12 research outputs found
Weak Signals in Management Control Systems
The study reports a survey of 58 large and middle-sized Finnish companies, and uses partial least squares modeling to examine the effects of two contingency factors; perceived environmental uncertainty and strategy on the use of weak-signal-based foresight approach in organizations. In more detail it is explored if weak-signal-based foresight approach is a part of management control systems (MCS) of organizations. Furthermore it is explored if the integration of weak signals to MCS increases product innovation and improves performance in the organizations.
The results indicate that the companies detect weak signals and that detection and utilization of weak signals is in a way or another a part of MCS. Also the positive relationship between prospector-strategy and detection of weak signals seems to be significant. Direct significant relationship between MCS that includes weak-signal-aspects and product innovation or performance was not found. However, a significant positive relationship between weak-signal-based foresight and product innovation was discovered. Also weak-signal-based foresight approach seems to improve performance via increased product innovation.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format
Rivijäsenestä ammattiliittoaktiiviksi : Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden osallisuus ammattiliitoissa
Peer reviewe
”Vaikeinta on nousta kaikkien eteen tuomittavaksi” : lukiolaisten käsityksiä puheiden pitämisestä äidinkielen oppitunneilla
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia käsityksiä lukiolaisilla on puheiden pitämisestä äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa. Puheella tarkoitan tutkimuksessani esiintymistilannetta, jossa yksi henkilö puhuu yleisölle ottaen tilanteessa kommunikatiivisen vastuun. Kiinnostukseni kohdistuu puheiden opetukseen, sillä puheen pitäminen on usein lukion äidinkielen opetuksen ainoita tapoja harjoitella esiintymistä. Puheiden pito mielletään usein haastavaksi tilanteeksi, mutta toisaalta puheen pidon ja esiintymisen taidon oppiminen lukiossa voi olla jatko-opintojen ja työelämän kannalta hyvin tärkeää.
Keskeinen tutkimuskysymykseni on: Millaisia käsityksiä lukiolaisilla on puheen pitämisestä äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa? Pyrin vastaamaan tutkimuskysymykseeni seuraavia alakysymyksiä hyödyntämällä: 1. Millaisena lukiolaiset kokevat puheiden pitämisen? 2. Miten lukiolaiset kuvaavat puheiden opetusta? 3. Minkälaisista osa-alueista puheen pito lukiolaisten käsitysten mukaan koostuu?
Tutkimuksen aineistona toimii sähköisellä Webropol-kyselylomakkeella kerätyt vastaukset lukion 3. vuosikurssin opiskelijoilta. Aineisto on kerätty erään suomalaisen lukion kahdelta oppilasryhmältä, joista vastaajia kertyi yhteensä 44. Aineiston analyysimetodina käytin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, jonka avulla pyrin muodostamaan lukiolaisten käsityksiä kuvastavia teemoja.
Tutkimuksessani käy ilmi, että lukiolaiset yhdistävät puheiden pitoon paljon negatiivisia tunteita, kuten jännitystä ja ahdistusta. Toisaalta lukiolaisten mukaan puheiden pitämisestä voi saada myös onnistumisen ja itsensä voittamisen kokemuksia. Puheiden opetuksessa korostuu puheen pitämiselle luotu vankka teoreettinen pohja ja puheen luonteen ymmärrys. Puheiden opetusta pidettiin monipuolisena ja riittävänä, lukuun ottamatta esiintymisjännityksen helpottamisen aihealuetta. Tutkimustulokseni antavat hyödyllistä tietoa puheiden pitämiseen liittyvistä käsityksistä ja auttavat ymmärtämään, miten opetusta tulisi kehittää, jotta se vastaisi paremmin oppilaiden tarpeisiin
Maahanmuuttajat suomalaisilla työmarkkinoilla: Intersektionaalisuus ja ”hyvä kansalainen” työmarkkina- aseman määrittäjinä
Tämä artikkeli tarkastelee maahanmuuttajavaltaisilla rakennus- ja palvelusektoreilla työskentelevien maahanmuuttajien elämäntarinoita ja heidän kokemuksiaan Suomesta. Työmarkkinoiden eriarvoisuutta ei voida täysin selittää segmentaatio- ja segregaatioteorioiden kautta. Esitämme, että intersektionaalisuuden teoria – eli analyysi risteävistä eroista - tarjoaa mahdollisuuden ymmärtää heterogeenisen maahanmuuttajajoukon työmarkkina-asemaa monisyisemmin. Aineistomme koostuu EU-kansalaisten ja EU - ja ETA – alueiden ulkopuolisten ihmisten elämäkertatarinoista. Eri asemistaan huolimatta haastateltavilla esiintyy vahvaa työn tekemisen korostamista. Tarkastelemme heidän asemoitumistaan yhtäältä Bridget Andersonin ”hyvän kansalaisen” käsitteeseen sisältyvän työtä korostavan yksilön ulottuvuuden kautta. Toisaalta intersektionaalisuuden avulla teemme näkyväksi sitä, miten työssäkäyvät maahanmuuttajat pyrkivät suomalaiseen yhteisöön liitettyjen arvojen kautta kiinnittymään tähän ”hyvään kansalaisuuteen”. Maahanmuuttajien haastatteluista koostuvan laadullisen aineistosta löytyvien teemojen kautta esitämme, että monien työssäkäyvien maahanmuuttajien puheenvuoroissa korostuu usko siihen, että työmarkkinoiden kautta tullaan osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Tuomme kuitenkin esille, että työn tekeminen sinällään ei aina merkitse kotiutumista suomalaiseen yhteiskuntaan
Maahanmuuttajat suomalaisilla työmarkkinoilla : intersektionaalisuus ja "hyvä kansalainen" työmarkkina-aseman määrittäjänä
Tämä artikkeli tarkastelee maahanmuuttajavaltaisilla rakennus- ja palvelusektoreilla työskentelevien maahanmuuttajien elämäntarinoita ja heidän
kokemuksiaan Suomesta. Työmarkkinoiden eriarvoisuutta ei voida täysin selittää segmentaatio- ja segregaatioteorioiden kautta. Esitämme, että intersektionaalisuuden teoria – eli analyysi risteävistä eroista - tarjoaa mahdollisuuden ymmärtää heterogeenisen maahanmuuttajajoukon työmarkkina-asemaa monisyisemmin. Aineistomme koostuu EU-kansalaisten ja EU - ja ETA – alueiden ulkopuolisten ihmisten elämäkertatarinoista. Eri asemistaan huolimatta haastateltavilla esiintyy vahvaa työn tekemisen korostamista. Tarkastelemme heidän asemoitumistaan yhtäältä Bridget Andersonin ”hyvän kansalaisen” käsitteeseen sisältyvän työtä korostavan yksilön ulottuvuuden kautta. Toisaalta intersektionaalisuuden avulla teemme näkyväksi sitä, miten työssäkäyvät maahanmuuttajat pyrkivät suomalaiseen yhteisöön liitettyjen arvojen kautta kiinnittymään tähän ”hyvään kansalaisuuteen”. Maahanmuuttajien haastatteluista koostuvan laadullisen aineistosta löytyvien teemojen kautta esitämme, että monien työssäkäyvien maahanmuuttajien puheenvuoroissa korostuu usko siihen, että työmarkkinoiden kautta tullaan osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Tuomme kuitenkin esille, että työn tekeminen sinällään ei aina merkitse kotiutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.peerReviewe
Overcoming Barriers to Transnational Organizing Through Identity Work : Finnish-Estonian Trade Union Cooperation
This article analyses a project by Finnish and Estonian unions to adopt ‘organizing model’ strategies through establishing the transnational ‘Baltic Organising Academy’. Initially aimed at Estonian workplaces, successful campaigns inspired Finnish unions to copy the model in Finland. This cooperation was originally motivated by labour market interdependence between the two countries, and the failure of past social-partnership oriented union strategies in Estonia. The willingness of Finnish and Estonian unions to commit resources to transnational cooperation around an ‘organizing model’ marks a dramatic departure from the unions’ previous strategies. This change was accomplished by transnational activists who have developed and raised support for the adoption of an ‘organizing model’ in the face of structural challenges and ideological opposition by some union officials. The project’s transnational organizing exemplifies one possible solution to union weakness in Eastern Europe, and underlines the importance of ‘identity work’ in building transnational trade union coalitions around organizing.peerReviewe
Low-temperature atomic layer deposition of SiO2/Al2O3 multilayer structures constructed on self-standing films of cellulose nanofibrils
In this paper, we have optimized a low-temperature atomic layer deposition (ALD) of SiO2 using AP-LTO® 330 and ozone (O3) as precursors, and demonstrated its suitability to surface-modify temperature-sensitive bio-based films of cellulose nanofibrils (CNFs). The lowest temperature for the thermal ALD process was 80°C when the silicon precursor residence time was increased by the stop-flow mode. The SiO2 film deposition rate was dependent on the temperature varying within 1.5–2.2 Å cycle−1 in the temperature range of 80–350°C, respectively. The low-temperature SiO2 process that resulted was combined with the conventional trimethyl aluminium + H2O process in order to prepare thin multilayer nanolaminates on self-standing CNF films. One to six stacks of SiO2/Al2O3 were deposited on the CNF films, with individual layer thicknesses of 3.7 nm and 2.6 nm, respectively, combined with a 5 nm protective SiO2 layer as the top layer. The performance of the multilayer hybrid nanolaminate structures was evaluated with respect to the oxygen and water vapour transmission rates. Six stacks of SiO2/Al2O with a total thickness of approximately 35 nm efficiently prevented oxygen and water molecules from interacting with the CNF film. The oxygen transmission rates analysed at 80% RH decreased from the value for plain CNF film of 130 ml m−2 d−1 to 0.15 ml m−2 d−1, whereas the water transmission rates lowered from 630 ± 50 g m−2 d−1 down to 90 ± 40 g m−2 d−1.Peer reviewe