regional differences must be taking into account. Therefore, the work also deals with Russia’s most important economic regions and their specific features. The aim of this study is to examine the process of establishment, above all the establishment from subsidiary’s point of view. In addition, the aim is to present the main challenges included in Russian business by way of the company interviews. The company interviews examined processes of establishments and special features and challenges in Russia’s trade. Russian business environment may change abruptly, and that’s way SMEs may have significant challenges in their operations. SMEs can start successful business in Russia if companies preparing correctly to these challenges. Preparation work and trusted partners are important when SMEs start trade and business in Russian’s market

Rankahakkeen keinokuivaus : Metsähakkeen keinokuivauksen vaikutus hankintaketjun kannattavuuteen – hankkeen loppuraportti

Energiapuun matka metsästä haketuksen kautta lämpölaitoksen kattilaan kestää useita kuukausia. Eniten aikaa kuluu energiapuun kuivaamiseen ja puskurivarastointiin tienvarressa. Pitkä varastointi ei pelkästään sido pääomia, vaan aiheuttaa puun lahoamisen seurauksena kuiva-ainetappioita. Luonnonkuivaus ei takaa tasalaatuista ja aina riittävän kuivaa lopputulosta. Lämpölaitoksissa hakkeen kosteus ja sen vaihtelu hake-erien välillä on merkittävä ongelma, joka lisää mm. hiukkaspäästöjä ja syö lämmöntuotannon kannattavuutta. Metsähakkeen toimitusketjun kannattavuutta voidaan parantaa nopeuttamalla toimitusketjua kannolta polttoon sekä tuottamalla laadukasta ja tasalaatuista haketta. Yksi ratkaisuvaihtoehto tähän on metsähakkeen keinokuivaus, jolloin tuore hake keinokuivataan ennen polttoa. Lämpöyrittäjillä olisi mahdollista hyödyntää vajaakäytössä olevan laitoksen lämmöntuotantoa hakkeen keinokuivaukseen kevään ja syksyn välisenä aikana. Projektissa selvitettiin, voidaanko metsähakkeen keinokuivauksella parantaa hakkeen toimitusketjun kannattavuutta. Tätä varten testattiin bioraaka-aineiden kuivaukseen kehitettyä siirrettävää kontti-kuivuria (SFTec Oy) metsähakkeen (energiaranka) kuivaukseen. Koekuivaukset toteutettiin Rovaniemellä 2017–2018. Kuivauslämpö tuotettiin lämpölaitoksen reservilämmöllä (v. 2018) ja erillisellä hakekontilla (v. 2017). Lisäksi polttokokeissa (lämpölaitos, laboratorio) selvitettiin keinokuivatun hakkeen hyödyt lämmöntuotannossa. Hakkeen kosteus putosi koekuivauksissa (2018) keskimäärin 15.6 prosenttiyksikköä vaihdellen 12–21 prosenttiyksikön välillä riippuen kuivausajasta (1:33–1:49 tuntia) ja tuntituottavuudesta (2,5–3,6 i-m3/h). Kuivauksessa hakkeesta poistettiin vettä keskimäärin 44 kg/i-m3 (33–56 kg/i-m3), jolloin hakkeen energiasisällön muutos oli keskimäärin 0,030 MWh/i-m3 (0,024–0,037 MWh/i-m3). Lämpötila kuivurissa oli noin 30 astetta. Laboratoriossa tehtyjen savukaasu- ja hiukkasanalyysien perusteella keinokuivaus vähensi typen oksidien määrää ja erityisesti savukaasujen häkäpitoisuutta sekä kokonaishiukkaspäästöjä. Myös palaamisen hyötysuhde oli parempi keinokuivatulla hakkeella (kosteus 20 %) verrattuna hakkeeseen, jonka kosteus vastasi luonnonkuivatun hakkeen kosteustasoa (35 %). Sen sijaan lämpölaitoksen koepoltossa keinokuivattu hake-erä ei poikennut vastaavana ajankohtana laitokselle toimitettujen hake-erien energiatuotosta (0,6–0,7 MW/i-m3). Kesä 2018 oli tosin poikkeuksellisen lämmin, jolloin energiapuu kuivui myös välivarastolla tavanomaista kuivemmaksi. Keinokuivauksella voidaan kasvattaa metsäenergiapotentiaalia, merkittävästikin jos kohdealue on riittävän iso (esimerkkinä Rovaniemen alue, kokonaisenergiasisältö 317 232–359 874 MWh vuodessa). Yksittäisen lämpöyrittäjän näkökulmasta, keinokuivaukseen käytettävä energia pitäisi saada reilusti alle markkinahinnan, jotta rankahakkeen keinokuivaus olisi liiketaloudellisesti perusteltua. Perinteinen (luonnonkuivaus) ja keinokuivauksen sisältämä toimitusketjut olivat yhtä kannattavia, kun kuivurin tehotuntituottavuus oli noin 5 i-m3/h. Tätä suuremmilla arvoilla keinokuivaukseen perustuva toimitusketju oli kannattavampaa. Keinokuivauksen kannattavuus parani merkittävästi, mikäli keinokuivatusta hakkeesta maksetaan yhden euron lisähinta per MWh verrattuna ulkoilmassa kuivattuun metsähakkeeseen201

An arylthiazyne derivative is a potent inhibitor of lipid peroxidation and ferroptosis providing neuroprotection in vitro and in vivo

Lipid peroxidation-initiated ferroptosis is an iron-dependent mechanism of programmed cell death taking place in neurological diseases. Here we show that a condensed benzo[b]thiazine derivative small molecule with an arylthiazine backbone (ADA-409-052) inhibits tert-Butyl hydroperoxide (TBHP)-induced lipid peroxidation (LP) and protects against ferroptotic cell death triggered by glutathione (GSH) depletion or glutathione peroxidase 4 (GPx4) inhibition in neuronal cell lines. In addition, ADA-409-052 suppresses pro-inflammatory activation of BV2 microglia and protects N2a neuronal cells from cell death induced by pro-inflammatory RAW 264.7 macrophages. Moreover, ADA-409-052 efficiently reduces infarct volume, edema and expression of pro-inflammatory genes in a mouse model of thromboembolic stroke. Targeting ferroptosis may be a promising therapeutic strategy in neurological diseases involving severe neuronal death and neuroinflammation.Peer reviewe

Monilinjainen kemikaalijäännösmittari

Metso Automation Oy kehittää ja valmistaa prosessiteollis uudessa käytettäviä mittalaitteita ja analysaattoreita. Yksi mittareista on Kajaani Polaroxfi-(P), jolla mitataan valkaisukemikaalien jäännöspitoisuutta valkaisuprosessista. Mittarista ollaan kehittämässä monilinjaista mallia. Työn tavoitteena oli rakentaa kyseisen mittarin monilinjainen näytteen käsittely ja testata sen toimintaa laboratorio-olosuhteissa. Työ aloitettiin selvittämällä, millaisessa ympäristössä kemikaalijäännösmittaria käytetään ja millainen ratkaisu ympäristöön olisi järkevintä toteuttaa. Esiselvitysten pohjalta suunniteltiin mittarin lohkokaavio, josta rakennettiin toimiva laitteisto Metso Automationin Kajaanin toimipisteen laboratoriotiloihin. Laitteistolla simuloitiin näytteenottoa ja tarkkailtiin, miten näyte siirtyy näytelinjoja pitkin mittarille sekä kuinka nopeasti näyte vaihtuu mittarin mittakennossa. Laitteistossa kokeiltiin erilaisia ratkaisuja ja tutkittiin, oliko niillä vaikutusta laitteiston toimintaan. Työssä saatiin selville näytteen paineilmasiirron vaikutuksia näytelinjoihin sekä sen vaikutusta näytteen käyttäytymiseen näytelinjoissa. Näytetä siirrettiin näytelinjoja pitkin sen omalla paineella sekä paineilmalla avustaen. Lisäksi työssä saatiin selville, miten näyte vaihtuu mittakennossa ja millä menetelmillä näytteen vaihtumista voidaan nopeuttaa. Näytteenvaihtumista tehostettiin siten, että mittari tyhjennettiin näytejäämistä paineilmalla ennen uuden näytteen ottoa.Metso Automation produces analyzers and meters fo r pulp and paper industry. One of the instruments is Kajaani Polaroxfi-(P). This instrument measures the residual contents of the bleaching chemical in paper pulp. The instrument is upgraded to a multiline model. The purpose of this Bachelor’s thesis was to build and test multiline sample processing in the laboratory. The task was started by solving in what kind of environment the chemical residual meter is used and what kind of system would be reasonable for the environment. Based on the preliminary report, a flow chart of the system was designed. Next an operative system was built for the laboratory of the company. Simulated sampling was created with the equipment. Then it was observed how the sample moved through the sample line to the meter and how fast the sample would change in the measuring cell of the meter. In the equipment a variety of solutions were tried out and it was studied if they have an effect on the equipment. On the basis of the results it can be seen how the sample moves through the sample line and how fast it changes in the measuring cell. It was discovered how a multiline sample handling had better to function

Verosuunnittelukeinot kehittyvällä maatilalla : Case Peltolan tila

Verosuunnittelulla pyritään maataloudessa optimoimaan maatilan verotusta ja taloutta lain puitteissa, pitkällä aikavälillä. Usein verosuunnittelu koetaan kuitenkin hankalaksi ja pitkän aikavälin suunnittelun sijaan pyritään minimoimaan verot lyhyellä aikavälillä. Lyhyellä aikajänteellä saavutettu verohyöty voi kostautua myöhemmin lisääntyneinä veroina. Tämä opinnäytetyö tutkii verosuunnittelukeinoja kehittyvällä maatilalla. Toiminta jaetaan pitkän aikavälin suunnitteluun, verovuonna tehtävään suunnitteluun sekä tilinpäätöksen yhteydessä tehtävään verosuunnitteluun. Verosuunnittelua käydään läpi erityisesti investointien, sukupolvenvaihdoksen sekä toimintamuodon muutoksen yhteydessä. Maatilan verosuunnittelun kannalta on tärkeää saada tilan tuloksentekokyky kuntoon, nettovarallisuus hyvälle tasolle ja sukupolvenvaihdokseen sekä investointeihin on syytä varautua huolellisesti. Suunnitelmapoistot ja rahoitusratkaisut ovat myös tärkeässä roolissa verosuunnittelun kannalta. Opinnäytetyössä verosuunnittelua kehittyvällä maatilalla kuvattiin Case Peltolan maatilan avulla. Kuvitteellinen Peltolan maatila luotiin opinnäytetyötä varten. Sillä pyrittiin luomaan mahdollisimman monta elementtiä, joissa verosuunnittelua kannattaa hyödyntää. Tilalla tehtiin vaiheittainen sukupolvenvaihdos kahdessa vaiheessa, tilalla investoitiin tuotantoon ja tila myös osakeyhtiöitti toimintansa. Opinnäytetyössä käytiin läpi näitä vaiheita ja eroja, joita perheviljelmän, maatalousyhtymän ja osakeyhtiön välillä verosuunnittelussa on. Erilaisia verosuunnittelukeinoja havainnollistettiin kuvioiden ja taulukoiden avulla. Vaiheittaisella sukupolvenvaihdoksella saavutettiin merkittävää verosuunnittelullista etua Peltolan tilalla. Jaetta-essa tulos aiemman kahden henkilön sijaan kolmelle, oli ansiotuloveroaste huomattavasti pienempi ja myös pääomatuloverotuksen osalta vältettiin progressioporrasta. Samalla nuori yrittäjä saatiin sitoutumaan maatilan toimintaan ja hänen oli mahdollista tehdä muun muassa lisämaan hankintoja omiin nimiinsä. Yhtiöitettäessä Peltolan tilan toiminta, maatila kykeni hankkimaan lisäpeltoa verosuunnittelun kannalta edullisemmin. Peltolan tilan yksityistalouden menojen ollessa maltilliset, pystyi yrittäjäpariskunta jättämään osan tilan tuloksesta yhtiöön esimerkiksi korvausinvestointeja silmällä pitäen. Tieto opinnäytetyöhön koottiin asiantuntijahaastatteluiden, alan kirjallisuuden sekä omien kokemusten pohjalta. Verosuunnittelu on näkemyksemme mukaan liian vähän hyödynnetty aihealue maatilan talouden ylläpidossa. Opinnäytetyö pyrkii madaltamaan kynnystä verosuunnitteluun ja tuomaan tietoa viljelijätasolle, mutta myös asiantuntijoille sekä hallinnolle.Tax planning is a way to optimize farm taxation and economy within a legal framework in the long term. Usually tax planning is regarded as difficult and many times people try to minimize taxes instead of doing long-term tax planning. Tax benefit in short term could increase taxes later. This thesis studied tax planning ways on one developing farm. Tax planning is divided into long-term planning, planning during the fiscal year and planning when making financial statements. This thesis tells especially about tax planning situations when farm invests, makes farm succession and changes the form of the company. It is really important to have the farm’s profit- and net assets at good level. Farm should plan investments and farm succession well. Planned depreciations and financial solutions play a crucial role in tax planning. This thesis describes tax planning on a developing farm with the help of a fictional Peltola farm case that was created for the purposes of this thesis. As many elements as possible were created when tax planning was beneficial. Peltola farm made farm succession in two phases, invested in production and started to operate as limited liability company. This thesis dealt with those phases and tax planning differences between basic family farm, joint ownership farm and limited liability company. Different tax planning methods were visualized with figures and tables The farm succession in two parts gave remarkable tax planning advantage to Peltola farm. When profit was divided for three persons instead of two the personal income tax rates were much lower and progression step in taxation of unearned income was avoided as. At the same time young farmer could take part in farm’s ownership and he was able to buy arable land and forest areas into his ownership. When Peltola farm started to operate as limited liability company, farm could buy more arable land more profitably from the tax planning’s perspective. Peltola farm owners’ private household costs were quite low so part of profit could stay in company, which enables reinvests in the future. The information for this thesis was collected from interviews with specialists, from professional literature and the authors’ own knowledge. It can be said that tax planning is used too little in farm finance. The thesis aimed to lower the threshold for tax planning and provide information to farmers as well as to experts and administration

Unen määrän vaikutus nuoren urheilijan suorituskykyyn sekä loukkaantumis- ja infektioriskiin : opas B-tyttöjen pesäpallojoukkueelle

Uni on tärkeää kehittyvälle nuorelle. Suositeltu unen määrä nuorelle on 8–10 tuntia yössä. Kasvavalla nuorella hormonaaliset toiminnot ja autonominen hermosto vaativat laadukasta ja säännöllistä unta. Nuorilla unikäyttäytyminen muuttuu murrosiän alkaessa ja tämä johtaa siihen, että yhä suurempi osa nuorista nukkuu nykyään alle suositusten. Vähäinen unen määrä heikentää urheilijan suorituskykyä sekä lisää riskiä loukkaantumisiin ja infektioihin. Kahdella tai useammalla heikosti nukutulla yöllä on jo negatiivisia vaikutuksia esimerkiksi tarkkuuteen. Riittävä unen määrä on tärkeää urheilijan palautumisen kannalta ja sillä on vaikutusta kilpailusuorituksiin. Suorituskyvyllä tarkoitetaan yksilön kykyä toteuttaa tietty tehtävä tai toimi vakioidussa ympäristössä. Se kuvaa korkeinta suoritustasoa, jonka henkilö pystyy saavuttamaan tietyllä hetkellä tietyssä toiminnassa. Unen määrän yhteyttä suorituskykyyn on tutkittu suhteellisen paljon. Unen määrällä on havaittu olevan yhteyttä varsinkin aerobiseen suorituskykyyn, reaktioaikaan ja tarkkuuteen. Nämä kaikki ovat oleellisen tärkeitä pesäpallossa. Lisäksi tutkimusten mukaan univaje lisää loukkaantumis- ja infektioriskiä. Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa tietoa nuorille urheilijoille ja heidän valmentajilleen unen vaikutuksesta suorituskykyyn sekä loukkaantumis- ja infektioriskeihin. Tavoitteena oli muodostaa opas ja pitää koulutustilaisuus Seinäjoen Maila-Jussien B-tyttöjen pesäpallojoukkueelle ja heidän valmentajilleen. Oppaaseen on kerätty tutkittua tietoa unen tärkeydestä ja siitä, kuinka unen määrää voi parantaa. Opas on luotu helposti luettavaan muotoon, joten siihen on helppo tutustua